30.11 Vierailtiin Kaakkolassa, pentuloita katsomassa! Kovin olivat pikkuiset väsyneitä kun koko päivän seurustelivat vieraiden kanssa. Nättejä koiralapsia! Haiku teki kyllä vaikutuksen, en ollut tätä ennen nähnyt brindleä akitaa livenä ja kyllä, taitaa seuraava koiruus olla sen värinen!
24.11.2003 Boris ja Irina 4kk! ONNEA ONNEA! Jouluun 1 kk! KääK!
23.11 Minna ja Joel kävi tutustumassa ELMA-messuihin Helsingin Messukeskuksessa. Messujen parhainta antia oli ehdottomasti ylämaan karja, joita siellä oli esillä kaksi kappaletta. Ne on niin sympaattisen näköisiä otuksia! Ja se tukka mikä niillä on.. Taidan alkaa vakavasti harkitsemaan puheitani ammatista, joita olen tähän asti lähinnä vitsinä ilmoille heitellyt. Jospa sitä tuohon maatalouteen kuitenkin... ;)
Messukeskuksen yläkerta oli pyhitetty suomalaiselle käsityölle ja ruokataloudelle. Sitä määrää sinappeja, hunajia, juustoja, leipiä... Ostettiin mini muikku- ja lohikukko, ihan vaan meille kotiin maistiaisiksi. Ja voihan, kotona kun sitä syötiin pyöri Kata pöydän ympärillä innoissaan haistelemassa. Katan kasvattajahan asuu Naarajärvellä, Pieksämäen vieressä. Kata taitaa kuitenkin olla "syämmeltään savolaene".
Lumi tuli! Saa nähdä kuinka kauan tätä autuutta kestää. Kata ainakin nauttii suunnattoman paljon lumessa hyörimisestä, se hyppii ja pompsahtelee hassuna ympäriinsä.
21ä22.11 Kata vierailulla Haminassa.
Kiitos Päivi & Pete, terveisiä Turrelle ja rähinä Ranelle :) ! Rane sai lisänimen rähinä siksi, että sen mielestä Kata on ihan äei-niin-paljon-pelottava-koiraä kun se on paikallaan, mutta annas olla kun likka lähtee liikkeelle niin sille on pakko murista ja vähän irvistellä.. Kata ei moisesta murinasta ollut moksiskaan, se ei oikein tiennyt että mitä Rane meinasi, se pyysi sitä leikkimäänkin ja Rane vain vastasi murinalla. Silloin Kata kyllä mölysi kun Päivi antoi sille palan lihapullaa, ja oli antamassa Ranelle myös, joka odotti istuen Katan vieressä. Silloinpa Kata vilautti hampaitaan ja ärähti. Päivi säikähti ja Mika ystävällisesti selvitti Katalle että noin EI TEHDÄ! No jos totta puhutaan, Kata ei ole ainoana koirana talossa joutunut odottamaan vuoroaan saatikka jakamaan herkkujaan toisen koiran kanssa. Tilanne oli uusi sille ja siksi se käyttäytyi niin tärkeästi.. yhtään kuitenkaan puolustelematta. Kata olisi niin kovasti tahtonut leikkiä poikien kanssa, pojat ei oikein lenkillä lämmennyt ajatukselle Niinpä me sitten vaan käveltiin. Lauantaina tultiin takaisin kotiin.
Muutama kuva matkalta. Sohvalle kun läsähdin sain heti kavereita!
19.11 Punnitsin Katan. Tulos oli . Koska painon tulo oikein loppuu?! Ruokintamääriäkään ei ole pitkään aikaan muutettu. Isäni mielestä se on taas kasvanut korkeutta, missäköhän saisin mitattua sen takuuvarmasti oikean kokoiseksi... En liiemmin luota meidän kotimittauksiin, vaikka siinä kolme ihmistä yleensä onkin mukana. Yksi pitää koiraa, toinen mittaa ja kolmas hösää vieressä.. : ) voisi ammatti-ihmistä meidän touhu naurattaa. Viime mittauksessa säkä oli sen tästä on aikaa noin kuukauden verran. Otettiin Joelin kanssa, tai pikemminkin yritettiin ottaa Katasta seisonta kuvia, Joelin ottamissa näkyy pelkkä pää, eikä minun ottamissakaan nyt kehumista ole..
17.11 Ennen omaa koiraa mietin usein, että katsooko koirat telkkaria. Nyt sekin on sitten tullut todettua. Kyllä ne katsovat. Katan lempiohjelmia on luonnollisesti sellaiset ohjelmat joissa on muita eläimiä. Pikku Kakkosesta tulee tiistaisin sellainen ohjelma kuin taitavat koirat, se on ihan ehdoton suosikki! Piirretyt kuten Hopeanuoli, kiinnostaa hetken ja siinäkin sellaiset kohdat joissa vilkkuu ja vilisee... Sunnuntaina äiti kävi Katan kanssa lenkillä ja se rontti oli vetäissyt itsensä valjaistaan ulos! Olenkin ajatellut, että valjaat ovat sille liian suuret Ja taas sain yhden pipon valmiiksi :) hyvä, että joulu on tulossa, pääsee niistä sitten eroonkin ;)
Ilo on seurata kuinka lauhkeasti Kata suhtautuu siihen, että joku on lähes koko ajan sitä halailemassa. Julia 6v, oikein paimentaa sitä joskus, joskus taas toisin päin ;) Eikä se suutu oikein mistään mikä on vaan hyvä!
Viikot 45 ja 46 3.11 maanantaina Maija tuli käymään kisujen kanssa. Boris oli kasvanut hirmuisesti sitten viime näkemän ja tullut vielä vaan kiinnostuneemmaksi, lähinnä syömisestä! Typical man! Katan luo meni ihan vapaaehtoisesti kun Katalla oli ihastuttava lelu jossa liikkui joitain kummia naruja. Niitä piti mennä koettelemaan. Boris olisi myöskin väkisin tahtonut mennä Katan ruoalle Katan kanssa yhtä aikaa. En päästänyt koska en tiedä mitä Kata olisi kissalle tehnyt kun olisi huomannut sen aikeet. Kissa tuli Katan syötyä kipolle, joka oli ikävä kyllä syöty tyhjäksi mutta huomasi sitten vesikipon jossa oli herkullista vettä. Kata tuli ihmettelemään, että mitäs se kissa vettä latkii. Ei mennyt kylläkään kipolle asti vaan odotti siivosti vieressä. Boris joi piiitkään ja hartaasti! Irina meinasi säikäyttää, sitä etsittiin kuumeisesti kun Maija oli lähdössä takaisin kotiin. Kyllä se sitten loppujen lopuksi löytyi.
Minnalla on pipo-obsessio. N. kuukauden sisällä on valmistunut neulottuja pipoja. Merinovilla -langasta olen tehnyt 3 pipoa, Isoveli-langasta 3 kpl, lisäksi kokeilu pipo itselleni (tuplalangalla suht pienillä puikoilla) ja vielä kokeilu yritelmä sellaisesta lasten korvapiposta. Eli sellaisesta missä törröttää korvat. Täytyy hankkia tosi paksua lankaa ja alkaa tehtailla pipoja oikein urakalla. Loistava liikeidea!
Tayca-poika 7.11.2003 1 vuotta! ONNEA ONNEA! Taycan synttärikortti!
Äiskä ja iskä pakkasi kapsäkkinsä perjantai-iltana (7.11) ja lauantai aamuna (8.11) aikaisin lähtivät lomalle. Me lapset (minä, Julia ja Joel) jäätiin kolmistaan kotiin. Niin ja Kata on tietty ja kotona. Maanantai illalla minun kurkku tuli kipeäksi ja tiistai-aamuna se oli jo järkyttävän kipeä. Eli pedissä koko päivä. Vein kyllä Julian aamulla eskariin. Julia valitteli hoidosta tultuaan myöskin kurkkuaan ja pieni kuumehan sillekin oli päivän aikana noussut. Minulla oli parhaimmillaan 38.5äc. Mika tuli onneksi vähän helpottamaan tilannetta vei Katan ulos jne. Keskiviikkona oltiin Julian kanssa koko päivä kotona. Kata pääsi päivän aikana useasti takapihalle juoksunaruunsa. Illalla olin yhteydessä lomalaisiin ja torstaina mentäisiin Julian kanssa lääkäriin. Terveyskeskuksessa meistä otettiin nieluviljelyt, tuloksena angiina. Sitä on liikkeellä. Ei siis ihme jos kurkku oli todella kipeänä. Joel vietiin myös viljelyyn ja hälläkin on angiina, tosin piilevänä; lääkekuurin sai hänkin. Huomenna perjantaina ollaan kaikki kotona, parantelemassa itseämme ja toisiamme. HUPSISTA! Ai niin, tämänhän piti olla päiväkirja Katasta eikä meistä ihmisistä.
Viime viikolla postista kolahti minulle kirja Japanese Dogs, jossa esiintyy myös nykyisin Suomessa asuva Dairin. Dairinin omille sivuille pääsee Kaakkolan sivujen kautta. Dairin on tosi komea jätkä!
Kata on ollut ihan niin sanotusti down viime päivät kun se ei ole päässyt oikein ulos kunnolla. Vain tuonne takapihalle. Kyllä on likka valppaana kun menen jonnekin näkymättämiin. Se tulee tarkistamaan josko minä olisin salaa laittanut ulkovaatteet päälle ja kun se huomaa etten olekaan lähdässä ulos, se suurinpiirtein lyhistyy masentuneena maahan. Harmillista! En kuitenkaan tahdo toipilaana lähteä viilettämään ulos sen kanssa, ihan vain pelkästään jälkitautien takia. Niistä kun ei koskaan tiedä! Onneksi äiti tulee kohta kotiin jos se ottaisi Katan sitten mukaansa lenkille.