Maahinen

On porukan koviakokenut, mutta lujalla tahdolla selviytynyt monista vaikeuksista huolimatta. Jo synnytyksess� ilmeni ongelmia: Maahinen syntyi aivan r��p�leen�, ei tehnyt elett�k��n juodakseen maitoa, hengitti vain raskaasti syliss�mme. Elvytimme pentua pitk��n, toivoimme sen alkavan ime� mutta meni kauan ennen kuin se edes l�hti ry�mim��n. Kyll� Maahinen yritti, meni nis�lle mutta kellahti heti taaksep�in eik� saanut otetta. Paino putosi ja se oli jo rutkasti j�ljess� muista. Mieless�mme k�vi jopa pennun lopettaminen, mik�li se k�rsisi. Mutta tehokkaalla keinoruokinnalla pentu vahvistui pikkuhiljaa ja onni oli suuri, kun p�ivien j�lkeen Maahinen imi itse maitoa tarmokkaana! Se kiri sisariaan painossa kiinni p�iv� p�iv�lt� ja oli terveen oloinen.

Pentuna Maahinen oli kiltti, mutta hieman villi ja omap�inen. Se rakasti leikkimist� ja kun muut nukahtivat Maahinen rynt�ili vain pettyneen� niiden ymp�rill�: �Leikit��n viel�!�.

Harjatessa kuitenkin huomasin sill� kummallisen m�ykyn vatsassa, jonka tulkitsimme napatyr�ksi. �Napatyr� oli niin pienikokoinen ettei se haitannut pentua, tyr� oli l�hinn� esteettinen virhe. Mietimme, vaikeuttaisiko se uusien omistajien l�yt��. Maahiselle kuitenkin l�ytyi ostajansa, lapsiperhe vanhasta Porvoosta, idyllisest� paritalosta. He ihastuivat Maahiseen ja parin katsomiskerran j�lkeen pentu l�hti matkaamaan kohti uutta kotia. Talo oli kumman hiljainen, kun tuo pentu ei ollut tunkemassa syliin ja leikkim�ss�.

K�vimme katsomassa sit� muutaman kuukauden j�lkeen, ja pienest� pennusta oli kehittynyt todella komea koira! Todella ihana ja leikkis�, joka tuli toimeen perheen lukuisten muiden lemmikkien kanssa. Ihastelin luonteen lis�ksi kaunista �Kaffemaista� (Kaffe on pentujen is�) v�rityst� ja tuuheaa turkkia, joka luultavasti talven aikana p��sisi t�yteen loistoonsa. Perheen luona saimme lis�ksi mukavan vastaanoton ja kestityksen, l�mmin kiitos.