 |
 |
 |
| K |
| Covenant: Nexus Polaris |
| Julkaistu 1998 (Nuclear Blast) |
| 1. The Sulphur Feast 2. Bizarre Cosmic Industries 3. Planetarium 4. The Last of Dragons * 5. Bringer of the Sixth Sun * 6. Dragonheart * 7. Planetary Black Elements 8. Chariots of Thunder * |
| Kappaleet: |
| Laulu, basso: Nagash Laulu: Sarah Jezebel Deva Kitara: Blackheart Kitara: Astennu Koskettimet: Sverd Rummut: Hellhammer |
| Covenant (sittemmin The Kovenant) otti ja kasasi toiselle levylleen varsin nimekk��n soittaja- ja laulajakaartin, joka on varmasti ainakin monelle blackmetalln yst�v�lle tuttu. Arsenaalissa kun on mm. Cradle of Filthiss� ja Dimmu Borgirissa vaikuttanutta porukkaa. Itse levy ei kuitenkaan varsinaista blackia ole, vaan pikemminkin sekoitus v�h�n kaikkea. L�ht�kohdat levylle olivat sin�ns� hyv�t, ett� debyyttijulkaisu "In Times Before the Light":sta ei kovin paljoa olisi en�� huonontaakaan voinut (omistin kyseisen levyn joskus, onneksi en en��), mutta se olikin Nagashin ja Blackheartin kaksin pienill� resursseilla kasaama hirvitys. ��ni on kuitenkin vaihtunut kellossa Nexus Polarikselle t�ysin. Blackmetallin tuo mieleen ehk� en�� vain Nagashin laulu, joka on v�lill� �rin��, v�lill� kirkunaa ja joskus silt� v�lilt�. Muuten teos ei kamalasti blackmetallilta kuulosta, lyriikatkaan eiv�t viittaa blackiin mill��n tavoin. Melodisuutta l�ytyy, mutta my�s suoraviivaista jyr�yst�. V�lill� tulee tunnelmallista pianonsoittoa, v�lill� mukavia kitarariffityksi� ja �ityyp� yhtye jossain kohdin jopa hieman Stratovariusmaisiin tilutteluihinkin. Vastaavanlaista sekoitusta ei ole monesti kuultu. Monet kappaleista ei kuitenkaan kovinkaan paljon eroa toisistaan, vaikka niihin kaikkiin mahtuu monenlaista. Se tekee albumista mielest�ni hieman puuromaisen. Komppi ja rytmitys on monissa kappaleissa samankaltainen, samoin kuin naisvokalisti Jezebel Devan tunnelmalliset hoilaukset tuppaavat olemaan v�h�n joka kappaleessa samanlaiset. Varsinaisia sanoja h�n ei juuri levyll� laula. Jezebel Deva luo kyll� parhaimmillaan suorituksillaan hienoa tunnelmaa, mutta v�lill� alkaa kyll� puuduttaa. Muutoin levylt� on l�ydett�viss� paikoin hienoa tunnelmaa, hyv�� kitarointia ja kitarasoolojakin. Kuulun rumpalin Hellhammerin rumpalointi ei luonnollisestikaan pet�. L�hdet��np� sitten avausraita The Sulphur Feastista liikkeelle. Kitaratykityst�, vauhtia ja Jezebel Devan tunnelmointia on heti luvassa, mutta kappale on hieman sekava omasta mielest�ni. Kakkosraita tarjoilee samaa alussa, jonka j�lkeen tuleekn sitten tunnelmallista pianonsoittoa. Loppua kohden biisi kuitenkin menee v�h�n kummalliseksi tilutteluksi, josta en erityisemmin pid�. Planetariumissa on sitten suoraviivaisempi ote ja ihan kuunneltavahan biisi onkin. Sitten tulee The Last of Dragons. Vauhtia, suoraviivaista kitarointia ja kosketinsoitinten tuomaa tunnelmaa on j�lleen tarjolla. Todella monimuotoinen biisi erilaisine kohtineen. Levyn loppua kohti meno paranee. Bringer of the Sixth Sun on levyn parhaimpia kappaleita. Tunnelmalliset kosketinmelodiat, hyv�t kitaramelodiat, Jezebel Devan tunnelmointi, hyv�t soolot ja upea tunnelmallinen loppu tekev�t biisist� hienon. Dragonheart ja Planetary Black Elements eiv�t mit��n kummallista uutta edellisiin biiseihin n�hden tarjoa, mutta Dragonheart on tunnelmineen kyll� hyv� biisi. Loppuun jyr�ht�� oikeastaan ainoa selv�sti muista eroava biisi Chariots of Thunder. Sen h�yryveturimaisen junnaava, mutta eteenp�in viev� hitaahko komppi luo pohjan hienolle biisille. Kitarointi on t�ss� biisiss� yhtyeen parhainta mielest�ni, vastaavanlaista kuullaan lis�� Animatronicilla. Hyv� soolo ja hieno tunnelmallinen loppu kruunaa kappaleen. Mit� meille j�ik��n nyt sitten k�teen? Levy monimuotoisuudessaan menee minun makuuni toisinaan hieman liian sekavaksi. My�s se, ett� valtaosa biiseist� muistuttaa hieman turhan paljon toisiaan on negatiivinen juttu. Muutama hieno teos Nexus Polarikselle kuitenkn mahtuu. Pohjimmaisena asiana mieleen j�� kuitenkin se, mist� annan levylle klassikko -tunnuksen. Covenant tekee jotain omaa, sellaista mit� ei ole ennen tehty. |