HISTORIA
Venäläisillä paimenkoirilla (ovtsarkat) on pitkä
historia ja monien vuosisatojen ajan ne ovat pysyneet lähes
muuttumattomina. Erotuksena niistä mustaterrieri on rotuna aivan nuori
ja sitä on alusta alkaen jalostettu tehdasmaisin menetelmin.
Rotu on suhteellisen lyhyenä olemassaoloaikanaan tullut suosituksi
sekä venäläisten että ulkomaalaisten koiraharrastajien keskuudessa.
Merkittävän panoksen koirakasvatuksen kehittämiseen Venäjällä on
antanut vuonna 1924 perustettu Palveluskoirakasvattajien keskuskoulu
nuorille, jossa alusta lähtien kiinnitettiin suurta huomiota
palveluskoirille tarkoitetun kennelin perustamiseen.
Nykyisin tämä
kennel tunnetaan nimellä Punainen Tähti (Krasnaja Sveda).
Nimenomaan tämän kennelin tarhassa kehitettiin mustaterrierirotu.
Jo 1930-luvulla kennelissä tehtiin kokeita rotujen välisistä
risteytyksistä professori N.A. Iljinin johdolla. Toisen maailmansodan
jälkeen palveluskoirien määrä maassa oli jyrkästi vähentynyt, mutta
niiden tarve oli edelleenkin suuri. Armeijassa ja kansantaloudessa
tarvittiin koiria, joilla oli voimaa, kokoa, kestävyyttä,
vaatimattomuutta, hyvä vainu ja kestävä hermorakenne. Viranomaiset
tarvitsivat koiria, jotka pystyivät kestämään eri ilmastoalueiden
erilaisia sääoloja mm. pohjoisen tundra-alueilla. Keskuskoulun
työryhmä aloitti G.P. Medvedin johdolla vartio- ym. palveluun
tarkoitettujen rotujen kehittämisen. Ensimmäinen vaihe oli eri rotujen
risteyttäminen. Se johti muutamien roturyhmien luomiseen, joista tällä
hetkellä ovat olemassa vain Moskovan vartiokoira ja mustaterrieri.
Ne saivat rotustandardin. Alustava työ alkoi kahdella linjalla.
1. Risteytettiin airedalenterrieri ja suursnautseri.
Airedalenterrieri on kestävä ja vaatimaton rotu, jota oli
menestyksellisesti käytetty monissa eri tehtävissä sekä sodan että
rauhan aikana. Airedalenterrierin puutteina olivat verrattain pieni
koko sekä puuttuva terävyys ja puolustushalu. Suursnautseri oli jo
tunnettu palveluskoirarotu, joka soveltui erinomaisesti
etsintöihin ja vartiopalveluun. Se oli myös suurempi ja lihaksikkaampi
kuin airedalenterrieri. 2. Risteytettiin rottweiler ja
suursnautseri. Rottweiler on mukava rotu risteyttämistä varten,
koska se antaa perinnöksi pysyvästi massiivisen ruumiin rakenteen.
Ensimmäisen sukupolven jälkeläiset tästä risteytyksestä olivat
suurikokoisia, järeä luustoisia ja vahvalihaksisia.
Airedalenterrierin ja suursnautserin jälkeläiset olivat
jonkinverran kuivempia ja liikkuvampia kuin 2. risteytyksen tulokset.
Molemmissa risteytyksissä saatiin aikaan samantyyppinen sekarotu,
jolla oli pitkä karhea karva, erityisesti pää ja raajat olivat pitkän
karvan peitossa.Suursnautserilta saatiin myös pysyvästi musta väritys.
Ankaralla yksilöllisellä valinnalla käyttöominaisuuksien ja ulkomuodon
suhteen yhdistettiin parhaat puolet käytettävissä olevista roduista.
Myöhemmin koon ja turkin parantamiseen käytettiin moskovalaista
vedestänoutajaa, joka oli newfoundlandin koiran kaltainen sekarotu.
Vielä niinkin myöhään kuin 70-luvulla tuotettiin Itä-Saksasta
suursnautsereita nimenomaan parantamaan mustaterrierirotua.
80-luvulla rotu hyväksyttiin itsenäiseksi roduksi ja erotettiin
suuremmasta ns. roturyhmästä Neuvostoliitossa. FCI hyväksyi
mustaterrierin rotumääritelmän 1984 Acapulcon kokouksessaan. Näin oli
virallisesti syntynyt uusi karuun ilmastoon sopiva, kestävä ja rohkea
työkoira, joka oli vastustuskykyinen erilaisia sairauksia vastaan ja
soveltui hyvin erilaisiin koulutuksiin. Rotu kehitettiin myös ns.
laitoskoiraksi, joka viihtyi erinomaisesti tarhassa ja työskenteli
useammalle eri ohjaajalle. 80-luvun loppupuolella
mustaterrieriharrastajat myös huomasivat Moskovassa, että koirasta saa
kauniin kun sitä oikeista paikoista leikkaa. Ja totta puhuttuna
nykypäivän mustaterrieri oikein trimmattuna on silmää hivelevän kaunis
eläin niin näyttelykehissä, kokeissa tai lasten kanssa pihalla
leikkimässä.
MUSTATERRIERI SUOMESSA
Suomeen ensimmäiset mustaterrierit tulivat 70-luvun alussa. Ennen
vuotta 1987 tuontia rajoitti karanteenimääräykset ja koiria tuotiin
harkitusti siitoskäyttöön. Vuonna 1978 joukko innostuneita
mustaterrieriharrastajia kokoontui tarkoituksenaan perustaa oma
yhdistys. Syntyi Suomen Mustaterrierit ry ja vuonna 1994 Suomen
Kennelliitto myönsi yhdistykselle rotua harrastavan yhdistyksen
oikeudet.
Suomessa arvioidaan olevan n. 300 mustaterrieriä.
Käyttövalionarvon saaneita mustaterriereitä:
urokset:
Pohj. MVA SF KVA SK3 Jolkas Ctsecu om. J. Ikävalko, Imatra
SF K & MVA V-84,-85 JK3 HK3 Blackbeard's Emperor Igor om. S. Inkinen, Helsinki
SF K & MVA JK3 Chirka's Cmirdin-Luts om. M. Vartiainen, Raisio
narttu:
SF K & MVA Janra om. P. Multimäki, Rauma
Suomen muotovalionarvon ovat saavuttaneet seuraavat koirat:
urokset:
Jolkas Ctsecu om. J. Ikävalko, Imatra
Blackbeard's Emperor Igor om. S. Inkinen, Helsinki
Chirka's Cmirdin-Luts om. Markku Vartiainen, Raisio
Jelisei-Tash Black Star, om. A. ja S. Kosunen, Varkaus
Aldersmoor Bogdan om. Jaana Korpela, Kiukainen
Pesaparki Boris om. Hämäläinen, Savonlinna & Pitkänen, Hämeenlinna
Eppix Arbuz om. Tiina Sundgren, Ruotsinpyhtää
Eppix Csputnik om. Niina Mättö, Hyvinkää
Glorens om. A-R & J-P RAuvanto, Hyvinkää
nartut:
Janra om. P. Multimäki, Rauma
Jolkas Grobina om. Seppo Tapiosson
Acmen Barysnja om. Tiina Sundgren, Ruotsinpyhtää
Zornoi Raisa om. Jaana Korpela, Kiukainen
Zar's Aleksej Deverina om. Minna Vilén, Huittinen
Zernii Tavariz Svetlana om. Tiina Sundgren, Ruotsinpyhtää
Zar's Aleksej Jelena om. Sari Lehmus & Minna Vilén, Huittinen
Zernii Tavariz Svetlana om. Tiina Sundgren, Ruotsinpyhtää
Kansainvälisen muotovalionarvon Suomessa on saavuttanut muutama koira:
urokset:
KANS & FIN & EST MVA V-97 ESTV-96 JK2 HK1 Jelisei-Tash Black Star, om. A. ja S. Kosunen, Varkaus
FIN V-98, POHJ V-99 KANS & FIN & S & EST & DK & POHJ MVA JK3
Aldersmoor Bogdan om. Jaana Korpela, Kiukainen
nartut:
KANS & FIN & S & N MVA BH JK1 Zernii Tavariz Svetlana, om. Tiina Sundgren, Ruotsinpyhtää
sivun kuvat: © www.wdogs.com
:: ylös ::
|