Hullun ihmisen tauti

BSE on hermostosairaus, jonka synnystä ei ole varmuutta. On esitetty, että tauti sai alkunsa, kun märehtijöille syötettiin teurasjätteestä tehtyä rehua. Toisen teorian mukaan tauti on ilmaantunut luonnossa itsessään. BSE todettiin lehmässä ensi kerran v. 1986 Isossa-Britanniassa. Sairaus saattaa muhia nauassa vuosia ja sille ei toistaiseksi ole hoitoa. Eläimet saavat tartunnan todennäköisesti rehusta, jossa on sairaan eläimen lihaluujauhoa. BSE (Bovine Spongiform Encephalopathy) on sienimäinen aivorappeuma, joka lamaannuttaa aivojen ja keskushermoston toiminnan ja tekee siten lehmän “hulluksi”.

Kaikkiin eläimiin BSE ei näytä siirtyvän, mutta tautia on löytynyt mm. kissoista, mutta ei koirista, vaikka molempien valmisruokiin käytetään halpoja ruhonosia. Ihminen voi saada tartunnan tautia kantaneen lehmän sisäelimistä tai lihasta. Ihmisessä BSE-tartunta aiheuttaa Creutzfeldt-Jakobin –taudin muunnoksen. Oireet ovat aluksi kuin Alzheimerin taudissa. Potilaat kärsivät muistilipsahduksista, mielialan vaihteluista ja voivat vetäytyä sosiaalisista suhteistaan. Tätä seuraa merkittävämmät muistiongelmat, keskusteluvaikeudet ja tasapainon menettäminen, ilmenee vapisevia, hallitsemattomia liikkeitä ja raajojen jäykkyyttä. CJD kehittyy yleensä nopeasti ja monilla potilailla sairaus johtaa kuolemaan puolessa vuodessa.

Tauti todettiin ensi kertaa ihmisessä v. 1996 Englannissa. Suomessa tautia ei ole todettu. Suomeen tuodaan kuitenkin edelleen runsaasti ulkomaalaista naudanlihaa mm. Saksasta, Belgiasta ja Tanskasta. Tätä lihaa syödään tietämättä mm. työpaikkaruokaloissa, kouluissa, sairaaloissa ja hamburilaisbaareissa.Lihan alkuperä on em. paikoissa epäselvää, sitä luullaan suomalaiseksi, mutta asiaa tutkittaessa ilmenee lihan olevan ulkomaalaista.

Riskiosat huijausta

Infektiotautien professori Richard Laceyan (Leedsin yliopistosta) mukaan kuluttajia huijattiin puhumalla riskiosista (esim.aivot, silmät, selkäydin). Laceya sanoo BSE:n olevan veressä, sillä luut tuottavan veren. Tauti myös esimerkiksi siirtyy emosta vasikkaan. Maa-ja metsätalousministeriön osatopäällikön Matti Ahon mielestä on itsestääselvää, että tautia on veressä.

Liivate eli gelatiini

Sitä valmistetaan teurasjätteistä, kuten nahoista ja luista. Gelatiinia käytetään hyytelöimisaineena ruokateollisuudessa. Sitä käytetään esimerkiksi leivonnaisissa, makeisissa ja lääkkeissä.

Suomeen tuotavasta gelatiinista 20 prosenttia on peräisin naudasta, loput 80 prosenttia on sioista ja siipikarjasta. Tämä ei kuitenkaan ole ongelmatonta. Brittiläisten tutkijoiden mukaan on mahdollista, että tauti voi olla piilevänä myös lampaissa, sioissa ja siipikarjassa.

Kuluttaja voi omassa ruoanlaitossaan korvata gelatiinin esimerkiksi luontaistuotekaupoista saa tavalla merilevävalmisteella tai apteekin hyllyltä löytyvällä pektiinillä. Suomalaisissa marjoissa on luonnostaan hyytelöimisainetta.

Luomu on turvallisempaa

Luonnonmukaisessa maataloudessa ja elintarviketuotannossa luonnon omaan ketjuun ei puututa. Eläinperäisten rehujen käyttö naudoille ei ole milloinkaan ollut sallittu. Geenitekniikan käyttö on ehdottomasti kielletty.

Luomueläimiä ruokitaan ja hoidetaan lajinmukaisesti. Luomutuotanto on erittäin tiukasti valvottua. Luomuliha maksaa enemmän, mutta luonnollisuudesta ja turvallisuudesta kannattaa aina maksaa.

Nauta edustaa toisessa ääripäässä pyhää lehmää ja toisessa pihviä, josta teurastuksen jälkeen ei jää käyttämättä kuin henki ja ääni.

Lähteet:
EKOISTI 13.12.2000
ME 1.2001
SEURA 19.1.2001
www.finfood.fi
MOT 26.02.2001

"Jos ulkomaista raaka-ainetta on käytetty Suomessa tehtyyn elintavikkeeseen, esim. mansikkahilloon tai lihapyöryköihin, ei elintarvikkeen valmistusaineiden alkuperää tarvitse ilmoittaa."

"Kypsennetystä lihavalmisteesta ilmoitetaan vain tuotteen valmistusmaa."
-Elintarvikeviraston esite "Pakkaus puhuu"

"Viime kädessä hullun lehmän tauti, antibioottien ja hormonien käyttö sekä geenimanipulaatio liittyvät kaikki ruuan tuottamiseen mahdollisimman halvalla. Reilun kaupan tuotteet ja luomutuotanto ovat askelia oikeaan suuntaan. Myös kehitysmaiden tuottajat saavat näin työstään kelvollisen hinnan eikä ympäristöäkään riistetä."
-Ekoisti 17.01.01

Tohtori Vernonin ennustuksia 21. vuosisadan 1. vuosikymmenelle.