Kuvia sekä infoa kompurajäähystä
Kuvista huomioitava: AT-kotelo, johon tuo on kasattu, on vaihtunut puukehikkoon.
Kuvat eivät ole minun ottamiani, koska sopivaa kameraa ei ole saatavilla.
Systeemin on rakentanut Mikko Juurela, joka oli arvokas apu myös rakenteluvaiheessa.
Siitä hänelle kiitos (kuten myös noista kuvista... =)
Klikkaamalla näet isommat versiot
Koko kone nähtävästi rakennusvaiheessa
Höyrystin käytössä
1 min 2 min 4 min
Diih, tulipa sitten tehtyä testausta Jurpon rakentamalla kompurasysteemillä. Elikkä pakastimen koneisto, jonka höyrystin muokattu 'erilaiseksi' ;). Alunperin laitteisto on tarkoitettu kiinnitettäväksi suoraan viilennettävään kohteeseen eli tässä tapauksessa prosessoriin. Tulin kuitenkin itse siihen tulokseen että laitan höyrystimen nesteeseen, koska koneessani on ollut nestejäähy jo yli vuoden ajan. Myös höyrystimen koko sekä muoto saivat luopumaan ns. 'suorasta asennuksesta'. Nestejäähyä puolusti myös ajatus että saisin näytönohjaimenkin viilennettyä, sekin kun on nestekierrossa mukana. Tosikellottaja kun ei jätä hyödyntämättä mahdollisuutta muutamasta lisäpykälästä viritystaulussa... ;). Ja tuon kuvissa näkyvän kopan modifioin parempaan käyttöön, kulmahiomakoneella siitä sai erittäin hyvän ja tilavan kopan tämänhetkiseen laitteistooni.
Ja systeemi oli:
KA7 rev 1.0
Athlon 600 (0.18) Nec 3.3ns L2-cachet
GF DDR (Elsa Erazor X2)
Nesteastiana minulla oli 25 litrainen kylmäastia, jossa n. 20 litraa vesi/glykoli seosta. Glykolin osuus tuntematon... =D. Astiassa myös suihkulähdepumppu (>1000 l/h, merkki Techno tms) sekä tottakai höyrystin ja Bilteman ulko/sisälämpömittarin ulkoanturi. Kansi kiinni tottakai, styroksiin tehty aukot höyrystimen 'varrelle' ja letkulähdöille eli kohtalaisen tiivis.
Neste kiersi siis prosun ja näytönohjaimen kautta. Neste pysyi 0 asteisena täydessä kuormassa (prosu @933 2.05V) ja näytönohjain @150. Kompuraa ajoin 15 min OFF - 1 tunti ON. Kauemmasta päälläolosta ei ollut mitään hyötyä, nesteen lämpö laski alimmillaan vain johonkin -1 tienoille, josta nousi 15 min aikana 0 tienoille.
Ongelmaksi viikon aikana muodostui osittain huonot eristykset sekä letkujen huono kylmänkesto. Pari päivää meni hyvin, mutta pian alkoivat ongelmat, kun ensin näytönohjaimen letkut alkoivat pikkuisen vuotaa. Ongelmaa korjatessa erityksetkin kärsivät vähän ja myöhemmin kondensaatio alkoi vaivata. Lopulta myös prosessoblokin letkut alkoivat vuotaa, joten purin kaiken pois. Totesin kuitenkin erään eloktroniikan voiteluaineen soveltuvan kohtalaisen hyvin esim. slotin ja AGP-liittimien 'sisä-eristykseen'. Tällä aineella siis sai tilkittyä liittimien jne. pienet ilmaraot sekä vähennettyä silikonin tarttuvuutta, vaikkakin sitä on vieläkin emolla ja näytönohjaimessa :). Jokin puhdistettu vaseliini tms. olisi ollut ehkä vieläkin parempi, tämä spray-mallinen aine on kuitenkin aika juoksevaa.
Koko homman hyöty oli aika minimaalinen. Ensinnäkin kokoonpanon Athlon meni pelkällä ~25 asteisella nesteellä @880 2.05V 99% vakaasti. Postasi 950 yleensä, mutta ei paljoa enempää. Itseasiassa odotin jopa lähemmäs maagisen Gigan tuloksia 'superjäähyllä'. Myöskään näytönohjain ei hyötynyt kylmästä yhtään. Ehkä corelle olisi saanut muutaman lisähertsin, mutta ongelmaksi muodostui nähdäkseni järjestelmän tehontarve, joka Athlon/Geforce-yhdistelmällä näyttää olevan ihan riittävä. Yli 150 kelloilla systeemi katkaisi silloin tällöin virrat, kun ajoi 3D-ohjelmia. Tehontarve tarkoittaa myöskin suurempaa lämpökuormaa kompuralle, jonka takia lämpötilat jäivät nollan tienoille. Pelkällä prosun jäähdyttämisellä olisi luultavasti saatu pudotettua muutama aste, tai kokonaan erilaisella, vaikkapa Inteliin pohjautuvalla kokoonpanolla luultavasti jopa 10 astetta, koska Intelin prosessorit eivät tarvitse 'voimalaa naapuriin', edes kellotettuna. Ja suora coreasennus olisi tuonut vieläkin parempia tuloksia, kunhan pinnat ovat _suoria_ ja välissä asialliset tahnat.