 |
 |
| 1. Gothic * 2. Dead Emotion 3. Shattered * 4. Rapture 5. Eternal * 6. Falling Forever 7. Angel Tears * 8. Silent 9. The Painless * 10. Desolate |
| Kappaleet: |
| Paradise Lost: Gothic |
| Julkaistu 1991 (Peaceville) |
| K |
| Laulu: Nick Holmes Kitarat: Gregor MacKintosh Kitarat: Aaron Aedy Basso: Stephen Edmondson Rummut: Matthew Archer |
| Vuosi Lost Paradisen ilmestymisest� brittib�ndi Paradise Lost julkaisi toisen kokopitk�ns�, Gothicin. Loppupeliss� Gothic ei b�ndin esikoista kovin paljon kummoisempi ole, mutta ne muutokset, mit� b�ndin musiikkiin tuli n�iden kahden albumin v�lill�, nostattavat Gothicin kuitenkin aivan eri tasolle kuin edelt�j�ns�. Kitarasoundit ja nauhoituksen taso ovat oikeastaan prikulleen samat kuin Lost Paradisella. Soundit ovat raskaat ja ihan hyv�t, mutta soitannasta heijastuu edelleen pienehk� amat��rim�isyys. Muutenkin musiikki on yh� kovin raskasta ja Holmesin �rin�t v�hint��nkin yht� massiiviset kuin Lost Paradisella. Levy� nimitt�isin tyylilt��n ehk�p� melodiseksi doomiksi. Suurin parannus levyll� onkin nimitt�in melodioiden lis��ntyminen ja parantuminen. Kun t�h�n lis�t��n se, ett� kappaleet eiv�t en�� ole l�hesk��n niin hitaita ja laahaavia, saadaan aikaan soppa, jota jo pystyy kuuntelemaankin. Lis�ksi osassa biiseist� vallitsee jo jopa jonkinlainen ��nimaailma. Eip� t�t� levy� p��se en�� suoraan huonoksi haukkumaan. Doom -piireiss� Gothic nousikin kovaksi sanaksi ja osittain sen t�hden annan itsekin levylle klassikkotunnuksen. En tied� onko aivan oikein sanoa, ett� t�m� olisi doommetallin klassikko, sill� t�m� on tosiaan suhteellisen melodista ja nopeatempoista. Jos nyt sanotaan vaikka, ett� t�m� on melodisen doomin klassikkoteos. Toinen osasyy klassikkotunnukseen on se, ett� olen ehdottomasti itsekin sit� mielt�, ett� levyll� on muutamia klassikkobiisej�. Levyn avaavan nimikkoraidan nostaisin ainakin sellaiseksi. T�m� hidastempoinen, mutta my�s yll�tt�v�n melodinen kappale sis�lt�� mm. kolkon kauniit naislauluosuudet kertos�keess�, esitt�j�n� Sarah Marrion. Gothic -kappaleessa on my�s v�l�hdys mainitsemastani ��nimaailmasta sinfoniaorkesterielementin muodossa. Kaiken kukkuraksi biisin simppelinoloinen kitarasoolokin on hyv�. Levyn kakkosbiisi Dead Emotion onkin todella tyls�n yksinkertainen teos, jossa ei sitten ole ��nimaailmasta tietoakaan. Sen j�lkeen kuitenkin paranee, sill� Dead Emotionia seuraa kolmen kappaleen ryp�s keskinopeahkoon komppiin toteutettuja, kohtalaisen mukaviakin kitarariffej� sis�lt�vi�, synkk�tunnelmaisia ved�tyksi�. N�iss� biiseiss� on mukava eteenp�in viev� fiilis ja kuitenkin sis�isi� hitaampia kohtiakin. N�ist� kolmesta Shatteredissa ja Eternalissa on mukavimmat melodiat. Rapturesta puolestaan minulle j�� ainakin parhaiten mieleen Nick Holmesin �rj�hdys: "Foolish man must die". Levyn lyriikoita kuvaa ehk� parhaiten levyn takakannessa oleva kuva ristill� viruvasta Jeesuksesta, kunhan kuvaa ei k�sit� mitenk��n positiivisesti. Kuudentena tulevaa Falling Foreveria solisti Holmes on luonnehtinut tuoreemmissa haastatteluissa b�ndin historian naurettavimmaksi biisiksi. Liek� t�m� kuvastaa miehen nykyp�iv�n asennetta metalliin, sill� ei Falling Forever omasta mielest�ni nyt niin naurettava ole, mielest�ni se on jopa ihan kohtalainen vet�isy. Angel Tears on itse��n aikalailla toistava instrumental, mutta silti yksi levyn suosikeistani. Soolo biisiss� on hieno. Silent on sitten hidas ja v�h�n tylsempi biisi, mutta ei sek��n ihan t�ysin huono. Vauhdikas The Painless on minulle yksi levyn ehdottomista klassikoista. Kappale sis�lt�� monia hyvi� kitaramelodioita ja mukavia temmonvaihteluja. Desolate -instrumental onkin sitten vain lopun painostavatunnelmainen outro. Gothic ei soittotaidoilla tai muillakaan hienouksilla h�ik�ise, mutta armottoman raaka veto yhdistettyn� synkkiin ja kolkkoihin melodioihin nostattaa sen lajinsa klassikoksi. Ennenkaikkea t�m� ei ole ihan vain melodiattomasta pit�v�n ihmisen m�tt�musiikkia, vaan melodiat yll�tt�v�t todella pirte�sti verrattuna Lost Paradiseen. Itse olen kuitenkin sit� mielt�, ett� Paradise Lost oli parhaimmillaan vasta muutamaa vuotta my�hemmin. |
 |