© Suomen Kennelliitto
ROTUM��RITELM�
Ryhm�: 2
FCI:n numero: 292
Hyv�ksytty: FCI 29.1.1999 SKL-FKK 10.4.1999
DOGO ARGENTINO (DOGO ARGENTINO)
Alkuper�maa: Argentiina
K�YTT�TARKOITUS: Suurriistan mets�stykseen k�ytett�v� koira.
LYHYT HISTORIAOSUUS: Rotu on alunperin kotoisin Cordoban maakunnasta Argentiinan keskiosasta.Rodun kehitt�j� tohtori Antonio Nores Martinez oli kuuluisa l��k�ri ja vanhan Cordobalaisen suvun j�sen. Mahdollisesti veren perint�n� saatu voimakas kiinnostus koiriin sai h�net luomaan perustan ja rotum��ritelm�n uudelle koirarodulle, jonka h�n nimesi dogo argentinoksi. H�nen jalostusty�ns� perustui useiden puhtaiden rotujen j�rjestelm�lliseen risteytt�miseen "vanhan Cordoban taistelukoiran" kanssa. T�m� paikallinen taistelukoirarotu oli eritt�in vahva ja voimakas, mutta silt� puuttui henkinen ja perinn�llinen tasapainoisuus. Se oli saatu aikaan risteytt�m�ll� mastiffeja, bulldoggeja ja bullterriereit�. Innokkaat koiratappeluiden harrastajat, joita oli kaikissa sosiaaliluokissa, tunsivat rodun hyvin ja arvostivat sit�. Useiden sukupolvien ajan jatkuneen perusteellisen ja tarkan valinnan ja luonteen tutkimisen j�lkeen tohtori Nores Martinez toteutti tavoitteensa ja aloitti kasvatusty�n.
Aluksi dogo argentinoa pidettiin taistelukoirana. Mets�styksest� kiinnostunut Martinez otti kerran koiran mukaansa tavanomaiselle mets�stysmatkalleen. Siell� uusi rotu osoitti kykyns� ja niin siit� tuli matkaseurueen t�rke� j�sen h�nen kaikille matkoilleen. N�in rodusta tuli nopeasti erinomainen suurriistaa mets�st�v� koira. Aikojen kuluessa rodun sopeutumiskyky on tehnyt siit� hyvin monik�ytt�isen; se on osoittautunut arvossapidetyksi seuralaiseksi sek� uskolliseksi ja vertaansa vailla olevaksi suojelijaksi kiintymyksens� kohteille. Vahvuutensa, sitkeytens�, hyv�n hajuaistinsa ja rohkeutensa ansiosta se on verraton koira mets�stett�ess� villisikaa, pekaria, puumaa ja muita maaseudun petoja, joita esiintyy Argentiinan laajoilla ja vaihtelevilla alueilla. Tasapainoisuus, sopusuhtaisuus ja erinomaiset, voimakkaat lihakset ovat ihanteellisia ominaisuuksia kest�m��n pitki� matkoja vaihtelevissa ilmasto-olosuhteissa ja taistelemaan tulisesti tavoitetun saaliin kanssa. Argentiinan Kennelliitto sek� Argentiinan Maataloustuottajien Keskusliitto hyv�ksyiv�t rodun 21.5.1964 ja rotukirja avattiin rekister�inti� varten.
Tohtori Augustin Nores Martinez oli rodun kehitt�j�n veli ja ty�n jatkaja. H�nen suuren kiinnostuksensa, ty�ns� ja vaivann�k�ns� ansiosta FCI hyv�ksyi rodun 31.7.1973 ensimm�iseksi ja ainoaksi argentiinalaiseksi roduksi.
YLEISVAIKUTELMA: Tyypillinen molossirotu, keskivahva ja korkearaajainen toivottujen ja liioittelemattomien mittasuhteiden puitteissa. Vahva lihaksisto erottuu kiinte�n ja joustavan nahan alta ja sen ansiosta ulkon�k� on tasapainoinen ja voimakas. Ihonalainen kudos, joka kiinnitt�� nahan runkoon, ei ole kovin l�ys��. Liikunta on rauhallista ja vakaata. Koira on �lyk�s ja reaktiokyvylt��n nopea. Sen alati hyv�ntuulinen olemus kuvastuu my�s liikkeist�. Yst�v�llinen ja hyv�ntahtoinen luonne, silmiinpist�v� valkoinen v�ri sek� tarkoituksenmukainen rakenne tekev�t siit� todellisen voimapes�n.
T�RKEIT� MITTASUHTEITA: Keskivahva, mik��n osa ei erotu sopusuhtaisesta ja tasapainoisesta kokonaisuudesta. P�� on keskipitk�; kuono ja kallo yht� pitk�t. Korkeus s��n ja lantion kohdalla on sama. Rintakeh�n syvyys on puolet s�k�korkeudesta. Rungon pituus on 10% s�k�korkeutta suurempi.
K�YTT�YTYMINEN / LUONNE: Iloinen, vilpit�n, n�yr�, yst�v�llinen, ei kova haukkumaan ja aina tietoinen voimastaan. Rotu ei koskaan saa olla aggressiivinen ihmist� kohtaan; t�t� ominaisuutta tulee ankarasti valvoa. Silti etenkin uroksen dominoiva luonne saa sen alinomaa kilpailemaan reviirist� samaa sukupuolta olevien yksil�iden kanssa. Mets�st�j�n� se on nokkela, hiljainen, peloton ja rohkea.
P��: Keskipitk�, vahvalta ja voimakkaalta n�ytt�v�, ei jyrkk�kulmainen eik� selv�sti meislautunut. P��n yl�linja on sivulta katsottuna kovera - kupera: korostuneiden puremalihasten ja niskan ansiosta kallo on kupera, kuono-osa on sit� vastoin hieman kovera. P��n ja kaulan liittym�kohta on lihaksikas ja kaareutuva.
Kallon tulee olla jykev�, edest� ja sivulta katsottuna kaareva. Voimakkaasti erottuvat poskikaaret muodostavat laajat ohimosyvennykset, joiden ansiosta ohimolihakset ovat kehittyneet voimakkaiksi. Niskan vahvojen lihasten ansiosta niskakyhmy ei ole kovin korostunut. Kallon keskell� oleva painauma on hieman havaittavissa.
OTSAPENGER: V�h�inen, yhdist�� kuperan kallo-osan hieman koveraan kuono-osaan. Sivulta katsottuna korostuneet kulmakaaret tekev�t otsapenkereest� selv�sti havaittavan.
KIRSU: Sieraimet ovat avoimet. Kirsu on mustapigmenttinen ja hieman eteenp�in kohoava ja antaa loppusilauksen kuono-osan koveruudelle. Sivulta katsottuna kirsun etureuna on pystysuora ja yhtenev� yl�leuan k�rjen kanssa tai hieman ulkoneva.
KUONO-OSA: Voimakas, hieman syvyytt��n pitempi, leve� ja sivuilta hieman k�rke� kohti kapeneva. Kuonon yl�linjan liev� koveruus on dogo argentinon erityispiirre.
HUULET: Kohtuullisen paksut, lyhyet ja tiukat. Huulten reunat ovat vapaasti riippuvat ja mieluiten mustapigmenttiset.
LEUAT / HAMPAAT / PURENTA: Leuat ovat voimakkaat, hyvin yhteensopivat sek� hieman, mutta tasaisesti kapenevat; leuoissa on mahdollisimman suuri puruvoima. Hampaat ovat kookkaat, hyvin kehittyneet, oikein kiinnittyneet, tasaiset ja ehj�t. T�ydellinen hampaisto on toivottava, etusija annettakoon tasaiselle hammasriville. Tasapurenta on toivotuin, leikkaava purentakin sallitaan.
POSKET: Suuret, melko litte�t, vahvanahkaiset ja poimuttomat, eiv�t korostuneet eiv�tk� meislautuneet.
SILM�T: V�rilt��n tummat tai p�hkin�nruskeat, silm�luomien reunat ovat mieluiten mustat, joskaan pigmentin puuttuminen ei ole virhe. Silm�t ovat mantelinmuotoiset, keskikorkealle sijoittuneet ja et��ll� toisistaan. Ilmeen tulee olla tarkkaavainen ja eloisa, mutta samalla huomattavan kova, etenkin uroksilla.
KORVAT: Yl�s ja sivuille kiinnittyneet. Ty�koiran korvien tulee olla pystyiksi typistetyt ja kolmionmuotoiset; korvan pituus ei saa ylitt�� puolta luonnollisen korvan etureunan pituudesta. (Huom. Suomessa typistyskielto.) Typist�m�tt�m�t korvat ovat keskipitk�t, leve�t, paksut, litte�t ja k�rjest��n py�ristyneet. Korvien sile� karvapeite on lyhyemp�� kuin muualla rungossa ja siin� voi olla pieni� v�rillisi� pilkkuja, jotka eiv�t ole virhe. Typist�m�tt�m�t korvat riippuvat peitt�en posken takaosan. Koiran ollessa tarkkaavainen korvat voivat olla puolipystyt.
KAULA: Keskipitk�, voimakas, ylv�sryhtinen, lihaksikas ja yl�linjaltaan hieman kaareva. Kaula on tylp�n kartion muotoinen. Kaulan ja p��n yhtym�kohta on lihaksikas ja kaareva, lihakset peitt�v�t siin� kohdassa kaikki luiset osat. Kaulan ja rungon v�linen yhtym�kohta on hyvin vahva. Kaulanahka on paksua ja joustavaa. Ihonalainen kudos on hieman l�ysemp�� kuin muualla rungossa ja nahka liikkuu vapaasti sen p��ll�. Kaulassa on kurkun kohdalla poimuja, jotka eiv�t riipu; ne ovat ty�koiralle ominainen piirre. Kaulan karvapeite on hieman pitemp�� kuin muualla rungossa.
RUNKO: Rungon pituus mitattuna olkanivelest� istuinluun k�rkeen on 10% s�k�korkeutta suurempi.
YL�LINJA: Tasainen; s�k� ja sarvennaiset ovat korkeimmat kohdat ja kesken��n samalla korkeudella.
S�K�: Leve� ja korkea.
SELK�: Leve�, voimakas, hyvin lihaksikas ja hieman lanneosaa kohti laskeva.
LANNE: Vahva, ei selv�sti erottuva. Lanteen lihaksisto on hyvin kehittynyt ja keskelle muodostuu selk�rangan suuntainen uurre. Lanneosa on hieman selk�osaa lyhyempi ja nousee vain hieman kohti lantion korkeinta kohtaa. Yl�linjan eri osien kehittyneet lihakset saavat sen n�ytt�m��n hieman painuneelta, vaikka niin ei todellisuudessa olekaan. T�ysikasvuisten koirien t�ysin kehittyneet selk�rangan lihakset korostavat t�t� ominaisuutta.
LANTIO: Keskipitk�, leve� ja lihaksikas; suoliluun ja istuinluun k�rki on hieman n�kyviss�. Lantion leveys on sama tai hieman pienempi kuin rintakeh�n leveys ja viistous vaakatasoon n�hden noin 30�, jolloin yl�linja laskeutuu hieman kaareutuen kohti h�nn�ntyve�.
RINTAKEH�: Leve� ja syv�. Rintalastan k�rki on olkanivelen tasolla ja rintakeh�n alalinja kyyn�rp�iden tasolla. Tilava rintakeh� mahdollistaa hengityselinten erinomaisen suorituskyvyn. Pitk�t ja kohtuullisen kaarevat kylkiluut kiinnittyv�t rintalastaan kyyn�rp�iden korkeudella.
ALALINJA JA VATSA: Vatsaviiva on hieman kohoava rintakeh�n alimman kohdan takana, ei kuitenkaan koskaan kuten vinttikoirilla. Kupeet ja lanneosa ovat vahvat ja hyvien lihasten ansiosta kiinte�t.
H�NT�: Keskikorkealle kiinnittynyt ja 45�:n kulmassa selk�linjaan n�hden. Sapelinmuotoinen, paksu ja pitk�, ulottuu kintereisiin, mutta ei alemmaksi. Koiran ollessa rauhallinen h�nt� on riippuva, toiminnassa se on hieman selk�linjaa korkeammalla heiluen jatkuvasti sivusuunnassa. Ravissa h�nt� on selk�linjan tasossa tai hieman sen yl�puolella.
ETURAAJOJEN YLEISVAIKUTELMA: Eturaajat muodostavat kokonaisuudessaan vahvan ja tukevan luusto- ja lihasrakenteen, joka on suhteessa koiran kokoon. Ne ovat suoraluiset ja pystysuorat sek� edest� ett� sivulta katsottuna.
LAVAT: Pitk�t, sopusuhtaiset, 45�:n kulmassa vaakatasoon n�hden, hyvin vahvat ja lihaksikkaat, eiv�t liioitellut.
OLKAVARRET: Keskipitk�t, sopusuhtaiset kokonaisuuteen verrattuna, 45�:n kulmassa vaakatasoon n�hden, vahvat ja hyvin lihaksikkaat.
KYYN�RP��T: Tukevat ja luonnostaan rintakeh�n my�t�iset, ik��n kuin osana sit�. Kyyn�rp��n nahka on paksumpaa ja joustavampaa kuin muualla ilman poimuja ja ryppyj�.
KYYN�RVARRET: Olkavarren mittaiset ja pystysuorat; luut ja lihakset ovat vahvat.
RANTEET: Leve�t ja samassa linjassa kuin kyyn�rvarret. Ranteen luut eiv�t ole ulkonevat eik� nahka poimuinen.
V�LIK�MMENET: Hieman litte�t, hyv�luustoiset ja 70 - 75�:n kulmassa vaakatasoon n�hden.
K�P�L�T: Py�re�hk�t, varpaat ovat lyhyet, vahvat ja hyvin tiiviisti yhdess�. P�ki�t ovat paksut, lujat, mustat ja karkean tuntuiset.
TAKARAAJOJEN YLEISVAIKUTELMA: Takaraajojen kulmaukset ovat keskivoimakkaat. Takaraajat ovat vahvat, vakaat ja yhdensuuntaiset. Ne kuvastavat sit� voimaa, jota koira toiminnassaan tarvitsee. Niiden ansiosta ty�nt� on voimakas ja ravi rodulle tyypillinen.
REIDET: Vahvat ja pituudeltaan sopusuhtaiset kokonaisuuteen n�hden; lihakset ovat hyvin kehittyneet ja n�kyv�t. Lantion ja reisiluun v�linen kulmaus on l�hes 100�.
POLVET: Muun raajan kanssa samalla linjalla. Polvikulmaus on l�hes 110�.
S��RET: Hieman reitt� lyhyemm�t, vahvat ja yht� lihaksikkaat kuin muu raaja.
KINTEREET JA V�LIJALAT: Kintereen ja v�lijalan alue on lyhyt, vahva ja vakaa, varmistaen takaraajan voimakkaan ty�nn�n. Kinnernivel on vankka ja kantaluu (kintereen k�rki) on havaittavissa. Kinnerkulma on l�hes 140�. V�lijalat ovat vankat, l�hes tasapaksut ja kohtisuorassa maahan n�hden. Mahdolliset kannukset tulee poistaa.
K�P�L�T: Muutoin kuin etuk�p�l�t, paitsi hieman pienemm�t ja leve�mm�t.
LIIKKEET: Ketter�t ja vakaat. On tyypillist�, ett� liikkeet muuttuvat huomattavasti koiran kiinnostuessa jostakin, jolloin se ryhdist�ytyy ja vastaa nopeasti �rsykkeisiin. K�vely on rauhallista ja ravi tehokasta, eturaajan askel on pitk� ja takaraajan
ty�nt� voimakas. Rodun koko energia ja voima ilmenee laukassa. K�p�lien j�ljet ovat yksitt�iset ja kesken��n yhdensuuntaiset. Peitsaaminen on vakava virhe.
NAHKA: Kauttaaltaan samanlaista: paksuhkoa, mutta sile�� ja joustavaa. Nahka kiinnittyy runkoon puolil�ys�ll� ihonalaisella kudoksella, joka mahdollistaa vapaan liikkuvuuden. Nahka ei muodosta selvi� poimuja muualla kuin kaulassa, jossa ihonalainen kudos on l�ysemp��. Nahassa tulee olla pigmentti� niin v�h�n kuin mahdollista, joskin se lis��ntyy vuosien kuluessa. Runsas nahan pigmentti on virhe. Koirat, joilla on musta pigmentti huulten ja silm�luomien reunoissa, tulisi asettaa etusijalle.
KARVA: Yhten�inen, lyhyt, sile� ja pehme�ntuntuinen, pituudeltaan keskim��rin 1,5 � 2 cm. Karvan tiheys ja paksuus vaihtelee eri ilmastoissa. Tropiikissa karva on harvaa ja ohutta (nahka kuultaa l�pi ja paljastaa pigmenttialueet, mik� ei ole virhe). Kylm�ss� ilmastossa karva on paksumpaa ja tihe�mp��, my�s aluskarva on mahdollinen.
V�RI: Yksiv�rinen valkoinen; ainoastaan yksi musta tai tumma l�ikk� silm�n ymp�rill� voidaan sallia, edellytt�en ett� se on korkeintaan 10% koko p��n v�rist�. Tuomarin tulee aina valita valkoisempi kahdesta rakenteellisesti samankaltaisesta yksil�st�.
S�K�KORKEUS: Urokset 62 � 68 cm, nartut 60 - 65 cm.
VIRHEET: Kaikki poikkeamat edell�mainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen.
VAKAVAT VIRHEET: Heikosti kehittyneet luut tai lihakset; heikosti pigmentoitunut kirsu; riippuvat huulet; pienet, heikot tai surkastuneet hampaat, puutteellinen hampaisto; eritt�in vaaleat silm�t, sis�- tai ulkokierteiset silm�luomet (entropium tai ektropium); litte�, tynnyri- tai k�lim�inen rintakeh�; ylikulmautuneet takaraajat; liian korkeat kintereet; ep�tyypilliset liikkeet; nuorilla koirilla runsas nahan pigmentti; pienet v�rillisten karvojen alueet; ep�tasapainoinen luonne.
HYLK��V�T VIRHEET: Pigmentit�n kirsu; yl�- tai alapurenta; vaaleansiniset tai kesken��n eriv�riset silm�t; pitk� karva; v�rilliset merkit rungon karvapeitteess�; alle 60 cm:n tai yli 68 cm:n koko; aggressiivisuus.
HUOM. Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynytt� kivest� t�ysin laskeutuneina kivespussiin.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -