ALBAANIAN KIELI VANHOIN EUROOPPASSA
Albanian kieli on vanhin kieli Euroopassa ja t�st� puhuvat historialliset faktat, arkeologiset faktat, paikallis- ja ulkomaalaisten filologit, ja albanologit sek� historiallis-, kulttuuri ja kielitutkimukset.
Prehistoriset Traaket (Pellazg�t)ovat Ilirien j�lkel�isi� ja Ilir�t ovat suoraan albaanialaisen kansan j�lkel�isi�.
Nykyinen albanian kieli on muuttunut kuten kaikki muut eri kielet maailmassa, mutta t�m� ei ole este, kun haluamme selitt�� albaanialaisten kielten juuria..
Vanhassa historiassa on nimitetty kaupunkeja, vuoria ja j�rvi� paikallisilla kansan nimill� ja ne ovat pysyneet samoina nykyp�iviin asti, riippumatta toisten kansojen valloituksista.
Vanha Ilirien kielell䠠���������� Nykyinen albanian kieli ����������������������������� Sijaisuus paikka
SCUPI������������������������������������������������������������������������� SHKUPI����������������������������������������� FYR MAKEDONIA
SCODRA�������������������������������������������������������������������� SHKODRA������������������������������������ ALBANIA
LISSUS����������������������������������������������������������������������  LEZHA������������������������������������������� ALBANIA
DURRACKIUM������������������������������ ������������������������� � DURR�S��������������������������������������� ALBANIA
MATHI������������������������������������������������������������������������� MATI����������������������������������������������� ALBANIA
DRINUS������������� ������������������������������������������� DRINI (jokin nimi)��������������                       ALBANIA
TOMORRIS������ ������������������������������������������� TOMORRI (vuoren nimi)�������                     ALBANIA
Mahir Domi albaanikielen tutkijan mukaan samanlaista nimi� on jo yli 800.
Nykyisin albaanialaisten nimet kuten: Ilir, Teuta, Genti, Glauk, Bardhyl, Hektor, Tomor, Alket,
Drini, jne olivat Ilirialaisten nimi�.
Monet Euroopan kaupungin nimet ovat selityksi� albanian kielell�, esimerkiksi:
TOSKANA (Italiassa) ������� ��������������������� TOSK�(Tosk�t Albaniasta) Tosk�t nimittiv�t
kaupungin oman nimens� mukaan.
BRINDIZI (Italiassa)������������������������������������ BRI(sarvi)DASHI(p��si)���������������������������� p�ssin sarvi
PARIS (Ranskan p��kaupunki), albanian kielell� tarkoitta I PARI- ensimm�inen
MARRSELLA (Ranskassa kaupunki) albanian kielell� on yhdyssana: MARR(tarkoitta - otan) ja SJELL(tarkoitta - tuon). Muinaisalbaanit nimittiv�t t�ll� nimell� kaupungin, koska se oli kauppa kaupunki, siell� tuotiin ja vietiin kauppatavaraa. Syv�llisess� kielen tutkimuksessa albanialaiskielten juuret todistavat Homeerista ja h�nen kaksi kirjallisuus teosta`ILIAS `ja `ODYSSEIA` ett� h�nell� oli vanha traakkilianen (Pellasg�t - Ilir�t-Albaanit) nimi HOMER- I MJER� (surkea). `ODISEA` UDH� S�SHEH (ei voi katsoa tiet�, sokea). Molemmissa teoksissa k�sitell��n traakien tai albanilaisten taruja, mutta my�hemmill� vuosisadoilla ne omaksuivat kreikkalaiskirjailijat. Toisessa Homeroksen teoksessa`ILIADA`(Ilias)- kun luemme tarkasti huomaamme, ett� kaikki heimojen nimet, jotka osallistuivat Troijassa, sek� muut ihmiset ja paikat, ovat selityksi� albanian kielell�.
MIKENA -(MIK JENA- ollaan yst�vi�)
AGAMEMNONI - (AI Q� MENDON- h�n joka ajatellee, viisas)
PRIAMI- (PARI n� ARM�- taitavampi aseilla ykk�st�) - Troijan kuningas
PARIDI- (PARI DI - joka osaa ensimm�inen)
MENELAOS -(MENDJA E LA- h�visi muisti)
Albaanien viikon p�iv�t nimitettiin muun muassa noin ja ��� on mahdollista selitt�� tarkoituksensa.
EDIEL� -(DIELL-AURINKO) (dit� m� diell - aurinkoista p�iv�)
E H�N� -(H�NA - KUU)
E M�RKUR�-(MARSI/ i marr� - MARS/RAIVO)
E ENJETE - (EI SELITYKSI�)
E PREMTE - (PREN -LAKATA)
E SHTUND� - (SATURNI- SATURNUS)
Olympoksen vuorten jumaloiden nimist� kreikan kielell� on selityksi� my�s albanian kielell�: esimerkiksi:
ZEUS - Z� -(�NI)
HERA-ERA-(TUULI)
APOLLON -(A PO LON- soititko)  Apollon soitti musiikkia.
Indoeurooppalainen kielten perheenpuu julkaistu vuonna 1970 Ruotsissa kielitutkimuskeskusta, joista n�kee albanian kieli geneesi ja muinaisuus. Sama kuva vuonna 1985 julkaistu Kreikassakin.
19 ja 20 vuosisadan verrannolliset kielitutkimukset ja tutkijat m��r�siv�t albaanikielen geneesin ja yhteydet
muiden indoeurooppalaisten kielten kanssa.
Monet Eurooppalaiskielten tutkijat tutkivat albanian kielt� ja he sanoivat:
Gotfrik Lajbnik (1646- 1717), h�n oli filologi ja sanoi `albanian kielin geneesi� on Ilirian kieli`
Hans Tunman (1746- 1778), ruotsalainen historian tutkija ja ensimm�inen albanologi joka tutki tiedollisesti albanialaiskansan kielen geneesi�. H�n tutki kreikkalais-, latinalais- ja bysanttilaisl�hdeteosta ja opiskeli kolmekielisist� Theodor Kavaliotin sanakirjaa 1770( slaavi, kreikka ja albanian kieli). Hans Tunman tuli tulokseen ett� albaanit ovat paikalliskansa, jotka jatkuvasti ovat asuneet samassa maassa, miss� sijaitsivat muinaisIlyrit. Albaanit eiv�t assimiloituneet tai roomalaistuneet my�hemmiss� kansatulvissa.
Johan Fon Han 1811- 1869, australialainen asianajaja, joka ty�skenteli nuoressa perustetussa Kreikan maassa, valmistui oikeustieteellisest� Heidelbergin yliopistosta, my�hemmin ty�skenteli Janinaan konsulaatissa, ja aloitti syv�tutkimukset albanian kielest� yhdess� Konstantin Kristoforidhin kanssa. Julkisti kolme painosta kirjasta`Tutkimuksia albaanien kulttuurista, kielest� ja historiasta`.H�n sai tutkimus tuloksia ett� albaani kielen geneesi on Ilirian kieli ja Ilirian kielen geneesi on traakin (pellazg�) kielest�.
Franc Bop 1791- 1867, Berlinin yliopiston professori, joka on p��perustaja indoeurooppalaisessa vertailevassa historiassa. Julkisti vuonna 1854 oman teokseen ja sai tutkimustuloksia ett� albanian kieli kuuluu indoeurooppalaiskielten perheeseen ja se on oma erityinen kielens�, jolla ei ole toista sisar kielt�.
Dhimit�r Kamada
italialainen filologi, alkuper�inen albaani, julkisti oma teonsa`essee katsomusta verratun kielioppien albaania kielest�` ja vuonna 1864 dokumentoi albaanin kielt� muinaisuuden vanhassa maailmassa.
Gustav Majer
1850 -1900, it�valtalainen professori Gracin yliopistossa, Wieniin akateemisen tiedekunnan j�sen, joka erikoistui tutkimuksiin albaanin, kreikan ja turkin kielest�, julkisti kirjan `Albaniakielen asenne indoeurooppalais-kielisiss� ymp�rist�iss�` ja vuonna 1883 tulevat kahdeksan tiedepainosta albaanien historiasta, kielest�, runoista, kansasta sek� arbreshien (albaanit joka asuvat Italiassa) siirtymisist� Italiassa ja Kreikassa.
Eduard Shnejder
ranskalainen tutkija, joka oli toiminut ottomaanien hallituksessa Shkodrassa (Albania) lis�si oman kirjansa `Traakit (Pellazgit) ja omaa j�lkel�isi� `. ja vuonna 1894 julkisti asiakirjoja mist� muun muassa sanotaan `albaani kieli esiintyy kirkkaampi ja uskollinen traakilainen (pellazge) ��nt�mist�`
Holder Pedersen
1867- 1953, tanskalainen joka ty�skenteli 35 vuotta indoeurooppalaisten vertailevan kielten professorina K��penhaminaan yliopistossa, joka jatkuvasti julkaisi kieliteoksia albanian kielest�. H�n pystyi j�tt�m�n hyvin arvokaita analyysia ja my�s ker�si ja julkisti albaanillisfolkloria.
Norbert Jokli
1877- 1942, it�valtalainen lingvisti, juureltaan saksanjuutalainen, Wienin yliopistossa kirjastoty�ntekij�n�, tutki koko el�m�ns� albanian kielt�. H�nell� oli tarkoitus matkustaa Albaniaan mutta h�n valitettavasti kuoli natsien leiriss� toisessa maailman sodassa.
Zef Skiroi
1865- 1927, tunnettu italialaisfilologi, albaani alkuper�inen, yhdess� Joklin ja tanskalainen Pedersenia ovat kolme tunnetut albanoloogit. Professori Skiroin tutkimukset mahdollistivat vuonna 1932 julkistamaan kirjaan Roomassa `Albani kieli`. Albanian kielt� ovat jo tutkineet itse albaanitkin, joista tunnetut ovat: De Rada, Pashko Vasa, Konstadin �erkezi, Kristo Dako, ansioitunein professori Eqrem �abej, Androkli Kostallari, Aleks Buda, Shaban Demiraj, Mahir Domi jne, jne.
Ja noin monien tutkimusvuosien j�lkeen ulkomaalaiskielitutkijoista ja muista tutkijoista, tarjoavat lopulliset faktat, ett� albaanikielen geneesi on Ilirian kieli ja Ilirien kielten geneesi on prehistoriallistraaki (prehistori pellazgjike). Kieli, verratujen metodien mukaan, albaania, kreikkaa ja latinaa, albaanian kieli on muodostunut aiemmin kun ne kaksi muut vanhaa kielt�. Albanian kieli on vanhin puhutuin kieli Euroopassa. Kun lis�t��n historialliset faktat ja ett� albanian kansaa vastaan kimppuun ovat k�yneet monet muut viholliset ja kansatulvat (roomalaiset, kreikkalaiset, ottomaanit ja slaavilaiset), selv�sti on se ett� albaaneille ei ole olut aikaa kirjallisuutta varten. Albaanien t�ytyi puolustautua tuhoamista vastaa.. Albanian kieless� on kaksi p��murretta, pohjoismurre (geg�) ja etel�murre (tosk�). Nykyalbanian kirjakieli pohjautuu p��osin etel�murteeseen. Albanian kirjakieli on melko uusi. Ensimm�inen albaniaksi kirjoitettu teos, Meshari (Messukirja) on vuodelta 1555.
Hosted by www.Geocities.ws

1