 |
 |
 |
| The Kovenant: Animatronic |
| Julkaistu 1999 (Nuclear Blast) |
| 1. Mirrors Paradise * 2. New World Order * 3. Mannequin * 4. Sindrom * 5. Jihad * 6. The Human Abstract 7. Prophecies of Fire 8. In the Name of the Future 9. Spaceman * 10. The Birth of Tragedy |
| Kappaleet: |
| Laulu, basso: Lex Icon (Nagash) Laulu: Ilene Kupteln Kitara: Psy Coma (Blackheart) Rummut & ohjelmointi: Von Blomberg (Hellhammer) |
| Covenant joutui muuttamaan nime��n, koska Ruotsista tulee vastaavanniminen b�ndi, joka on ottanut nimen ilmeisesti k�ytt��ns� ensin. N�in ollen t�lt� orkesterin kolmannelta kokopitk�lt� l�htien nimi on ollut The Kovenant. Levy ilmestyi vuonna 1999, eik� siin� muuttunut pelk�st��n b�ndin nimi. Yhtye teki j�lleen aivan erilaisen levyn edelliseen verrattuna. Animatronic -levyll� on uutta se, ett� levy on vahvasti industriaalivaikutteinen. Musiikissa on kuitenkin edelleen blackmetalmaisia piirteit�, joten taustojaan b�ndi ei ole t�ysin hyl�nnyt. Vahvin j��nne b�ndin blackmetal ajoista on Lex Iconin laulu��ni, mutta my�s musiikissa on havaittavissa yht�l�isyyksi� blackmetalliin. Sanoitukset eiv�t sin�ns� mit��n saatanan ylistyksi� ole, mutta uskonnon- ja jumalanvastaisia kuitenkin. My�s orkesterin kokoonpano kaventui Animatronicille. Astennu halusi keskitty� Dimmu Borgiriin ja Sarah Jezebel Deva sai muuten vaan l�hte�. Sverdkin siirtyi muihin kuvioihin. J�ljelle j�i kolme kaveria, jotka hekin p��ttiv�t ottaa k�ytt��n uudet nimet yhtyeen nimikiistan my�t�. N�in ollen Nagash on Lex Icon, Blackheart Psy Coma ja Hellhammer Von Blomberg. Levyll� olevat kauniit naislauluosuudet esitt�� vieraileva vokalisti Ilene Kupteln. Mielest�ni Animatronic on melodista metallia, industrial- ja blackvaikuttein. Musiikki on eri tavalla omaper�ist� kuin Nexus Polariksella. Omaper�isyyden tuo t�ll� levyll� mielenkiintoiset, industrialmaiset konemusiikkip�tk�t, jotka sopivat erinomaisesti muuhun musiikkiin. Sen sijaan kappalerakenteet ovat edelt�j�levyyn verrattuna yksinkertaisemmat ja kappaleiden sis�isi� temmonvaihteluja ei ole yht� paljon. On makuasia, onko se sitten hyv� vaiko paha, mutta ainakin itse olen saanut t�st� levyst� paremman otteen kuin Nexus Polariksesta, vaikka t�ss� monet biisit rakentuvatkin keskinopeaan komppiin. Vaikka mit��n erityisi� tulituksia Von Blomberg ei t�ll� levyll� p��se esittelem��n, saa mies yksinkertaisemmatkin kompit kuulostamaan hienoilta, onhan mies Hellhammer. Muita hienoja osa-alueita ovat eritt�in hyv�t kosketinosuudet ja Ilene Kuptelnin kaunis laulu��ni. Lis�ksi Kupteln on hoitanut ��nell��n my�s eritt�in kauniita taustatunnelmointeja levylle. S�rm�kk��t ovat my�s Psy Coman riffit ja muutama upea kitarasoolokin levyll� on. Kitaran ��nenlaatu on korkeaa tasoa ja eip� p��se Lex Iconin bassonsoittoakaan mill��n tavoin haukkumaan. Levyn avausraita, keskinopeaan komppiin pohjaava, mutta silti vauhdikas Mirrors Paradise tarjoaa heti oivan kuvan Animatronicin v�rikkyydest�. Kappale sis�lt�� laajan ��nimaailman, hienot kosketinkuviot ja kahdenlaista laulua. Ilene Kupteln tunnelmoi ja laulaa kauniisti, Lex Iconin vet�ess� sielt� jostain �rin�n ja kirkunan v�list�. Kirjon kruunaa hienot konemusiikkip�tk�t. Pitk�lti samoilla ev�ill� jyr�� levyn hittibiisi New World Order, joka on ehk� aavistuksen yksinkertaisempikin. Jokatapauksessa biisi sis�lt�� hyv�n s�keist�n ja kertos�keen, mutta eritoten hyv�n bridgen, jossa minua s�v�ytt�� Von Blombergin haihatit. Lex Icon pist�� my�s kipaleessa parastaan laulun saralta. Mannequin on tunnelmallinen hidas biisi. S�keist�t ovat varsin industrialmaiset, kertos�keen ollessa upean tunnelmallinen ja raskaampi. My�s biisin kitarasoolo on yksi levyn parhaita. Sindrom on j�lleen eritt�in upea sekoitus industrialia ja melodista tunnelmallista metallia. J�lleen temmoltaan keskinopea kappale, mutta silti niin monimuotoinen. J�nn�t idustriaaliosuudet ja yksinkertaiset, mutta silti todella hienot kosketinmelodiat luovat todella positiivisesti omaper�isen tunnelman. Lis�ksi kun biisin keskell� on viel� upea Ilene Kuptelnin tunnelmoittama ja hienon kitarasoolon sis�lt�v� melodinen p�tk� rikkomassa s�keist�jen ja kertos�keiden harmoniaa, on biisi mielest�ni koko levyn paras. Loppup�� levyst� on p��piirteilt��n hieman suoraviivaisempaa menoa, mutta sis�lt�� silti muutaman mukavankuuloisen vet�isyn. Jihad sis�lt�� arabimaista tunnelmaa, The Human Abstractin tarjotessa vauhtia ja aggressiivisempaa jyr�yst�. Prophecies of Fire muistuttaa hieman Nexus Polariksen biisej� ja on tahditukseltaan mukavan poikkeava aikaisempiin kappaleisiin verrattuna. In the Name of the Future on muutoin tyls�hk� suoraviivainen konesoundien tahdittama ved�tys, mutta biisin v�liin mahtuu hieno hitaampitempoinen osuus ja kitarasoolo. Spaceman onkin varmaan monelle tuttu. The Kovenant on kasannut t�st� Babylon Zoon aikanaan maailmankartalle ponkaisseesta hitist� industrialvirityksin h�ystetyn heavyversion. Toinen t�st� saattaa pit��, kun taas joku toinen varmaankaan ei. Omasta mielest�ni cover on kuitenkin ihan hieno ja sopii hyvin levyn tyyliin ja tunnelmaan. Levyn p��tt�� varsin erikoinen The Birth of Tragedy, joka ei minua oikein sytyt�. Animatronic on omaper�inen sekoitus melodista metallia, industriaalia ja blackmetalliakin, jossa kaikki palaset loksahtaa hienosti kohdalleen. Loppupuolella taso ehk� hieman laskee, mutta upea kuunteluel�mys t�m� on ja mielest�ni Covenantin / The Kovenantin t�h�n asti paras levy. Pariin viimeiseen vuoteen b�ndist� ei ole kuulunut oikein mit��n, joten liek� jatkoa en�� luvassakaan. Sen verran omalaatuinen porukka The Kovenant kuitenkin on, ett� jos uusi levy tulee, en l�hde arvuuttelemaan millaista se on. |