�Kyll� t�� kest��, s� tied�t sen itsekin!� Nauroit. Olit niin kaunis nauraessasi, kun suupielesi k��ntyiv�t yl�sp�in ja huuliltasi karkasi helisev�� ��nt�. Kikatuksesi, se ei ollut kaunista, mutta sai minut aina hyv�lle tuulelle.
�Tule pois sielt�, min� yritin viel�, mutta t�ysin turhaan. Sin� juoksit jo minun kiusakseni keskemm�lle j�rven j��t�.
�J�� on heikompaa siell�, tule pois sielt�!� Sin� naurahdit minulle, nauroit sanoilleni ja pidit minua huvittavana. Mutta sitten se tapahtui. Jalkojesi alta kuului r�s�ht�v� ��ni ja n�in ilmeest�si, ett� pel�styit. Ja sitten jo tipuit. Upposit kylm��n veteen kiljahtaen ja p�rskit pit��ksesi itsesi pinnalla. Mutta sinulla oli liikaa vaatteita, voimasi loppuivat �kki�.
Hypp�sin laiturilta heti ��nen kuultuani, ja l�hdin mahdollisimman nopeasti etenem��n liukkaalla j��ll�. Olin aivan l�hell� kun vajosit pinnan alle ja heitt�ydyin j��n reunalle. Minun oli pelastettava sinut. Upotin k�teni ep�r�im�tt� kylm��n veteen vet��kseni sinut yl�s.
Istun laiturilla ja katson j�rven j��t�. Tuuli puhaltaa kylm�sti. Katseeni osuu kohtaan, josta sin� olit tipahtanut j��n alle. Kohtaan, jossa j�� oli pett�nyt.
Tuuli saa pinnan v�reilem��n niin kuin puhallus saa vedenpinnan v�r�ht�m��n lasissa. Jo pelkk� henk�ys riitt��, ett� saa lasissa olevan veden pinnan v�r�ht�m��n, mutta se tuuli, joka minua ja kaikkea muuta ulkona olevaa juuri riepotteli, ei ollut mik��n henk�ys.
Olin hapuillut sinua pinnan alta jo hetken, kun k�teni vihdoin l�ysiv�t vartalosi. Kirosin veden sameutta ja yritin vet�� sinua pintaan.
Nouse nyt, sinun t�ytyy olla hengiss�. En halua menett�� sinua!
Ja sitten nousit, vedin sinut j��lle ja katsoin ruumistasi. Aloin elvytt�� sinua, niill� hatarilla taidoilla mitk� minulle oli joskus opetettu.
�Kulta.� Kuulen ��nen takaani ja katson yl�s. N�en kasvosi. Poskesi ja nen�sip��si ovat punehtuneet ja silmiss�si on anteeksi pyyt�v� katse.
�Niin?� Kys�isen ja kohotan kulmiani.
�Tuletko juomaan kaakaota?� Kysyt hiljaa, et halua ajatella mit� aiemmin oli tapahtunut. Ny�kk��n sinulle ja nousen. L�hden k�velem��n m�kki� kohti ja nappaan sinut kainalooni. Sinulla on viltti ja villasukat, mutta ei kenki�. K�velemme rauhallisesti sis�lle, ja sin� laitat meille kuumaa kaakaota.
Ja sitten ysk�isit ja aloit kakoa ihan kunnolla merivett� keuhkoistasi. Oli jotenkin pelottavaa katsoa, kuinka sin� vain yskit ja yskit. Mutta kun viimein sait taas hengitetty�, vedin sinut l�helleni ja tunsin silmieni kostuvan.
�Et saa tehd� noin en�� ikin�!� Kuiskasin kun ensimm�iset kyyneleet valuivat poskilleni.
Nikottelin, en huomannut, ett� olisit alkanut itke�.
�En tee, en en�� ikin�, vannoit itkien vuolaasti. Mutta tiesimme molemmat, ettet j�tt�nyt h�lm�ilyj�si, kyll� tekisit sen taas seuraavalla kerralla; s�ik�ytt�isit minut l�hes kuoliaaksi.
Sitten nousin pystyyn ja l�hdimme sis�lle, ettet j��tyisi.
Kaakaokuppi h�yry�� minun k�dess�ni ja puhallan kuppiini varovasti. Ja kun katson kaakaon pintaa, mieleeni tulee taas se tuuli, joka oli riepotellut sinun tekem�si avannon pintaa. Ja kun naurahdan, katsot minua kysyv�n�.
�Mik� sulla nyt on?� Katsot minua ihmeiss�si.
�S� olet vaan niin sulonen.� Hym�hd�n ja h�rpp��n liian kuumaa kaakaota.
Me ei vaan olla puhuttu siit� sen j�lkeen, se sattuisi liikaa.