Itämeri

Itämeri on ainutlaatuinen alue; se on yksi maailman suurimmista murtovesialtaista. Eli se on merialue, jossa sekoittuu suolainen ja makea vesi. Itämeren suolapitoisuus on pienemmillään alle 10 promillea ja suurimmillaan 18-25 promillea. Itämereen saapuvan suolaisen veden määrä on rajoittunutta ja täten meren syvänteet joutuvatkin kärsimään hapenpuutteesta.

Itämeren keskisyvyys on vain 54 metriä, mikä tarkoittaa alhaista määrää vettä verrattuna esimerkiksi Välimereen, jonka keskisyvyys on kaksi kilometriä. Näiden piirteiden myötä on sanomattakin selvää, että tällainen herkkä, vähähappinen merialue kärsii suunnattomasti ihmisten toimien aiheuttamista lisätuhoista. Itämerellä on laaja valuma-alue, jolla asuu lähes 90 miljoonaa ihmistä 14 eri valtion alueella.

Itämerta heikentäviä uhkia

Laaja valuma-alue:
Maa-alueilta kulkeutuu veden mukana ravinteita ja ympäristömyrkkyjä mm. tehomaatalouden, raskaan teollisuuden sekä jätevedenpuhdistamoiden kautta.

Rehevöityminen:
Lisääntyneet typpi- ja fosforikuormitukset lisäävät plankisten levien määrää. Veden samentuminen uhkaa erityisesti pohjaan kiinnittyvien kasvien ja levien elinympäristöjä valon vähentymisenä.

Hapettomat alueet:
Merenpohjan kasveja uhkaavat myös rannoilta irtoavat rihmalevät, jotka kulkeutuvat pohjan sedimenttien päälle matoksi. Näin phjaan syntyy hapettomia alueita. Lisääntynyt leväkasvusto kuluttaa pohjan happea myös hajotustoiminnallaan. Hapettomissa olosuhteissa pohjasedimenteistä vapautuu kemiallisten reaktioiden kautta sinne sitoutunutta fosforia. Näin syntyy itseään ruokkiva tapahtumaketju eli ns. sisäinen kuormitus. On arvioitu, että nykyään hapettomia alueita Itämeressä on jopa usieta satoja neliökilometrejä.

Öljy:
Eniten öljyä pääsee itämereen pienten jatkuvien päästöjen myötä maalta, jokivesien kautta ja ilmasta (80 % meren öljypäästöistä.) Lisääntynyt öljykuljetusten määrä Itämeren kapeissa salmissa kasvattaa öljyonnettomuuksien riskiä. Pieneikin öljyonnettomuus Itämeren olosuhteissa saisi aikaan ekokatartrofin.

Ympäristömyrkyt:
Ympäristömyrkyt ovat suuri uhka koko merieliöstölle, koska niistä vaarallisimmat voivat aiheuttaa mm. syöpää sekä lisääntymis- sekä käyttäytymisongelmia. Myrkyt rikastuvat ravintoketjussa, Itämerestä pyydetyt kalat ovatkin niin saastuneita etteivät ne kelpaa EU:n markkinoille, esimerkiksi niiden korkeiden PCB-pitoisuuksien takia.

Merenpohjan hiekan- ja soranotto sekä läjitykset:
laivaväylien ja satama-alueiden ruoppausjätteen läjitysten sekä merenpohjan hiekan- ja soranoton vuoksi veteen liukenee pohjaan kerääntyneitä raskasmetalleja.

Kalanviljely:
Kalanviljely lisää osaltaan mm. rehevöitymistä, saasteita sekä geneettistä köyhtymistä, kun laitosten kasvatit pääsevät laajempaan meriympäristöön. Yhden lohikilon kasvattaminen voi vaatia jopa 3-5 kiloa villiä kalaa.

Liikakalastus:
Esimerkiksi turskan, sii'an ja taimenen kannat ovat epävarmuuden partaalla. Osa näistä arvokkaista lajeista on taloudellisen sukupuuton partaalla ellei kalastuksen määrää rajoiteta.

Tulokaslajit:
laivaliikenteen painolastiveden ja virtausten mukana Itämerelle kulkeutuu uusia lajeja planktonia, kaloja ja niiden toukkia, viruksia, bakteereita ja selkärangattomia. Nämä tulokaslajit uhkaavat meren monimuotoisuutta: osa niistä voi sopeutua ja jopa syrjäyttää joitain paikallisia lajeja.

Mitä voit tehdä Itämeren hyväksi top 10

• suosi luomuruokaa/lähiruokaa (luomutuotannon kuormitus vesistöissä on pienempi ja tuotanto on täysin myrkytöntä)
• vältä tuontiruokaa (suosi suomalaista)
• suosi kasvisruokaa -eläinvalkuaista runsaasti sisältävä ravinto tuottaa runsaasti typpeä virtsaan, ja puhdistettujenkin jätevesien typpi kuormittaa merta
• jos syöt kalaa, osta mieluummin luonnonkalaa lähivesiltä sekä vältä alimittaisten kalojen ostamista (on ehtinyt kutea ainakin kerran)
• käytä ympäristömerkittyjä tuotteita -niiden käytöllä on aina pienempi vesistönkuormitus
• älä kaada rasvoja ja myrkkyjä viemäriin äläkä käytä turhaan kemikaaleja
• vältä laivalla matkustamista
• kuluta harkiten ja suosi kierrätystä (näin et tue jatkuvaa teollisuuden ja tavaramäärän kasvua)
• tue Itämeren suojelutoimintaa (mm. Greenpeace ja WWF)
• levitä tietoa Itämeren tilasta