Taistoihin tiemme kun k�y,
miss� luotien laulu vain soi,
emme tienneet kun l�ksimme silloin,
kuka joskus palata voi.
Elo t�� juoksuhaudoissa on
meille k�skyn� vain kohtalon
vaikka taiston kentille j�isin,
on kuvasi ain mieless�in.
Illan rauha kun syliin maan sulkee,
varjot puistojen kun h�m�rtyy,
aatos taas aikaan menneeseen kulkee,
kotiin kauaksi kaipuuni k�y.
Illoin kynttil�t siell� kun syttyy,
unelmissain m� siell� olla saan.
Kodin kynttil�t l�mp�isin liekein,
teit� unhoita en milloinkaan.
Hyv y�t� j�� nyt rakkahin,
eronhetki j�lleen on,
mutt kerran viel� pyyt�� saan
sinut valssiin kiehtovaan.
Kuin aivan ensi kerralla
sinut tavata m� sain,
n�in silloin peitti sataman
sumu harmaa, kosteinen.
On p�iv�t, y�t ja vuodetkin
ne taakse j��nehet,
mutt unhoittaa en koskaan voi,
miten valssi meid�n soi!
L�het� katutapahtumista raportti valkoisen tahnan sotureille osoitteeseen [email protected]
Hey you all spambots! Send email to the warriors of white paste at [email protected]
Fighting soldiers from the sky
�Fearless men who jump and die
�Men who mean just what they say
�The brave men of the Green Beret
�CHORUS: Silver wings upon their chest�
These are men, America�s best�
One hundred men�will test today�
But only three�win the Green Beret�
Trained to live off nature�s land�
Trained in combat, hand-to-hand�
Men who fight�by night and day
�Courage peak from the Green Berets
Repeat the CHORUS�
Back at home a young wife waits
Her Green Beret has met his fate
�He has died for those oppressed�
Leaving her his last request
��Put silver wings on my son�s chest�
Make him one of America�s best
�He�ll be a man they�ll test one day
�Have him win the Green Beret�
Syv� iskumme on, viha voittamaton,
meill' armoa ei, kotimaata.
Koko onnemme kalpamme k�rjess� on,
ei rintamme helty� saata.
Sotahuutomme hurmaten maalle soi,
mi katkovi kahleitansa.
Ei ennen uhmamme uupua voi,
kuin vapaa on suomen kansa.
Kun painiu p��t muun kansan, maan
me j��k�rit uskoimme yh�.
Oli rinnassa y�, tuhat tuskaa, vaan
yks aatos ylpe�, pyh�:
Me nousemme kostona Kullervon,
soma on sodan kohtalot koittaa,
satu uusi nyt Suomessa syntyv� on,
se kasvaa, se rynt��, se voittaa.
H�me, Karjala, Vienan rannat ja maa,
yks, suuri on Suomen valta,
sen aatetta ei v�kivoimat saa
pois pohjolan taivahan alta,
sen leijonalippua j��k�rien
k�sivarret j�ntev�t kantaa
yli pauhun kenttien hurmeisten
p�in nousevan Suomen rantaa.
SS marssii
ovat eess�mme kunniamme p�iv�t
meit� oottaa taistelu ja ty�
taas taaksemme rauhan toimet j�iv�t
taas suomen leijona nyt ly�
siis nyt isket��n
eest� heimon t��n
taas kalvat ly�
kun valjennut on kansamme y�
siis nyt eesp�in
veikot eesp�in
suomi marssii aamunkoittohon - voittohon
yl�s rynt��mme vainolaista vastaan
eest� kalliin maamme pohjoisen
se ei konsanaan luovu karjalasta
meit� seuraavat henget isien
siis nyt isket��n
eest� heimon t��n
taas kalvat ly�
kun valjennut on kansamme y�
siis nyt eesp�in
veikot eesp�in
suomi marssii aamunkoittohon - voittohon
ja jos ninkin kohtalo k�yd� sallis
ett� kent�lt� sankarhaudan saan
niin et itke� saa s� tytt� kallis
min� kaaduinhan eest� synnyinmaan
siis nyt isket��n
eest� heimon t��n
taas kalvat ly�
kun valjennut on kansamme y�
siis nyt eesp�in
veikot eesp�in
suomi marssii aamunkoittohon - voittohon
Pieni Suomen kansa
katkoo kahleitansa
k�rsimysten malja se jo kukkuroillaan on.
Raakaa sortovaltaa vastaan
nostaa maasta, armeijastaan
jalon kansan parhaat pojat taistohon.
Hallitus on vankka
k�tyrlauma sankka
se kauhuntuskaa levitt�� yli onnettoman maan.
Urhojansa kansanvalta
ty�nt�� esiin kaikkialta
el�m�st�, kuolemasta kamppaillaan.
Virkavallan huolena
vankilat ja tuonela
tutkimatta hirtt�minen, mestaus.
Kumouksen sankari
syd�nveren antavi
kallis ompi vapauden lunastus.
Kiihtyy yh� taisto
vapauden vaisto
k�yh�list�n keskuudessa kasvaa vaan.
Ei nyt auta hallitusta
piinat, kidutus ja tuska
urhot kaatuu vapauden laulu huulillaan.
Kuinka kauan siell�
teurastusta viel�
kest�� kunnes kansalla on vapaus.
Ei nyt taiston tuoksinassa
tied� kumpi voittamassa
vallankumousko vaiko taantumut.
Kumouksen myrskyt
kapinat ja tyrskyt
riehuu valtakunnan ��rest' ��rehen.
Siell� hirmuhenget saavat
syd�nverta janoavat
s�rpiell� hurmejuomat kanssa korppien.
Kylv�mme kun tehd��n
kasvaa kerran t�hk��n
sadoin kerroin kirkkahampi onnen aika uus.
Silloin Suomen kansanvalta
kiitt�� sankarpoikiansa
ilonkyyneleit� palkaks' saapi sankaruus.
Ty�n orjat sorron y�st� nouskaa
maan ��riin kuuluu kutsumus.
Nyt ryskyin murtuu pakkovalta
t�� on viime ponnistus.
Pohja vanhan j�rjestelm�n horjuu
orjajoukko taistohon.
Alas ly�k�� koko vanha maailma
ja valta teid�n silloin on.
T�� on viimeinen taisto,
rintamaamme yhtyk��
niin huomisp�iv�n� kansat
on veljet kesken��n.
Ei muuta johtajaa ei luojaa
kuin kansa kaikkivaltias.
Se yhteisonnen s��t�� suojaa
se on turva tarmokas.
Eest� leiv�n, hengen, kunniamme,
y�ss� sorron, turmion,
kukin painakaamme palkeitamme
kun k�ymme ty�h�n, taistohon.
T�� on viimeinen taisto,
rintamaamme yhtyk��
niin huomisp�iv�n� kansat
on veljet kesken��n.
Lait pett��, hallitukset sortaa,
verot k�yh�list�n verta juo,
Ja k�yh�n ihmisoikeuskin
ompi tyhj� lause tuo.
Pois jo kansat holhouksen alta.
Veljeyden s��nt� on:
kell� velvoitusta, sill� valtaa
ja oikeutta olkohon.
T�� on viimeinen taisto,
rintamaamme yhtyk��
niin huomisp�iv�n� kansat
on veljet kesken��n.
On kurjan kurjat kunniassaan
raharuhtinaat nuo r�yhke�t.
Ei koskaan tee ne itse ty�t�,
vaan ne ty�t� ry�st�v�t.
Varat kansan hankkimat on menneet
kaikki konnain kukkaroon.
Pois kansa velkansa jo vaatii,
nyt ry�st�saalis tuotakoon.
T�� on viimeinen taisto,
rintamaamme yhtyk��
niin huomisp�iv�n� kansat
on veljet kesken��n.
Ty�miehet, kynt�j�t ja kaikki
ty�kansa joukko n�lk�inen!
Maa meid�n on ja olla t�ytyy,
vaan ei laiskain lurjusten.
N�lk� meill� on aina vieraanamme,
vaan kun korpit haaskoiltaan
me kerran kaikki karkoitamme,
niin p�iv� p��see paistamaan.
T�� on viimeinen taisto,
rintamaamme yhtyk��
niin huomisp�iv�n� kansat
on veljet kesken��n.
Meit valhein ruokkii tyrannit
mut rauha meille koittakoon.
Nyt lakko tehd��n armeijoissa,
aseet pois pantakoon.
Ja jos aikovat nuo kannibaalit
sankareita meist� taas,
niin tiet�k��t he, ett� luodit
silloin kenraalimme saa.
T�� on viimeinen taisto,
rintamaamme yhtyk��
niin huomisp�iv�n� kansat
on veljet kesken��n.
