Illan Viimeinen

�Mietitk� mennytt�?� tytt� kysyi arvioiva s�vy ��ness��n. H�n istui korkeaselk�isess� nojatuolissa takan edess� ja piti katseensa koko ajan hiljalleen r�tisev�ss� tulessa.
�No tietenkin, jos on jotain syyt� mietti�, nuorimies naurahti viereisest� nojatuolista. H�nen kasvonsa olivat levollisessa hymyss�, ja katseensa kiinnittynyt liekkeihin. Huoneeseen tulvi hiljaista pianonsoittoa.
�Mik� sen sitten m��ritt��, ett� onko syyt� mietti� vai ei?� tytt� kysyi hym�ht�en. Kaksikon v�lill� laskeutui hetkellinen hiljaisuus. Tuuli kopautti puun oksia ikkunaa vasten, ulkona oli pime��.
�T�ll� kertaa tarkoitin l�hinn� asioita, joita olisi voinut tehd� tai sanoa toisin, mietitk� sellaisia?� tytt� jatkoi kun vastausta edelliseen ei tuntunut kuuluvan.
Nuorimies hym�hti ja sama l�mmin hymy j�i t�m�n huulille, kun h�n vastasi:
�Kyll� jokaiselle j�� jotakin sellaista mielt� painamaan.�
Tytt� ny�kk�si hyv�ksyv�sti ja tokaisi:
�Minulla vain on sellainen olo, ettet halua vastata kysymyksiini niin, ett� olisin tyytyv�inen. Joskus j�t�t vastaamatta mit��n.�
�Mit� haluaisit ett� vastaisin?� nuorukainen kysyi hieman huvittuneena ja k��nsi katseensa tyt�n sivuprofiiliin.
�Etk�h�n sin� tied� sen ihan itsekin�, tytt� naurahti ja jatkoi: �Sen takia sinulta on turhauttavaa kysy� mit��n � et vain voi vastata tyhjent�v�sti.�
Tytt� k��nsi katseensa nuoren miehen silmiin ja heid�n v�lilleen laskeutui j�lleen hiljaisuus.
�Mutta silti, se on osa siit�, mit� sin� olet.�
Nuorukainen hymyili ja katsoi tyt�n kasvoja jonkun aikaa, ennen kuin k��nsi katseensa ulos.
�Mihin haluaisit vastauksen?�, nuorukainen jatkoi l�mm�n hehkuessa t�m�n ��nest�.
Tytt� k��nsi katseensa takaisin takkaan ja mietti tarkasti.
�Mietitk� enemm�n asioita, joita itse olet sanonut tai tehnyt, j�tt�nyt sanomatta tai tekem�tt� vai niit� joita sinulle on sanottu tai tehty?�, tytt� lopulta kysyi punnitseva s�vy ��ness��n.
Nuorukainen hym�hti j�lleen: �Kysyt vaikeita.�
Tytt� vain hymyili hiljaa katsoen hiljalleen sammuvaa tulta.
�Ehk� kuitenkin enemm�n niit� asioita joita itse olen sanonut. Ja tietenkin mit� olen j�tt�nyt sanomatta�, nuoren miehen vastaus oli suora, ��nens�vy harkitseva.
�Ent� sin�? Mit� sin� mietit eniten?�, nuorukainen heitti vastaan saaden hymyn tyt�n kasvoilla levi�m��n entisest��n.
�Eniten omia sanavalintojani, mahdollista ��nenpainoa, miten toinen osapuoli ottaa sanomiseni, onko sanomisessani jotakin tilanteeseen sopimatonta�� tytt� hym�hti ja jatkoi: �Joskus joidenkuiden sanat j��v�t mieleeni py�rim��n, mietin niiden mahdollista piilomerkityst�.�
�Aika jokap�iv�ist�, nuorukainen tokaisi antaen katseensa kulkea takan reunusta pitkin.
�Mahdollista�, tytt� vastasi. �Tosin, saatan mietti� asioita todella pitk��n. Samoja asioita.�
Nuorukainen ei edes yritt�nyt est�� huuliensa v�list� karkaavaa naurahdusta.
�Ehk� nyt olisi hyv� siirty� lep��m��n�, t�m� sanoi hymyillen, katsoen taas tyt�n silmi�.
�Ehk�, tytt� vastasi katseeseen ennen kuin nousi. �Hyv�� y�t�.�
Tyt�n askeleet olivat kevyet kun t�m� poistui huoneesta. Nuorukainen j�i istumaan ja katsomaan takan jo melkein sammuneita liekkej� ennen kuin nousi itsekin l�hte�kseen.

« Takaisin novelleihin

Hosted by www.Geocities.ws

1