 |
 |
| Kappaleet: |
| 1. Men Inside the Machine * 2. Eye of the Truth * 3. The Slave Trade 4. Enjoy Insanity 5. Aces High * |
| Laulu: Parviainen Kitara: J-V Kitara: Noronen Basso: Vehni�inen Rummut: Parantainen |
| Machine Men (Mini-CD) |
| Julkaistu 2002 (Dynamic Arts Records) |
| Machine Men on nuori suomalainen metalliyhtye, joka on lukenut pitk�n oppim��r�n Iron Maidenia ja muitakin legendaarisia heavy/rock -yhtyeit�. Ihan mik� tahansa vanhoja tunnelmoiva sikerm� Machine Men ei olekaan, sill� perustamisaikojen (1998) j�lkeen se on pokannut muutamia demo- ja aloittelevien yhtyeiden tunnustuksia. Mik� parasta yhtye ei suoraan kopioi esikuviensa materiaalia ja jos v�lill� kuulostaakin v�h�n samanlaiselta, ei se kuulosta samanlaiselta �rsytt�v�ll� tavalla. My�s se, ett� musiikista heijastuu useita legendaarisia orkestereita, sekoittaa pakan mukavasti, jolloin homma ei p��se mihink��n t�ysin samaistumaan. B�ndi koostuu vanhan kaavan mukaan kahdesta kitaristista, basistista, rumpalista ja laulajasta. Kaikki osa-alueet ovat kunnossa. Kitarointi ja soolot ovat hyv�� luokkaa ja basso rytmitt�� menoa mukavasti. Kannattaa muuten t�t� Mini-CD:t� kuunnellessa k��nt�� sit� bassovipua stereoissa v�h�n kaakompaan, kuulostaa ainakin minusta silloin parhaimmalta. Erityisen hyv� on b�ndin laulaja Parviainen, jonka ��ni muistuttaa kovin Maidenin Bruce Dickinsonia. ��nialaa riitt��, mutta mies ei laula kuitenkaan liian korkealta ja kime�sti. Rumpaloinnistakaan ei valittamisen aihetta l�ydy. Sitten itse Mini-CD:seen, jonka kannessa lukee yksinkertaisesti vain "Machine Men". Kyseess� on b�ndin ensimm�inen virallinen albumi. Avausraita Men Inside the Machine tarjoilee mukavan vauhdikasta riffittely� s�keist�iss� ja hyv�t bridge -osuudet, jotka johdattavat kelpo kertos�keeseen. Soolo on my�s mainitsemisen arvoinen. Kaksi ensimm�ist� kappaletta levyll� tuovat eniten mieleen Iron Maidenin, mainittakoon se t�h�n v�liin. Eye of the Truth jatkaa avausbiisin viitoittamalla linjalla, tosin v�h�n rauhallisempana ja hidastempoisempana. J�lleen mm. hyv� soolo ja erityisen hieno on kappaleen loppuosuus, jossa s�velkorkeuden nosto tuo mukavan vivahteen ja rikkoo samalla biisin Iron Maiden -kaavastakin. T�m� biisi on ehk� eniten mieleeni levylt�. The Slave Trade ei sitten en�� tuokaan Iron Maidenia niin paljon mieleen, vaan ehk� muita vanhoja heavy-yhtyeit� enemm�nkin. Kappale on levyn omaper�isin, vaikka ei sek��n mik��n hurjan omaper�inen ole. Hyv�� siin� on varsinkin se, ett� se poikkeaa mukavasti kahdesta ensimm�isest� biisist�. Enjoy insanity ei en�� mit��n kovin uutta ja mullistavaa kaavaan tuo, paitsi kertos�keen taustalla olevan kuorohoilauksen, jota tosin jo aiemmissakin biiseiss� joissain kohdin vilahtaa. Hyv�tasoinen biisi t�m� levyn viimeinenkin Machine Menin oma kappale. Loppuun on sitten r�v�ytetty cover Iron Maidenin legendaarisesta Aces High:sta. Ihan hyv�lt� kuulostaa, etenkin kun Parviainen on aivan kuin Dickinson. On jopa v�lill� vaikeuksia erottaa miest� aidosta alkuper�isest�. Lopun "Aces High" -venytys ei sent��n aivan yht�hyvin viel� taitu. Kokonaisuudessaan eritt�in tasapainoinen Mini-CD, joka ei sis�ll� yht��n huonoa kappaletta. Negatiivisia asioita ei tule mieleen kuin kaksi ja nekin ovat suhteellisen pieni�. Ensimm�isen� on se, ett� v�lill� musiikista huokuu pieni varman p��lle pelaaminen, joka heijastuu liev�n� omaper�isyyden puutteena ja tekee biiseist� kovin hitinoloisia jo valmiiksi. Ehk� on helpompi tuoda peliin kaikki koukeronsa, kun kansa tuntee nimen Machine Men, joten sin�ns� se ei ole moitittavaa. Toinen asia, joka ei liity musiikkiin ja t�ten ei alenna levyn arvosanaa, on se, ett� levyn kansikuva olisi ehk� voinut olla v�h�n r�v�k�mpi. Itse en ainakaan sen perusteella uskonut musiikin n�in melodista ja kirjavaa olevan. No, ei ole levy� kansiin katsominen, sen olen monesti saanut huomata. T�m�n levyn perusteella uskon, ett� Machine Menist� kuullaan viel�, kunhan b�ndi ei l�hde t�ysin kopiolinjalle esikuviensa suhteen. Mielenkiinnolla j��n odottamaan, millaisen kokopitk�n levyn yhtye saa kehitelty�. |
 |