Yhtäkkiä ohi ajavan rekan ja lähistöllä mekastavien ihmisten melu saa minut havahtumaan: kuinka ihmiset ovatkaan julmia! Raahaavat viattomat luontokappaleet keskelle kaupungin ydinkeskustaa ja tuhoamalla niiden lentokyvyn varmistavat etteivät ne karkaa vaan ovat täysin ihmisten armoilla. Pitkäikäisinä lintuina nämä joutsenet joutuvat jopa 10-15 vuotta kestämään sitä mitä ihmiset heille päättävät tarjota. Eli rutinoitunutta elämää kesäisin pienessä lammikossa ja talvisin vielä pienemmässä kanalassa.
Joka aamu joutsenille tuodaan ruokaa: kananrehua, kauraa, salaattia ja porkkanoita. Ei pullaa, se turvottaa! Loppupäivä kuluu uiskennellessa tuttua lammikkoa ympäriinsä ihmisten tuijotusten alaisena. Joskus joku saattaa heittää ruokaakin tai olutpullon. Ikinä ei tiedä! Etenkin viikonloput ovat rauhatonta aikaa. Nuoriso käy metelöimässä ja tappelemassa ja kotilampeen lentelee jos jonkinlaista romua. Vaikka joutsenet tuodaan ankkalapmeen vasta vapun jälkeen etteivät ne joutuisi kärsimään vappuriennoista, on niiden kuitenkin siedettävä monta kesäistä ryyppyviikonloppua ja mm. Holjat Markkinat joiden korvia huumaava melu kaikuu ympäri kaupunkia.
Vihdoin saapuu talvi ja kylmyys jota joutsenet eivät enää siedä. Silloin saapuu kyyti, joka kuljettaa joutsenet pieneen kanalaan. Siellä on sentän rauhallista, mutta tilaa tepastella on vain n. 6 neliömetrin verran. Myös sukellusallas on järjestetty, mutta sekin riittämättömän pieni. Normaalioloissa joutsenten reviiri koostuu mutamasta kymmenestä neliömetristä sataan neliömetriin. Tässä kanalassa joutsenet sitten elelevät, kunnes taas koittaa kevät ja kaikki alkaa alusta.
Entä minkä takia kaikki tämä avuttomien joutsenten kärsimys? Sen takia, että ihmiset kuvittelevet ankkalammin olevan viihtyisämpi paikka, kun siinä uiskentelee kaksi joutsenta vai siksi että vanhemmat ajattelevat lastensa nauttivan joutsenten näkemisestä? Vaikea sanoa. Suurimmaksi osaksi kai siksi, että ihmiset ovat itsekkäitä ja haluavat alistaa eläimiä! Siltä ainakin taas kerran tuntuu.
Joutsen, erityisesti kansallislintumme laulujoutsen on kautta aikojen ollut yksi arvostetuimmista eläimistä. Sitä on kuvattu tauluissa ja maalauksissa ja sille on tehty niin ylistyslauluja kuin runojakin. Joutsenta on pidetty puhtauden, kauneuden, valon -jopa vapaudenkin vertauskuvana. Jotenkin tämä kaikki menettää merkityksensä kun katselee likaisessa lammikossa räpiköiviä lintuja joilta on riistetty vapaus ja kyky lentää.