Finno-Ugric
Place Names
This section describes
similarities in place names.
Including Finland, Lapp,
Veps�, Karelian, and Perm
Finnish Place Names Based on the Root "Sum"
Place Names of Finnic Peoples' Lands (from Suomen Suvun Tiet)
Pronounciation: a = a as in all, � = a as in about,
j = y as in yawn, � = ea as in early, y = u as in during
or yew.
Some sounds found in Finno-Ugric dialects:
� = "sh" - Finnish does not have this sound but it is
found in most other Finno-Ugric dialects such as Eastern Karelian. Incidentally, linguists claim that the "sh" sound in Finnish has evolved into an "h" sound. H�me is derived from Sh�me and the older roots Soome (Finland in Estonian) and Saame. The Balts (Letts and Lithuanians) called the inhabitants of the "roof of Europe" Sh�m�.
A few translations:
Viena = White Sea
��nisj�rvi = Onega
Laatokka = Ladoga
Karjala = Karelia
It�-Karjala = Eastern Karelia (Russian occupied)
Old Finno-Ugric "-ga" and "d" endings (eg. Karelian)
are equivalent to the Finnish "-kka", and "t." For
example, Ladoga is Laatokka in Finnish.
Below are some examples of place names with common roots.
Sum - a root word found in Finno-Ugric place names
Sum- a village on the south coast of lake Laatokka (Ladoga).
Sum- a lake near Arkangel.
Sum- a lake behind ��nisj�rvi
Sum- an island in the White Sea "Vienanmeri" or "Viena
Sea."
�um- area at the source of river Oka
�uma- a river in Mari El
Suma- a river behind ��nisj�rvi, north of Sumj�rvi
Suma- a river and shopping center by the White Sea.
Sumara- a river near Arkangel.
Sumari- an island in the Gulf of Estonia.
Sumaro- Veps�
Sumba- Veps�
Sumba- two rivers in Mari El
Sumina, �umiha- two streams behind ��nisj�rvi.
Sumisaari- Tornionjoki.
Sumerinjoki and Sumerian kyl� (Impilahti)
Sumeria- West shore of Vienanmeri (White Sea) according to Russian
chronicles.
�umi�, �umius and
Sumja- Rivers in Mari El.
Sumino- Viga-Kemi source, east of Suho.
�umit�i- village in Vjatka.
�umera- Votjak lands.
Sumernuka- a river in Mari El.
Sumiainen- in the Finnish province of Vaasa.
Summa- Kuolej�rvi etc.
Summala- Juva etc.
Summas- Saarij�rvi
Sumsa- Kuhmoniemi, Sotkamo
Summukka (Juuka)
Sam - a root word found in Finno-Ugric place names, between Finland
and Eastern ��nisj�rvi (Onega), Southern Finland, Eastern
Finland, Eastern Karelia, Veps�, and behind ��nisj�rvi
(��nisj�rven takana).
Sam: ��nisj�rven takana
Veps�: �amus, Samj�rvi, Sam, �amitsa,
Samok�a, Samino
Southeast Veps�: Samj�rvi, Sama, Samsot
��nisj�rvi East Side: Sam, Samu, Samina, Samj�rvi,
In Finland: Samsaari (Rym�ttyl�), Samola (Viipuri), Samslaks
(Nauvo)
Place Names of Lapp Origin: (translations not completed)
Southern Finland, Eastern Finland, Eastern Karelia, Veps�,
and behind ��nisj�rvi.
Abisko (Ilmaj�rven koill. puol.),
Enar (Veps� ja It�-Karjala),
Kuoksi (Hiitola),
Kuoksa (Karjalohja),
Kuoksvuori (Kurldjold),
Kuoksu (Viena),
Kotko (Hauho),
Kork (Veps�),
K�tk� (Korpiselk�),
Kaavi, Kaavij�rvi (Tyrv�nt�, Kinesma (It�-Karjala),
Kinema (Onegan latvus),
Kurkki (Viena),
Lusma (useita Vienassa ja Aunuksessa),
Lugma (Onegan lis�joki),
Lugmo (j�rvi Onegan it�puol.),
Lisma (��nisen luoteisrannalla),
Ligma (Aunuksessa),
Lapinskaja (Kargopolin etel�puol.),
Lopova (Vytegralla),
Lapskoje (j�rvi Veps�ss�),
Lapuskoje (j�rvi Onegan it�puol.),
Lapina (Vienan lounaisrann.),
Moksi (Vihti, Korpilahti),
Mogki (Laatokan etel�p.),
Nuuksj�rvi (Espoo),
Njuht�a 1. Nyht�a (Vienan rannalla),
Niuht�a (Pinegalla),
Njuht�a (Ust-sysol, Komi),
Nyk�a (j�rvi ��nisen kaakkoispuol.),
Posioniitty (Eura), Pjahta (Veps�),
Paht (Valgetj�rven seutu)
Pessa (Onegan seutu),
Pesa (Mezenin ja Suhonan seutu),
Pes (Ilmaj�rven koillispuol.),
Peski (Ilmaj�rven koillispuol.),
Purn (j�rvi ��nisen koillisp.),
Purna (j�rvi ��nisen kaakkoisp.),
Purnema (joki Onegan suulla),
Purniemi (Viena),
Songa (Aunus),
Songa (Vagan latvus),
Songa (Suhonaan laskevan Jugin vesist�),
Silas (joki Veps�ss�),
Sova (joki Mezeniin),
Sovaj�rvi (Viena),
T�olm (j�rvi Puudozin etel�p.),
T�olm (j�rvi Mesehin suuseutu),
T�olmo (j�rvi ��nisen it�- puol.),
Jolma (valgetj�rven seutu),
Jolma- j�rvi (Pohjois-Aunus),
Jolmonen (Viena),
U�ma (Viena),
Vaga (vienan sivujoki),
Vaganj�rvi (Ilmaj�rven koillisp.),
Vaga (kyl� Vjatkasta pohjoiseen).
Osa lappalaisper�isiksi selitetyst� paikannimist�st�
on varmaan vanhaa lainaa muilta kansoilta m.m. permil�isilt�,
koska samoja nimi� esiintyy etel�ss� ja id�ss�
alueilla, miss� lappalaiset eiv�t tiett�v�sti ole liikkuneet.
Perm Influence in Place Names (In Finnish)
.
PERMIL�ISPER�ISEN paikannimst�n olemassaoloista Fennoskandiassa
ovat aikoinaan m.m. D. Europaeus ja Yrj� Koskinen tehneet p��telmi�
ja tulleet kysymyksess� my�nteiseen tulokseen (erikoisesti va-
ja ma-p��tteisten vesist�nimien perusteella). My�hemm�t
tutkijat ovat pit�neet t�t� kuitenkin mahdottomana. Fennoskandiassa
on paikannimst�t, jota n�ytt�� olevan vaikea sen alueella
el�viin kieliin nojautuen selitt��, jotavastoin it�isten
suomensukuisten, ennen kaikkea permil�isten kieliss� on niille
l�ydett�viss� aina jokin merkitys sek� n�iden
kansojen alueilta my�s tavattavissa usealle nimelle suoranaisia vertauskohtia.
Koska It�-Ven�j�n "lapink�vij�t" esiroomalaiselta
rautakaudelta l�htien sadat vuodet liikkuivat Fennoskandiassa, kuten
toisessa yhteydess� on selvitetty, ja varmaan osittain j�iv�tkin,
vaikkakin harvalukuisina yksil�perhein� ja v�hitellen ehk�
lappalaistuen, t�nne asumaan, voi heid�n vaikutuksensa m.m. paikannimist�n
olla ymm�rrett�v��. He omasivat lappalaisiin verraten
korkeamman kulttuurin, toimivat luonnollisesti kaikessa suhteessa oloja
m��r��vin� ja lappalaisten
is�ntin�, varmaan juuri lappalaisten tarustossa esiintyvin�
vihattuina "t�uudeina" Heid�n vaikutuksensa lapin kieleen
on kantasuomalaisuus ja my�hempi suomalaisuus n�ht�v�sti
huomattavalta osalta peitt�nyt, mutta paikannimist� on aina ja
kaikkialla pysyv�mp�� ja siirtyy rauhallisissa oloissa heimolta
toiselle. Seuraavassa esitet��n It�-Ven�j�n permil�is-jugralaisten
alueiden ja Fennoskandian sek� n�iden v�listen alueiden
paikannimist�st� muutamia vertauskohtia samalla kuitenkin huomauttaen,
ett� vastaava nimist�� on suomensukuisten heimojen mukana
osaksi kulkeutunut It�-Ven�j�lt� my�s l�nteen
ja lounaaseen pain.
From "Suomen Suvun Tiet"
Map Index
BACK