Olen nyt asunut Irlannin pääkaupungissa, Dublinissa puolisen vuotta ja saanut hieman yleiskuvaa luonnon- ja eläintensuojelusta täällä.
Eläinten suojelu ja oikeudet
Kuten Suomessakin myös Irlannissa pääasiallisina toiminnan kohteina on maatalouseläinten tehotuotanto (broilerikasvattamot, häkkikanalat, sika- ja nautateollisuus) sekä eläinkokeiden vastustaminen. Toimintatavoissa on kuitenkin eroavaisuuksia.
Irlannissa ei ole kovinkaan paljon aktivisteja, jotka voisivat ’soluttautua’ eläinkoelaboratorioihin tai lihankasvattamoihin, joten ensi käden tietoa Irlannin oloista ei ole juurikaan saatavilla. Siksi irlantilaiset eläintensuojelujärjestöt tukevat paljon Iso-Britannian järjestöjen kampanjoita, esimerkiksi jo vuosia jatkunutta kampanjaa Huntington Life Sciences –eläinkoelaboratoriota, sekä Oxfordin yliopiston yhteyteen rakennettua eläinkoelaboratoriota vastaan. Kaiken kaikkiaan kampanjointi on laaja-alaisempaa kuin Suomessa: kuljetusfirma UPS:ää vastaan kampanjoidaan, koska se kuljettaa Huntingdon Life Sciences –laboratoriolle eläimiä testausta varten, kuten myös Mauritiuksen saaria, koska ne toimittavat länsimaihin kädellisiä eläinkokeisiin.
Suurin osa eläinten oikeuksia käsittelevästä materiaalista Irlannissa on Iso-Britanniassa kirjoitettua; Irlannin oma toiminta on käsittääkseni vielä hyvin pientä. Dublinissa ja Irlannissa on omaakin toimintaa, mutta tietoa siitä saa todellakin itse etsiä, kukaan ei sitä tule tarjoamaan! Ainoa ’näkyvä’ eläinten oikeuksia puolustava ryhmä on Afar Ireland, joka pitää infopöytää Dublinin keskustassa joka lauantai-iltapäivä – on pitänyt jo 17 vuoden ajan! He järjestävät myös pieniä mielenosoituksia kuukausittain Dublinissa, turkiksia myyvien liikkeiden edessä tai sirkuksia vastaan.
Vinttikoirat
Suuri paikallinen eläinsuojeluongelma ovat vinttikoirajuoksut. Vinttikoirat juoksevat rataa elektronisen ’jäniksen’ perässä, nopein voittaa, ja katsojat lyövät vetoa voittajan puolesta, samaan tapaan kuin raveissa. Irlannissa koirien kasvatus ja juoksujen järjestäminen on oma teollisuudenalansa.
Irlannissa kasvatetaan (kasvatusteollisuuden mukaan) noin 25 000 vinttikoiraa vuodessa. Suurin osa koirista syntyy Irlannissa, mutta toimitetaan Iso-Britannian kilparadoille. Tuhansia pentuja tapetaan jo ennen kuin ne kilpailevat ensimmäistäkään kertaa, koska ne eivät ’vastaa standardeja’. Koirat saavat vammoja juoksukilpailuissa, ja noin 10% koirista laitetaan juoksemaan vahingoittuneenakin Irlannin kilparadoilla. Ainakin 10 000 koiraa ’vetäytyy’ kilpaile-masta vuosittain 2-3 vuoden iässä juuri saamiensa vammojen vuoksi, tai siksi, että koiran omistaja epäilee rahavirtojen katkeavan, koska koira ei juokse tarpeeksi nopeasti eikä voita kilpailuja.
Jokunen näistä ’vetäytyneistä’ koirista löytää uuden kodin perhekoirana, mutta suurin osa kylmästi hylätään tai tapetaan – nukuttaminen eläinlääkärillä maksaa, joten koirat ammutaan, hakataan hengiltä, myrkytetään tai hukutetaan.
Näkemykseni mukaan vinttikoirien kasvatus ja –juoksut ovat Irlannissa samanlainen ongelma kuin turkistarhaus Suomessa – täysin turha, raaka rahanansaintakeino, jota vastustetaan ympäri maailmaa yhä vahvemmin.
Lemmikit ja löytöeläimet
Paikallisiin löytöeläintaloihin en ole valitettavasti päässyt tutustumaan, mutta mutu-tuntumalla arvelen, että vinttikoiria sielläkin pääasiassa on. Kissoja ei kaduilla juokse, niitä näkee lähinnä vain puutarhoissa ja kurkkimassa ulos ikkunoista – ns. villikissoja en ole Dublinissa nähnyt. Koiriakin juoksee vapaana vain huonommilla asuinalueilla.
Luonnonsuojelu
Vaikka Irlannissa on viime vuosikymmenen aikana tapahtunut paljon edistystä, on luonnonsuojelu mielestäni edelleen aika alhaisella tasolla. Ennen, kun Irlanti oli maatalousvaltainen, köyhäkin maa, ei jätteestä tai autoilun haitoista tarvinnut huolehtia, koska ne eivät olleet ongelma. Nyt, kun autojen määrä on kasvanut 50% viimeisen kymmenen vuoden aikana ja väestö sekä lisääntynyt että rikastunut, pitäisi kierrätykseen, kestävään elämäntapaan ja päästöjen vähentämiseen jo kiinnittää huomiota.
Valtion ja EU:n viranomaiset ovat jo huomanneet tarpeen ja julkaisevat paljon hyvää materiaalia ja ohjeita kestävämpään elämäntapaan, mutta ainakin Dublinissa näyttää siltä, ettei viesti ole mennyt perille. Nopeasti rikastunut Dublin on kuluttajan taivas, joka kulmalla on ostoskeskus, josta saa ostaa aina vaan kalliimpaa ja turhempaa tavaraa – ja ihmisethän ostavat. Tienpientareet ovat likaisia, kierrätys on lapsenkengissä ja suuri osa ruuasta on yksittäispakattua. Välillä tuntuu siltä, ette kukaan välitä ympäristöstä pätkääkään, vain kuluttamisesta ja omasta navasta, mutta toivon, että se täälläkin tasaantuu, kun ihmiset huomaavat, että rikkaus ja tavara eivät olekaan portti onnelaan.
Jokusia faktoja Irlannin oloista:
- Suuri osa Irlannin taloista on vanhoja ja vetäviä. Ikkunoissa on yksinkertaiset lasitukset ja ovet eivät ole tiiviitä, näin lämpö karkaa ja energiaa kuluu hukkaan.
- Useimmissa asunnoissa on kaasulla toimiva keskuslämmitys.
- Jokaisella kotitaloudella on musta ja vihrreä jäteastia. Mustaan pannaan sekajäte, vihreään paperi, pahvi ja metalli. Irlannin valtio tukee kompostin hankintaa – itse komposti, ohjeleh-tinen ja keräysastia keittiöön maksaa yhteensä 40 €. Lasi, muovi ja isompi kotitalousjäte pitää viedä jätteenkeräysasemalle.
- Irlannissa ei ole vesimaksua ollenkaan!
Lähteet:
Oma kokemus ja havainnot
A better place to live in … Your home and the environment –esite (julkaisija ENFO www.enfo.ie)
A shopping and investment guide for sustainable living –esite (julkaisija ENFO, ks. yllä)
If you turn away, who will help her –esite (julkaisija SHAC, www.shac.net)
UPS deliver to hell –esite (julkaisija SHAC, kts. yllä)
Stop the Oxford animal lab –esite (julkaisija Speak, www.speakcampaigns.org.uk)
Has she just lost the care for life –esite (julkaisija Grayhound action Ireland, www.grayhoundaction.co.uk)
Boycott Mauritius –esite (julkaisija Gateway to Hell, www.gatewaytohell.net)
Lisää tietoa:
www.afarireland.org
www.viva.org.uk
www.cultivate.ie
Kirjoitti: Lumia