| Darkseed on saksalainen, suhteellisen tuntematon metalliyhtye. Tuskin itsek��n sit� tuntisin, ellei t�m� kyseinen Spellcraft, b�ndin toinen pitk� albumi, olisi taannoin eksynyt levykokoelmiini. Darkseedin musiikki on varsinkin Spellcraft -levyll� varsin kirjavaa sorttia. Toisinaan rockhenkisyys putkahtelee pintaan ja toisinaan viulut ja naislauluosuudet luovat hyv�n tunnelman. My�s jonkinlaisia progressiivisen rockin piirteit� on joissain yhteyksiss� v�itetty levyll� olevan ja ehk� onkin, mutta ei mitenk��n kovin vahvasti. Paketti saattaa alkuun vaikuttaa suhteellisen yksinkertaiselta, mutta runsaamman kuuntelun my�t� olen ainakin itse tyk�stynyt levyn mielenkiintoiseen tunnelmaan. Levyn musiikillista antia ei sin�ns� ole kovin helppo l�hte� kuvailemaan, sill� levy on monien musiikin tyylilajien er��nlainen kombinaatio. Oikeastaan vahvimpina ainesosina sopassa ovat rock ja goottimetalli. Tunnelma vaihtelee suoraviivaisesta rockriffittelyst� tunnelmallisempiin akustisen kitaran ja paikoin viulunkin s�est�miin p�tkiin, joita ei kuitenkaan ihan hirve�sti ole. Korostettakoon, ett� mit��n kovin monimutkaista musiikkia t�m� ei ole, mutta ei t�m� ihan t�ydess� loistossaan silti minulle viel� ensimm�isten kuuntelukertojenkaan aikana auennut. Parasta Spellcraftissa on mielest�ni tunnelma. Kosketinsoittimet ja viulut paikoittain saavat tunnelman kumman mystiseksi. Toisaalta vastapainoa antaa suoraviivainen ved�tys. Tunnelma ei miss��n vaiheessa ole masentava tai synkk�. Eritt�in suuri osa tunnelmaa on Stefan Hertrichin laulu. Miehell� kun on eritt�in voimakas ��ni ja ev�it� l�ytyy niin puhtaaseen lauluun, kuin p��osin levyll� kuultavaan puolipuhtaaseen runttaukseen, joka sopiikin hyvin levylle. Luontuupa miehelt� viel� totaalinenkin �rin�nk�hin�, mutta sit� ei t�ll� levyll� juuri kuulla. Vauhtia levyll� on oikeastaan kaikissa kappaleissa, tempo on p��osin nopeahkoa, ainoa kokonaisuudessaan v�h�n hitaampi biisi on Wlak in Me. My�s kappaleiden sis�isi� temmonvaihteluita on jonkinverran. Muutama kappale alkaa tunnelmallisella akustisella kitaransoitolla, jota s�estet��n helistelem�ll� rumpuja. Hyv� esimerkki siit�, kuinka pienill�kin asioilla voi vaikuttaa tunnelmaan. Sitten itse kappaleisiin. Levy alkaa introlla Craft Her Spell, joka ei viel� juuri kerro mit��n tulevasta. Fall Whatever Falls sitten py�r�ytt�� levyn kunnolla k�yntiin, ollen vauhdikas, ehk� hieman hittiluontoinen kappale jossain m��rin. Kappale koostuu s�keist�ist� ja kertos�keest�, v�liin mahtuu sitten v�h�n muutakin, mm. pieni soolorimputtelu. Self Pity Sick tarjoaa v�h�n rauhallisempaa menoa ja naislauluakin vilahtaa hieman seassa (Fall Whatever Fallsissakin on pikkuisen). Sitten tulee levyn r�v�kin biisi You Will Come. Alku ja loppu on r�v�kk�� kitaraved�tyst� ja keskelle mahtuu v�h�n rauhallisempi, mutta hyv� osuus. Kappale l�htee j�nn�sti suoraan t�ydest� vauhdista ja laulukin alkaa v�litt�m�sti kappaleen alettua. Hyv� kappale. Sitten kuullaan pari rockhenkist� biisi�. Loppupuolen biiseiss� voi havaita ehk� enemm�n pient� progressiivista henke�. Walk in Me nousee omalla asteikollani levyn ykk�sbiisiksi sopivalla omaper�isyydell��n ja parhaalla tunnelmallaan. Tunnelmaa lis��v�t siin�kin akustinen kitara ja erityisesti viulu, joka sopii biisin hienosti. Syntyy yksinkertaisen mystinen tunnelma ja erinomainen kappale. Mutta on sit� kauan kehiteltykin, sill� kyseess� on er��n kappaleen uusiin kuoriin pist�minen edelliselt� Midnight Solemnly Dance -levylt�. Spiritsiss� on sitten suoraviivaista menoa ja j�nn� tunnelma siin�kin, t�ll� kertaa ehk� v�lill� taustalla soivien kosketinsoittimien ansiosta. Kertos�ekin on ihan hyv� ja biisi kuuluu my�s levyn parhaimmistoon. Sitten kajahtaa ilmoille viel� pari progressiivisempaa biisi� loppuun, joista lopetusraita Sencassa huomaa progressiivisuutta eniten koko levyll�. Senca on kuitenkin aika erikoinen biisi, enk� itse ole siihen oikein sis�lle p��ssyt. Nevermight on kauttaaltaan vauhdikas ihan kohtuullinen biisi. Levy saattaa olla jo jonkinlainen ker�ilyharvinaisuus, sill� sit� ei n�ill� n�kymin tehd� en�� lis�� ja t�ten sit� ei ole uutena saatavilla. On siit� kuitenkin paljon muutakin iloa, kuin ker�ilyarvo, jos sen sattuu k�siins� saamaan. Kelpo rokahtavaa, mutta tunnelmallistakin menoa, joka hieman alkaa kuitenkin pitemm�n p��lle puuduttaa ja siksi pisteet eiv�t nouse korkeammiksi. |
 |
| 1. Craft Her Spell 2. Fall Whatever Falls * 3. Self Pity Sick 4. You Will Come * 5. That Kills My Heart 6. Be Ever Heard 7. Walk in Me * 8. Spirits * 9. Nevermight 10. Senca |
| Kappaleet: |
| Laulu: Stefan Hertrich Kitara: Thomas Herrmann Kitara: Daniel Kirstein Basso: Rico Galvagno Rummut: Willy Wurm |
| Darkseed: Spellcraft |
| Julkaistu 1997 (Nuclear Blast) |
 |
 |