| Shqiptar�t e Finland�s_Sh�rbimet elementare/Suomen albaanit_peruspalvelut |
|
|
| SUOMEN SOSIAALITURVASTA Terveydenhoito Suomessa on korkeatasoista ja koko sosiaaliturvaj�rjestelm� on hyvin kattava. Siihen sis�ltyy mm. kansanel�ke, ty�el�ke, tapaturma- ja sairausvakutuus,ty�tt�myyskorvaukset, lapsilis�t ja lapsen kotihoidontuki. Kuntien sairaloissa ja keskussairaaloissa potilaat maksavat saman vuorokausimaksun hoidosta riippumatta. Suomessa on v�h�n yksityissairaaloita. T�m�n ansiosta lapsikuolleisuus on saatu eritt�in pieneksi. Is�t osallistuvat yleens� synnytykseen. Vanhempainrahaa maksetaan sairausvakuutuslain mukaisesti 10 kuukauden ajalta, ja lasta voi j��d� hoitamaan joko �iti tai is�. Lapsilis�� maksetaan 17. ik�vuoteen asti. Kaikki raskaana olevat saavat valtiolta vauvan vaateita ja tarvikkeita sis�lt�v�n �ityispakkauksen tai vastaavan summan rahaa.Naiset ovat yleens� t�iss� kodin ulkopuolella. T�m� on mahdollista mm. kehittyneen p�iv�hoitoj�rjestelm�n takia. Vanhemmilla on oikeus saada kotihoidontukea alle 3-vuotialle lapselle, jos se ei ole kunnallisessa p�iv�hoidossa. Ty�ss� k�yv�t kuuluvat yleens� johonkin ty�tt�myyskassaan. Ty�tt�myyskassaan kuuluvat ty�tt�m�t saavat ansiosidonnaista ty�tt�myyskorvausta. Muille ty�tt�mille valtio maksaa perusp�iv�rahaa. Se katta vain perustarpeet. Yleinen el�keik�raja on sek� miehille ett� naisille 65 vuotta. Ty�el�ke lasketaan satujen ansioiden perustella. Suurin mahdollinen ty�el�ke 40 ty�vuoden j�lkeen on noin 60% palkasta. Suomalaiset palkansaajat maksavat kunnalliseveroa, valtionveroa ja vapaaehtoista kirkollisveroa. Kunnallisveroa vaihtelee kunnasta riippuen. Valtiovero on progressiivinen. Verojen lis�ksi palkansaajan on maksettava erilaisia veroluonteisia maksuja. Keskim��r�inen veroprosentti on noin 30 %. P��omaverotus on alhainen. P��omaveron suurus on noin 29 %. Tavaroiden ja palveluiden myynti� koskeva arvonlis�vero on yleens� yli 20 %. Autoiluun liityv�t verot ovat olleet maailmaan korkeimpia. Lapset aloittavat koulun 7- vuotiana. Monet lapset k�yv�t ennen varsinaista koulua vuoden esikoulua. Peruskoulu on yhdeks�vuotinen. Peruskoulun j�lkeen oppilas voi jatka lukiossa. Ylioppilastutkinto suoritettaan yleens� 19-vuotiaana. Peruskoulu ja keskiasteen oppilaitokset ovat maksuttomia. Opetus on my�s ilmaista yliopistojen ja korkeakoulujen p��aineopiskelijoille. Opiskelijat saavat opintorahaa sek� valtion takaamaa opintolainaa. Opintolaina on maksettavaa takaisin. Suomessa j�rjestet��n hyvin monipuolista aikuiskoulutusta. Yliopistoissa j�rjestet��n my�s maksullista kaikille avointa korkeakouluopetusta. L�hde: Kieli k�ytt��n/ Suomen kielen jatko-oppikirja/ Marjukka Kentt�l� |
| RRETH SIGURIMIT SOCIAL FINLANDEZ N� Finland� kujdesi sh�ndet�sor �sht� i nivelit t� lart� dhe se sisitemi i sigurimit social �sht� shum� p�rfshir�s. N� sigurimin social p�rfshihen: pensioni popullor, pensioni i pun�s, sigurimi i fatkeq�sis me sigurim sh�ndet�sor�, kompensimi i papun�sis�, shtesat e f�mij�ve dhe ndihma e kujdesit p�r f�miun n� sht�pi. Pa marr� parasysh shkaqet e q�ndrimit n� spitale, t� gjith� pacient�t b�jn� pages�n e nj�jt� koherente spitaleve t� komun�s dhe qendr�s spitalore universitare. N� Finland� ka pak spitale private. Qendra spitalore p�r n�na dhe funksionimi i k�shillmoreve p�r f�mij� kan� r�nd�si t� shum�fisht dhe jan� t� niveleve t� larta. Nga kjo rrjedh� se vdekshm�ria e foshnjave �sht� shum� e vog�l. Babat� zakonisht marrin pjes� n� lindje. Parat� prind�rore paguhen sipas ligjit mbi sigurimin sh�ndet�sor p�r nj� periudh� 10 mujorshe, n�se nj�ri nga prind�rit rrin p�r t�u kujdesur p�r f�miun. Shtesat p�r f�mij� paguhen deri n� mosh�n 17 vj. T� gjitha shtat�z�nat marrin nga shteti pakon e cila p�rmban� gj� sende dhe rroba p�r f�miun apo para n� kund�rvler�. Grat� zakonisht jan� n� pun� jasht� shtepis�. Nd�r t� tjera kjo gj� �sht� mund�suar si rezultat i funksionimit t� sistemit t� kujdesit ditor. Prind�rit kan� t� drejt� t� marrin ndihm� p�r kujdesin n� sht�pi t� f�miut n�n mosh�n 3 vj. po qe se f�miu nuk �sht� n� kujdesin ditor t� komun�s.Ata t� cil�t punojn� zakonisht i takojn� ndonj�res kas� t� papun�sis�. An�tar�t e kas�s s� papun�sis� marrin kompenzim t� papun�sis� sipas meritave. T� papun�ve t� tjer� shteti u paguan parat� elementare ditore. Mosha e p�rgjithshme e pesionit si p�r meshkuj po ashtu edhe p�r femra �sht� mosha 65 vj. Pensioni i pun�s llogaritet sipas t� ardhurave t� fituara.Pensioni i madh 60% e pag�s, mund�sohet pas 40 vitesh pun�. Pag�marr�sit finlandez ua paguajn� tatimet komun�s, shtetit dhe sipas d�shir�s edhe kish�s. Taksa komunale ndryshon prej komun�s n� komun�. Taksa shtet�rore �sht� progresive. P�rpos taksave, pag�marr�si duhet t� paguaj edhe tatime t� tjera. Mesatarja e p�rqindjes s� tatimit �sht� 30%. Tatimi personal primar �sht� m� i ul�t. Vlera e tatimit p�rsonal primar �sht� 29%. Sa u p�rket shitjes s� gj� sendeve apo sh�rbimeve, vlera e pages�s s� tatimit �sht� mbi 20%. Tatimet n� lidhje m� automjetet jan� nd�r m� t� lartat n� bot�. F�mij�t fillojn� shkollimin n� mosh�n 7 vj. Shumica e f�mij�ve shkon n�p�r shkolla adekuate pregaditore p�r nj� vit. Shkollimi fillor zgjat� n�nt� vite. Pas shkoll�s fillore nx�n�si mund t� vijoj� m�simet n� shkollen e mesme. Provimet e matur�s p�rfundojn� zakonisht n� mosh�n 19 vj. Shkollimi fillor dhe departamentet e shkall�s s� mesme jan� pa pages�. M�simi �sht� po ashtu pa pages� edhe p�r student�t e universiteteve ku m�sohen l�nd�t kryesore. Student�t marrin burs� p�r shkollim si dhe burs� kthyese nga shteti. Bursa e huazuar duhet t� kthehet p�rs�ri. N� Finland� organizohen shum� lloj shkollime p�r t� rritur. N� universitete organizohen po ashtu edhe m�sime t� hapura m� pages� p�r shkollim t� lart�. Shqip�roi: Sh.H |
 |
 |