Ellu nauraa kanervikossa

Reppulin Elwing la Strada

Eli kotoisasti Ellu

Sukupuu

Syntynyt: 9.4 1994
Kasvattaja: Mirja Siljander, kennel Reppuli.
Lonkat A, silmät OK, PEVISA-tarkastettu.
Pentueet: Ellu x Rahkis Koijjari ja Ellu x Tiitiäisen Pepsi

Ellu kotiutui taloomme 9.4 1994 Reppulin kennelistä. Ellu oli alusta asti seurallinen ja iloinen koira, joka seuraili mielellään ihmisten tekemisiä ja halusi olla mukana. Syntynyt se on 15.2 1994 klo 18.05 kuuden muun pennun kanssa. Ellu syntyi kadulle, josta juontaa juurensa nimi Elwing la Strada joka tarkoittaa katutyttöä. Se oli kaunis pentu, josta kasvoi muutaman vuoden kuluessa tumman hallava.

Ellu pentuna
Koiraa ottaessamme emme suunnitelleet kennelin perustamista, mutta kypsyteltyämme ideaa yhdestä pentueesta aloimme etsiä sopivaa urosta. Vuonna 1998 yritimme asuttaa koiraamme tuttujemme uroksella, Väinöllä, mutta astutus ei kuitenkaan onnistunut johtuen vääristä astutusajoista. Rakkautta nuoren parin välillä kuitenkin oli, sen todisti Väinön öiset karkuretket Ellun luokse. Tuttavapiiristämme löytyi kuitenkin komea uros, Rahkis Koijjari eli Kille, joka oli luonteeltaan erityisen rauhallinen ja lempeä, siis sopiva meille. Kävimme lemmenreissuilla Killen luona lähes päivittäin, ja lopulta asutus onnistui. Kuukauden kuluttua Ellussa alkoi näkyä huomattavaa pyöreyttä, ja synnytyksen lähestyessä koira paisui aivan palloksi. 1.4 kello puoli neljä yöllä Ellu laski pentuvetensä Tuulan sänkyyn, ja kutsuimme synnytykseen tueksi koiramme kasvattajan, Mirja Siljanderin. Synnytys oli pitkä ja vaikea, ja huolimatta eläinlääkäri käynneistä, pistoksista ja pitkästä odotuksesta Ellu ei tarvinnut keisarinleikkausta, mikä oli helpotus. Ensimmäisen pentueensa Ellu sai suhteellisen vanhana, 5-vuotiaana, mutta se jaksoi silti rankan synnytyksenkin jälkeen nuolla pentunsa ja hoitaa niitä. Lopulta pentulaatikossa imi maitoa kaikkiaan seitsemän pentua: Kaksi parkkia urosta, kaksi mustaa urosta ja kolme narttua, joista yksi oli toisia huomattavasti pienempi ja heikompi. Se kuolikin muutaman päivän sisällä. Muut jatkoivat elämäänsä terveinä.

Ellu oli hyvä äiti ja hoiti velvollisuutensa antaumuksella, kestäen riiviöpentujaan mukisematta. Pentujen ollessa n.viisi viikkoisia, ne pääsivät mannekiineiksikin ammattivalokuvaajan saapuessa räpsimään kuvia pennuistamme: ne poseerasivat milloin pöydällä ja tuoleilla, vaikka välillä kärsivällisyys loppuikin pentujen lähtiessä viipottamaan tiehensä. Seitsemän viikon kuluttua pennut olivatkin löytäneet uudet kodit ja räytynyt Ellu suorittanut tehtävänsä. Aluksi epäilimme yhden pennun jättämistä, mutta loppujen lopuksi Sutun jättäminen oli selviö.

Seuraavana kesänä aiemmin katselmuksissa keskinkertaisesti menestynyt Ellu sai arvostelut: “Kauniit liikkeet, ilmeikäs pää, hyvät kulmaukset, hyvä luonne, turkki hyvässä kunnossa, hyvä rakenne.” . Illalla kuitenkin hymyt hyytyivät koiriemme popsiessa vuokramökin lattialta suuret rotanmyrkkyannokset! Onneksi niihin saatiin ajoissa pistokset, ja koirat oksensivat aarteensa ulos. Ellu on koirana miellyttävä luonne, äärimäisen ihmisrakas. Agilityä se osaa hyvin, ja tokossa Ellu tekee mitä vain makkaranpalan voimalla… koirakaverina se on ollut ja on edelleenkin mukava, ja aina mukana minne menemmekin. Automatkustusta Ellu rakastaa, ja kesäisistä reissailuista se tuntuu vain nauttivan. Erityisesti mökille pääsy tuntuu miellyttävän sitä, vaikka karkureissuja naapurimökkeihin se joskus tekeekin. Pidemmälle Ellu ei ole koskaan lähtenyt. Vuosien kuluessa se ei tunnu vanhenevan, joskin luonne on muuttunut tasaisemmaksi ja laiskemmaksi. Välillä Suttu kuitenkin innostaa sen hurjaan leikkiin pihalla, ja ne jahtaavat toisiaan vuorotellen. 2001-helmikuussa Ellu täytti seitsemän, mikä tuntuu uskomattomalta. Paimensukuiset elävät kuitenkin yleensä n.14-15-vuotiaiksi.

Tämä pentue on Ellun viimeinen. Etsiessämme Ellulle toista sulhoa löysimme rauhallisen ja mukavan parkin uroksen, Kaffen (Tiitiäisen Pepsi), joka oli menestynyt muutenkin ihan mukavasti (Kaffe on saanut laatuarvostelun "Erinomainen rotunsa edustaja" sekä katselmuksissa että virallisissa näyttelyissä. Maailman näyttelyssä arvosana oli "Very Good". Kaffe on PEVISA tarkastettu ja terveeksi havaittu.) Kaffe on todellinen symppis herrasmies, ja astutus onnistui hyvin jo toisella yrittämällä. Maaliskuun lopuilla Ellu pyöristyi taas kerran massiiviseksi palloksi, ja pentuja syntyikin 8.4 2001 kokonaista 7. Synnytys sujui ilman suurempia ongelmia, ja tämä pentue on luovutusikäinen aikaisintaan toukokuun keskivaiheilla. Pennuista kolme on narttua ja neljä urosta, väreiltään ne ovat mustia ja parkkeja. Lisätietoa rodusta ja muusta siihen liittyvästä saa Paimensukuisen lapinkoiran seuran sivuilta. Yhteyttä tulevista pennuista voi ottaa numeroon: 09-389 2341/Tuula tai 040-776 8927 tai sähköpostitse.

Perustietoja:
Lonkat: A
Silmät: Ok
PEVISA-tarkastettu ja lisääntymiskelpoiseksi havaittu.

Kennelin yhteystiedot.
Takaisin pääsivulle.
Päivitetty 12.1.2002.

Hosted by www.Geocities.ws

1