 |
 |
 |
| Kappaleet: |
| 1. Preludium... 2. Evenfall * 3. Pale Enchantress 4. December Elegy * 5. Midwintertears * 6. Angellore * 7. My Lost Lenore * 8. Wasteland�s Caress 9. ...Postludium |
| Laulu ja kitara: Morten Veland Laulu: Vibeke Stene Kitara: Anders H. Hidle Basso: Rune Osterhus Rummut: Kenneth Olsson Keyboard ja ohjelmointi: Einar Moen Viulu: Pete Johansen |
| Tristania: Widow�s Weeds |
| Julkaistu 1998 (Napalm Records) |
| Jotain ennenkuulumatonta ja upeaa syntyi Norjassa 90-luvun puolenv�lin j�lkeen, kun sikerm� kokeneita muusikoita ottivat ja yhdistiv�t metallin ja klassisen musiikin. Vet�jin��n solistit Morten Veland ja Vibeke Stene b�ndi kasasi ensin Mini-CD:n, jota sitten seurasi t�m� ensimm�inen t�yspitk� Widow�s Weeds, josta l�ytyy my�s puolet Mini-CD:n kappaleista. Widow�s Weeds on uskomattoman monimuotoinen musiikillisten vastakohtien maailma. Siin� yhtyy blackmetallin aggressiivisuus ja death -tyyliset karun ep�puhtaat vokaalit uskomattoman kauniisiin klassismaisiin elementteihin, kuten kuoro, viulun- ja pianonsoitto sek� riipiv�n kaunis naisvokalisointi. Tunnelma on melankolinen ja kappaleiden monipuolisuus hipoo huippuluokkaa. Erilaisia kohtia mahtuu moniin kappaleista enemm�n, kuin joillain orkestereilla yhdelle levylle. Naislaulusta vastaa siis Vibeke Stene, jonka moni on tituleerannut metalgenren naislaulajien ykk�snimeksi. Ja kerrassaan h�ik�isev�� naisen laulu onkin. Upeita ovat my�s piano- ja viulumelodiat, jotka todella iskev�t tajuntaan, eiv�tk� suhahda toisesta korvasta ulos toisesta sis��n tultuaan. Ammattimainen ote huokuu joka soittimen saralta, mutta kun alkaa oikein kiinnitt�m��n huomiota kitarointiin, huomaa, ett� kitaralla ei loppujen lopuksi kovin monimutkaisiin veivauksiin levyll� ryhdyt�. Ei tarvitsekaan, siit� pit�v�t huolen muut instrumentit ja laaja ��nimaailma. Kitarasoundi kuulostaa pikkuisen p�risev�lt�, mutta sopii silti hyvin levyn tunnelmaan. Preludium on lyhyehk� intro, jonka j�lkeen selvi��kin, mit� levy todella on. Evenfall on mahtava kappale tarjoten ter�vyytt� Morten Velandin �rin�n muodossa ja toisaalta taas kauneutta Vibeke Stenen laulun ja uskomattoman kauniiden piano- ja viulumelodioiden siivitt�m�n�. Mik��n kovin nopea Evenfall ei ole. T�m�n j�lkeen kuullaan Pale Enchantress, joka jatkaa samalla linjalla. Eritt�in hieno biisi t�m�kin, eik� my�sk��n kovin nopea. Aivan Evenfallin tasolle Pale Enchantress ei kuitenkaan mielest�ni p��se. December Elegy starttaa eritt�in hitaasti ja laahaavastikin. Tunnelma on silti eritt�in kaunis. Kappale hilaa muutaman minuutin samoilla raiteilla ja hiljenee sitten tunnelmalliseen sateensolinaan. Sen j�lkeen seuraa upea loppuveto, jossa tippakin on l�hell� tulla linssiin, sen verran koskettavasti Veland syd�mens� pohjasta ep�puhtaasti laulaa kauniin melodian s�est�m�n�. Midwintertears on sitten ehk� levyn monimuotoisin kappale, johon mahtuu nopeampaa ja hitaampaa menoa ja yhden jos toisen n�k�ist� tunnelmaa. Vaikea on t�llaista biisi� sanoiksi pukea. Kuudes raita on mielenkiintoinen ja mielest�ni hieno oivallus b�ndilt�. Nimitt�in Angellore on selv�sti helpompaa materiaalia p��st� sis�lle, kuin aikaisemmat biisit. Kappale on tavallisempaan s�keist�-kertos�e kaavaan tehty melankolinen keskinopea tempaisu, jossa vieraileva laulaja Osten Bergoy tekee aivan mahtavan vaikutuksen puhtaalla syv�nkarismaattisella laulullaan. Enp� ole montaa n�in upeaa mieslaulu��nt� kuullut metallin yhteydess�. Angellore on ehk� hivenen turhan pitk� ja alkaa loppupuolella hieman puuduttaa, mutta on eritt�in mukavaa kuultavaa v�h�n "vaikeampien" kappaleiden vastapainoksi. My Lost Lenore on sitten taas hieman enemm�n levyn yleisen linjan kaltainen. Upeiden pianomelodioiden pohjalle rakentuva kappale tuskin j�tt�� ket��n kylm�ksi. Ennen loppusoittoa ilmoille karahtaa viel� Wasteland�s Caress, joka sekin viel� tuo oman mausteensa levylle. Hieno kappale, vaikka ei kuitenkaan ihan levyn iskevimpi�. Huippuluokan levy Widow�s Weeds on, sis�lt�en tasaisenvahvan kappaletarjonnan. Lauluosasto ansaitsee kiitett�v�n, samoin kuin piano- ja viulumelodiat, unohtamatta hienoa kuorolaulua. Kuoro muuten koostuu muutamasta b�ndin j�senest� ja muutamasta ulkopuolisesta. Aivan kaikki kappaleet eiv�t silti yll� ihan huipputasolle ja liev�� puuduttavuuttakin paikkapaikoin esiintyy. T�m�n vuoksi aivan klassikoksi en Widow�s Weedsi� nosta. Jokatapauksessa levy� voi melkeinp� suositella kaikille metallin yst�ville, mutta eritoten melodisesta metallista pit�ville. |