 |
| 1. Intro 2. Wolfshade (A Werewolf Masquerade) * 3. Love Crimes * 4. ...of Dream and Drama (Midnight Ride) * 5. Lua D�Inverno 6. Trebraruna 7. Vampiria * 8. An Erotic Alchemy 9. Alma Mater 10. Ataegina (digipakissa) |
| Kappaleet: |
| Laulu: Fernando Ribeiro Kitarat: Mantus Basso: Joao Pedro Koskettimet: Pedro Paixao Rummut: Miguel Gaspar |
| Moonspell: Wolfheart |
| Julkaistu 1995 (Century Media Records) |
 |
| Wolfheart on portugalilaisen Moonspellin ensimm�inen pitk� albumi. Teos julkaistiin vuonna 1995. Moonspell on yhtye, joka ei ole kovin suurista kasvukivuista k�rsinyt. Wolfheartilta l�htien yhtye on tarjoillut tunnelmallista ja omaper�ist�kin goottimetallia, vaikkakin on tehnyt v�lill� erin�isi� kokeiluja tyylins� puitteissa. Tyyli��n ei yhtyeen ole kuitenkaan siis tarvinnut hakea, paitsi ihan alkuaikoina, jolloin b�ndi soitteli pitk�lti blackmetallia. Wolfheart onkin sitten jo suhteellisen hyv� n�ytekappale Moonspellin osaamisesta ja tutusta tyylist�kin. Moonspellin musiikki pohjautuu varsin vahvasti kitarointiin, joka on jo itsess��n paikoin hyvinkin tunnelmallista. Toinen b�ndin yht� t�rke� tavaramerkki on tunnelmaa tuovat koskettimet. Kun melodiat ovat kohdallaan ja edell�mainittuihin lis�t��n viel� toisinaan v�l�ht�v�t kuoroelementit ja naislaulu, niin ei ole ihme jos tunnelma on hieno. Kitaramelodiat ovat laadukasta luokkaa ja yhtyeelt� l�ytyy niin suoraviivaista s�hk�kitararevityst�, kuin tunnelmallista akustista kitarointiakin. Kitarasoolot ovat my�s hyv�� luokkaa. Kappaleet ovat varsin monipuolisia soitannaltaan ja tunnelmaltaan. Edell�mainittua Wolfheart hyvin pitk�lti tarjoaa. Kitarasoundit ovat mukavan rankat ja Fernando Ribeiron laulu hyv�� ja monipuolista. Ribeirolla on upea mahtipontisen matala laulu��ni, mutta lis�ksi h�n vet�� levyll� paikoin verisen ep�puhtaastikin. Kappaleita l�ytyy niin hitaampaan, kuin vauhdikkaampaakin makuun. Lyriikat ovat mielenkiintoisia ja p��osin englanniksi, mutta mahtuu levylle portugalin kielell� laulettua materiaaliakin. Levyn ensimm�inen varsinainen biisi on nimelt��n Wolfshade (A Werewolf Masquerade). Kappale on sekoitus aggressiivista ja tunnelmallista Moonspellia. Hyv�� ja tunnelmallista akustista kitaraa on heti luvassa t�ss� temmoltaan hitaahkossa kappaleessa. Yli seitsem�n ja puoliminuuttiseen biisiin mahtuu my�s hieno tunnelmallinen soolo. Pituutta on kertynyt riitt�v�sti my�s seuraavaan Love Crimes -kappaleeseen. Monipuolisuutta l�ytyy pituuteen n�hden riitt�v�sti ja tunnelmat vaihtelevat railakkaista s�hk�kitaraosuuksista rauhallisiin keyboard -osuuksiin. ...of Dream and Drama tarjoilee sitten vauhdikkaampaa ja helpompaa menoa kitarariffeineen, ollen hyv� kappale sekin. Lua D�Inverno on lyhyt instrumental -tunnelmointi. Trebraruna on portugalin kielell� laulettu biisi. Suhteellisen simppeli tekele ei nouse levyn eliittiin, mutta perusmelodia j�� silti mieleen. Sen sijaan Vampirian nostan levyn parhaaksi kappaleeksi. Ribeiron biisiss� k�ytt�m� Transylvanian aksentti pohjustaa todella upean vampyyriteoksen, josta ei kitarariffittely�k��n puutu. P��h�n putkahtelee kuvia Bram Stokerin Draculasta tuon tuosta kappaleen edetess�, kuin itse kreivin vaunut pime�n� talviy�n�. Hieno tunnelmallinen lopetus kruunaa kappaleen. Vampirian j�lkeen tulee pari kohtalaista biisi�, jotka molemmat ovat mielest�ni v�h�n turhan pitki�, varsinkin kun eiv�t kuitenkaan mit��n kovin vaihtelevia kappaleita ole. N�ist� ensimm�isen An Erotic Alchemyn yksi kohta tuo minulle kummasti Ihmemiehen tunnusmusiikin mieleen. Alma Materissa kuullaan sitten t�t� Ribeiron verist� raakunaa. Jos omistaa digipakin, saa viel� kuulla ihan mukavan kuuloisen Ataeginan. Kovin voi onnitella itse��n b�ndi, jonka ensimm�inen pitk� albumi on n�inkin hyv�. Wolfheart on annos Moonspellia itse��n ja omaa vain pari selke�� miinuspuolta. Toinen on liev� aloittelijamaisuuden kuuluminen levyll� (t�m�kin on vain b�ndin my�hemm�n tuotannon rinnalla) ja toinen on se, ett� osa biiseist� on hieman turhan pitki� ja t�ten puuduttavat. Muutoin levy on kelpo musiikkia. |
 |