 |
 |
| 1. Our Dawn of Glory * 2. I�m an Other in the Night 3. So Far Beyond... 4. A Castle So Crystal Clear * 5. As I Behold the Dying Sun * 6. Vinterskogen * 7. Still the Night is Awake 8. A Winter Breeze 9. Wings of Sorrow * |
| Kappaleet: |
| Kitarat, basso, laulu: Born Bragman Kitarat, taustalaulu: Pehr Larsson Rummut: Andreas Svensson |
| Vinterland: Welcome My Last Chapter |
| Julkaistu 1995 (House of Kicks) |
 |
| Kun sain Vinterlandin Welcome My Last Chapterin k�siini, ajattelin, ett� kuunnellaanpa pari kertaa l�pi ja tekaistaan sitten arvostelu. Mit��n eriskummallista kehumisen aihetta en kuvitellut levyst� l�ytyv�n, onhan se kolmen hengen voimalla ja muutenkin ilmeisesti hieman v�hemmill� resursseilla kyh�tty blackmetal -levy. Sain kuitenkin yll�tty� ja tulin lopulta tulokseen, ett� levy on kyll� ihan hatunnoston (ja kolmen t�hden) arvoinen suoritus. Vinterland yhtye vaikuttaa tai on ainakin vaikuttanut l�ntisess� naapurissamme Ruotsissa, jossa b�ndin j�senet ovat ik�v�kseen syntyneet. No, vitsi vitsin�, b�ndin henkil�iden levyst� l�ytyv�t postiosoitteet viittaavat siihen, ett� yhtye on levyn tekemisen aikoihin majaillut Kvicksandissa. Muuta tietoa minulla ei sitten itse b�ndist� olekaan ja netist�kin l�ytyy b�ndist� vain niukalti juttua. En tied� onko t�m� levy b�ndin ainoa, tai onko koko b�ndi� nyky��n en�� olemassakaan. Mutta sitten itse Welcome My Last Chapteriin. Blackmetalliahan t�m� siis on, varsin melodista sellaista kuitenkin. S�hk�kitaralla on luotu suhteellisen yksinkertaisia melodioita, joita bassokitara taustalla tukee. V�lill� basso s�est�� blackmetalmaisia nopeampia s�hk�kitaralurituksia. Siihen kun lis�t��n viel� akustinen kitarointi, jonkinlaiset koneelliset hieman kuoroa muistuttavat jousisoitinelementit ja rummut, niin muuta ei sitten kuullakaan, paitsi tietenkin blackmetalmaista laulunraakunaa. N�ist�kin aineksista saa kuitenkin ihan kelpo sopan aikaan, osoittaa Vinterland, etenkin kun otetaan huomioon, ett� nauhoitus ei todellakaan ole viimeistelty� ja kaikkien soitinten soundia vaivaa pienehk� laadun puute. Kappaleista valtaosa on hitaahkoja, mutta ei kuitenkaan laahaavia. V�lill� intoudutaan aina tulittamaan blackmetal -tyyliin, mutta mit��n tykityst� levy ei kuitenkaan kokonaisuudessaan ole. Hyv� niin, sill� levyn parasta antia ovatkin suhteellisen hitaat ja kovin yksinkertaisiltakin kuulostavat kitaramelodiat liitettyn� levyn blackmetaltunnelmaan. Kitaramelodiat ovat yll�tt�v�n tarttuvia ja mielikuvitus laukkaa parhaimmillaan levy� kuunnellessa varsin kivasti. Kappaleista l�ytyy my�s sopivasti sis�ist� vaihteluakin. Avausraidalla tykitet��n v�h�n enemm�n, kuin muissa biiseiss� keskim��rin, mutta v�liin mahtuu jo n�it� mainitsemiani hyvi� kitaramelodioita. Kakkosbiisi onkin likipit�en 7 minuuttinen tulittelu ja yksi huonoimpia biisej� t�ll� levyll�. Kolmoskappale So Far Beyond... on tunnelmallinen pianokappale, joka on mukavana tunnelman kohottajana seuraaville kappaleille. Nimitt�in sitten tuleekin levyn parhainta antia. Nelj�s A Castle So Crystal Clear on mielest�ni koko levyn paras kappale. Siin� on runkona juuri pari hitaahkoa ja simppelin tuntuista kitaramelodiaa, jotka ovat mielest�ni loistavia. My�s laulaja Born Bragman vet�� t�ydelt� laidalta ja tunnelma on hieno. Seuraavat kappaleet As I Behold the Dying Sun ja Vinterskogen jatkavat samaa linjaa tarjoten vaihtelevia kitaramelodioita. Lopetusraita Wings of Sorrow on my�skin levyn eliitti�. Welcome My Last Chapter siis tarjoaa tukun tunnelmallisia melodioita ja olisi varsin hyv�kin tekele, ellei soitannan laatu olisi niin huonoa ja j�lki viimeistelem�t�nt�. Harmittaa jos t�llaisten tapausten kohdalla kuten Vinterlandkin syyn� on se, ett� ei ole ollut mahdollisuutta tehd� parempaa j�lke�. Kitarat ovat toisinaan liian ep�selvi� ja Andreas Svenssonin rumputy�skentely p�tkii toisinaan. V�lill� kyll� tuplabasari nakuttaa ja cymbaalit helisev�t ihan mukavasti. My�s se, ett� kappaleet toisiinsa verrattuina ovat hieman turhan samankaltaisia on miinus. Eri melodioita kyll� tulee, mutta aina siihen samaan muottiin valettuna. Jokatapauksessa kyll� t�m� kolme t�hte� ansaitsee ja jos soitanta, ��nenlaatu ja viimeistely olisi laadukasta, ei nelj�k��n t�hte� olisi kaukana. |