Vzloofile 1.000124
Vzloo-Suomi

   Maailman paras ja ainoa (onneksi) Vzloo-kielen sanakirja   

Vzloofile 1.000124
Vzloo-Suomi
Vzloo rodkab blop nord vard


Ei ole t�ysin mahdotonta, ett� Vzloo-kielen puhujia l�ytyisi jostakin. Tiet��ksen� yht��n Vzloota puhuvaa olentoa tai henkil�� ei ole l�ydetty, mutta seh�n ei tarkoita, ett� sellaista ei olisi. T�ss� Vzloo-Suomi-sanakirja ensimm�inen versio! (versio 1.000124, jos tarkkoja ollaan)
-b
Vastakohta. Sanan Bloo vastakohtaversio Bloob on sananmukaisesti k��nnettyn� ei-Bloo, tai ilman-Bloota.
Blop
paras, hyvin, voittoisin tai mit� tahansa sinnep�in viittaavaa.
File
jotain, joka on tehty. Vzloofile, 'jotakin joka on tehty Vzloosta tai aiheena Vzloota k�ytt�en'.
Ka
mik� tahansa litte� tai ohut esine, jonka voi rikkoa. Esimerkiksi (kirjan)sivu, lautanen, CD-levy tai vanerinpalanen. Monikossa Kapa.
Kab
Sanan Ka vastakohta, ei-Ka.
Meda
mies, miespuolinen
Moda
joukko
Nord
ja tai etel�. Siis 'ja' tai 'etel�'.
Rod
kirja, teksti tai mik� tahansa vehje tai esine jossa on kirjaimia.
Rodkab
Intenet-teksti. Sananmukaisesti rod-kab, eli kirja-sivutta. Eli kirja (=teksti�) sivutta. (=ilman varsinaisia sivunnumeroita tai sivunvaihtoja)
Vard
ainoa, se mit� on vain yksi, tai yksinkertaisesti numero 'yksi'.
Veda
nainen, naispuolinen
Vzloo
Vzloo-kieli, sen puhuja, (monikko Vzloos) yleisnimitys mille tahansa alueelle jossa kielen puhujia asuu, tai sana pienelle saviselle ulostekupille.
Urp
sana, koppakuoriainen tai yleisesti huononmerkkisen� pidetty auto.
Urpurp
sana- tai synonyymikirja tai -lista. Sananmukaisesti urp-urp, sana-sana.
Lis�� tulee, kun inspiraatio iskee taas...

Verbien muodostaminen


Verbit muodostetaan suoraan substantiiveista, numeraaleista tai adjektiiveista, lis��m�ll� alkuun j- jos sana alkaa vokaalilla, ja jo- jos sana alkaa konsonantilla.
Esimerkiksi sanasta Urp, 'sana', saadaan verbi 'sanoa' tai 'puhua' lis��m�ll� sen alkuun j-. (koska se on vokaalialkuinen) Eli, Vzloossa verbi 'puhua' on jurp. Vzloon kieless� on yksi poikkeus 'puhua'-verbin kohdalla. Puhua on jurp, mutta erityisesti vzloon puhumiselle on sana vaz. Toinen esimerkki: Sana Blop merkitsee yleens� parasta, voittoisaa tai hyvint�. Siit� muodostetaan verbi 'tehd� jotakin parhaimmin, hyvimmin tai voittoisimmin' lis��m�ll� jo-, jolloin tulos on joblop.

Tekij�


Teki� sijoitetaan lauseessa aina ennen verbi� ja apuverbej�. Vzloo-kielen mahdollisia tekij�it� ovat:
Aia
Min�
Duo
Sin�
Uujurpb
Joku muu joka ei puhu
Uuvaz
Joku muu joka puhuu Vzloota
Uuvazb
Joku muu joka ei puhu Vzloota

Perusosia ovat Aia, min�, Duo, sin� ja Uu, joku muu.
Moaia
Minun kansani/joukkoni/seurani
Moduo
Sinun kansasi/joukkosi/seurasi
Mome
Joukko, jossa on vain miehi�
Move
Joukko, jossa on vain naisia
Modme
Joukko, jossa on enimm�kseen miehi�
Modve
Joukko, jossa on enimm�kseen naisia
Moda
Joukko, jossa miesten ja naisten suhdetta ei voi m��ritell�

Perusosia ovat -me, mies, -ve, nainen ja mo-, (yksin��n moda tai mod) joukko.

Aikamuodot


Vzloo-kielen aikamuodot muodostetaan hyvin yksinkertaisesti. Verbeihin eiv�t aikamuodot vaikuta, vaan verbit eteen lis�t��n aikaa ilmaiseva apuverbi. N�it� ovat:
ara
Jotain joka tapahtuu nyt. Nykyhetki.
bara
Jotain joka on jo tapahtunut. Mennyt.
lara
Jotain joka tulee tapahtumaan. Tuleva.
N�it� voidaan my�s yhdistell�. J�rjestys on aina ara-bara-lara-verbi.
ara bara
Jotain joka on ollut ja on edelleen.
ara lara
Jotain joka on ja tulee olemaan. (pysym��n)
bara lara
Jotain joka on poistunut, mutta tulee palaamaan. (on ollut, ei ole nyt mutta tulee olemaan)
ara bara lara
Jotain joka on ollut, on edelleen ja tulee olemaankin. (jotain joka on ikuisesti)
Esimerkki. Verbin jurp merkitys on 'puhua'. Moaia ara jurp merkitsisi 'minun kansani puhuu', uuvaz bara urp olisi 'joku joka osaa puhua vzloota on puhunut', ja aia lara jurp 'tulen puhumaan'. Aia ara bara lara jurp olisi 'olen puhunut, puhun ja tulen puhumaankin' tai 'puhun ikuisesti'.

Numeraalit


Vzloo-kielen numeroj�rjestelm� pohjautuu lukuun 3. Lukua 1 edustaa sana Vard, lukua 2 sana Plort, ja lukua 3 sana Kuskus. Luku nelj� muodostuu Kuskusvard, eli kolme+yksi. Viisi on Kuskusplort, eli kolme+kaksi. Kuusi on Wekuskus, eli kolme kertaa kaksi. We-sanan merkitys on 'kaksi kertaa'. Seitsem�n on Wekuskusvard, eli taulukkomuodossa n�in:
1Vard
2Plort
3Kuskus
4Kuskusvard
5Kuskusplort
6Wekuskus
7Wekuskusvard
8Wekuskusplort
9Shikuskus (kolme kertaa kolme)
10Shikuskusvard (kolme kertaa kolme ja yksi)
11Shikuskusplort
12Kakkuskus (Kak, eli 'nelj� kertaa')
13Kakkuskusvard
14Kakkuskusplort
...Ja niin eteenp�in. Kertojia ovat
*2We-
*3Shi-
*4Kak-
*5Virt-
*6Mirt-
*7Kort-
*8Blart-
*9Dirt-
Dirtkuskusplortin, (9*3+2) eli 29:n j�lkeen j�rjestelm� muuttuu hieman.
29Dirtkuskusplort
30Dikuplo-vard (eli 29 [lyhennettyn� DIrtKUskusPLOrtista]+1)
31Dikuplo-plort
32Dikuplo-kuskus
33Dikuplo-kuskusvard
34Dikuplo-kuskusplort
35Dikuplo-Wekuskus
36Dikuplo-Wekuskusvard
37Dikuplo-Wekuskusplort
38Dikuplo-Shikuskus
Ja niin edesp�in.
Luvun Dikuplo-Dirtkuskusplortin (29+29 eli 58:n) sijaan voidaan k�ytt�� lukua Wedikuplo, eli 'kaksi kertaa dikuplo (29)'. Sen j�lkeen j�rjestelm� jatkuu seuraavasti:
58Wedikuplo (tai Dikuplo-Dirtkuskusplort)
59Wedikuplo-vard
60Wedikuplo-plort
61Wedikuplo-kuskus
62Wedikuplo-kuskusvard
63Wedikuplo-kuskusplort
64Wedikuplo-Wekuskus (eli 'kaksi kertaa dikuplo (29) plus wekuskus (kaksi kertaa kolme, 6))
Ja niin edesp�in pitk�n aikaa...
Didikuplo-Dirtkuskusplortin (261+29 eli 290:n) j�lkeen aletaan taas samalla tavalla:
290Didikuplo-Dirtkuskusplort
291Didikuplo-Dikuplo-vard (eli 290+29+1)
292Didikuplo-Dikuplo-plort
...
580Didikuplo-Didikuplo-vard (290+290+1)
581Didikuplo-Didikuplo-plort
582Didikuplo-Didikuplo-kuskus
583Didikuplo-Didikuplo-kuskusvard
584Didikuplo-Didikuplo-kuskusplort
585Didikuplo-Didikuplo-Wekuskus
586Didikuplo-Didikuplo-Wekuskusvard
587Didikuplo-Didikuplo-Wekuskusplort (290+290+(2*3+1)=587)
Ja niin edesp�in...

Ohjeet L�nsimaalaisesta numeroj�rjestelm�st� Vzloohon muuttamiseksi ja toisinp�in
L�nsi->Vzloo
  1. Jos luku on suurempi kuin 261, v�henn� siit� 261 niin kauan, ett� j�ljell� oleva osa on pienempi kuin 261. Lis�� Vzloo-lukuun alkuun niin monta kertaa Didikuplo- kuin otit 261:sia pois l�nsimaisesta luvusta.
  2. Jos luku on suurempi kuin 232, v�henn� siit� 232 niin kauan, ett� j�ljell� oleva osa on pienempi kuin 232. Lis�� Vzloo-lukuun alkuun niin monta kertaa Blartdikuplo- kuin otit 232:sia pois l�nsimaisesta luvusta.
  3. Jos luku on suurempi kuin 203, v�henn� siit� 203 niin kauan, ett� j�ljell� oleva osa on pienempi kuin 203. Lis�� Vzloo-lukuun alkuun niin monta kertaa Kortdikuplo- kuin otit 203:sia pois l�nsimaisesta luvusta.
  4. Jos luku on suurempi kuin 174, v�henn� siit� 174 niin kauan, ett� j�ljell� oleva osa on pienempi kuin 174. Lis�� Vzloo-lukuun alkuun niin monta kertaa Mirtdikuplo- kuin otit 174:sia pois l�nsimaisesta luvusta.
  5. Jos luku on suurempi kuin 145, v�henn� siit� 145 niin kauan, ett� j�ljell� oleva osa on pienempi kuin 145. Lis�� Vzloo-lukuun alkuun niin monta kertaa Virtdikuplo- kuin otit 145:sia pois l�nsimaisesta luvusta.
  6. Jos luku on suurempi kuin 116, v�henn� siit� 116 niin kauan, ett� j�ljell� oleva osa on pienempi kuin 116. Lis�� Vzloo-lukuun alkuun niin monta kertaa Kakdikuplo- kuin otit 116:sia pois l�nsimaisesta luvusta.
  7. Jos luku on suurempi kuin 87, v�henn� siit� 87 niin kauan, ett� j�ljell� oleva osa on pienempi kuin 87. Lis�� Vzloo-lukuun alkuun niin monta kertaa Shidikuplo- kuin otit 87:sia pois l�nsimaisesta luvusta.
  8. Jos luku on suurempi kuin 58, v�henn� siit� 58 niin kauan, ett� j�ljell� oleva osa on pienempi kuin 58. Lis�� Vzloo-lukuun alkuun niin monta kertaa Wedikuplo- kuin otit 58:sia pois l�nsimaisesta luvusta.
  9. Jos luku on suurempi kuin 29, v�henn� siit� 29 ja lis�� lukuun Dikuplo.
  10. Jaa j�ljell� oleva luku kolmella. Etsi tuloksen mukainen kerroin taulukosta, lis�� lukuun se, ja heti sen per��n 'kuskus'.
  11. Jos jakoj��nn�s oli 1, lis�� luvun loppuun vard.
  12. Jos jakoj��nn�s oli 2, lis�� luvun loppuun plort.
Esimerkki: Mit� on luku 300 Vzloossa?
300 on suurempi kuin 261, joten siit� v�hennet��n 261. J�ljelle j�� 39. Vzloo-lukuun lis�t��n ohjeessa mainittu Didikuplo-. 39 on suurempi kuin 29, joten siit� v�hennet��n 29 ja j�ljelle j�� 10. Vzloo-luku on nyt Didikuplo-Dikuplo-. J�ljellej��nyt 10 jaetaan kolmella. Tulos on 3.333. 3 kertaa 3 on 9, joten j�ljell� on viel� 1. Kolmen (eli kymmenen jaettuna kolmella) kerroin Vzloossa on Shi. Shin per��n laitetaan kuskus, ja jakoj��nn�s oli yksi, eli Vzloossa vard. Lukuun lis�t��n siis Shikuskusvard. Lopullinen luku on Didikuplo-Dikuplo-Shikuskusvard, eli 261+29+3+1.
Vzloo->L�nsi
Vzloo-kieli, kaikki sanat merkityksineen, sen numeroj�rjestelm� ja numerot ovat vain, ainoastaan ja pelk�st��n Olli Toivasen keksimi�. Jos kopioit n�it� juttuja, mainitse aina l�hde, tai tekij� suuttuu.
Hosted by www.Geocities.ws

1