Lumotuuli Balder eli Nemo

Saimme uusia kuvia Nemosta joulukuussa 2005, j�lleen suuret kiitokset : )

Alla on P�ivin meille l�hett�m� kuva ja tarina Nemon ensimm�isist� kuukausista uudessa kodissa. L�mpim�t kiitokset!

Olen omistanut kk kettuterrierin, staffordshiernbullterrierin sek� bokserin, Wilman 11v, joka on yh� kanssamme. Siisp� pohdin p��ni puhki. N�ist� kolmesta hyvin tuntemastani rodusta halusin parhaimmat piirteet: kettuterrierin s��nkest�vyyden ja pitk�n terveen el�m�n. Staffin ihmisyst�v�llisyyden ja kest�vyyden. Bokserin terveen hermorakenteen ja ulkomuodon,jossa silm� lep��. Mit� en miss�n nimesss� halunnut: kettuterrierin pient� kokoa ja �rh�kk�� luonnetta. Staffin voimaa ja energiaa. Bokserin sairauksia ja huonoa l�mm�nsietokyky�.

N�m� asiat luettelin arvostamalleni koiraihmiselle ja h�n nauroi, ett� onpa sinulla vaatimukset. H�n luetteli liudan rotuja tiet�en, ett� haluan my�s harrastaa koirallani. Diskasin kunkin rodun jollakin perusteella ja lopuksi tuttavani sanoi, ett� hanki sitten lapinkoira. "Mutta ne ovat niin kovia haukkumaan", sanoin. "Eiv�t tiet��kseni kuitenkaan mit��n turhan haukkujia". T�m� lause mieless�ni tutkin l�hemmin kyseist� rotua. Ulkon�k� ei t�ysin miellytt�nyt. En koskaan ole pit�nyt pystykorvatyyppisist� koirista. Laitoin kuitenkin tekstiviestin yst�v�lleni, joka tiet�� my�s paljon eri roduista. H�nen mielest��n rotu voisi sopia meille. "Kunhan hankit paimensukuisen!", luki viestiss�. Niinp� tosiaan... Ulkon�k� miellytti, sek� ihana ruskea v�ri. Otin selv�� t�st� paimensukuisesta ja kaksi lausetta j�i l�htem�tt�m�sti mieleeni: "Kiihkoton perusluonne" ja "Aina l�sn� ei koskaan tiell�." Siin� se. Juuri tuollaista halusin.

Muutaman viikon kuluttua olin kyseisen yst�v�ni kanssa matkalla katsomaan pentuja. Arkaa pentua en huolisi. Ja aikuiset koiratkin joutuivat kovan kriitiikin kohteeksi. Yst�v�ni teht�v� oli katsoa aikuisten koirien ja pentujen rakennetta ja luonnetta. My�s min� yritin tarkkailla koirien reaktioita eri tilanteisiin. Mutta kun pennut sekoittavat p��ni, halusin jonkun selv�j�rkisen mukaani. Tosi reippaita ja tasaluonteisia pentuja. Ja ihanan rauhallisia! Niin aikuiset kuin pennutkin l�p�isiv�t kriittisen tutkailumme. Niinp�, kun my�s yst�v�ni oli samaa mielt�, varasin vaalean parkin urospennun.

Kun kotona ilmoitin lapsille ja miehelle, ett� koira haetaan muutaman viikon p��st�, innostuivat lapset ja her�si mies: "Niin mink� rotuinen se on?" No, annetaan kysymys h�nelle anteeksi. Perheess�, kun min� olen se koirafanaatikko ja mies jalkapallohullu. Min� sied�n h�nen pelins� ja h�n rakastaa MINUN koiriani. Niinp� Nemo muutti perheeseemme.

Pikkuinen pentu tuli, kiersi kaikki huoneet ja oli kuin kotonaan. Pihalla se tonki joka paikan ja s�i kaiken. Sen huomasin, kun seuraavana p�iv�n� Nemo oksensi koivun lehti�, kuusen neulasia ja sammalta... Wilma antoi ensimm�isen viikon pennulle kyyti�, mutta Nemo ei ollut moksiskaan, vaan juoksi auton alle turvaan. Parin viikon kuluttua se huomasi, ettei en�� mahtunut sinne, joten tajusi my�s j�tt�� Wilman rauhaan. Ei siit� n�ytt�nyt saavan leikkikaveria. Mutta tavoille se Nemoa opetti. Mik�li pentu ei k�skyist�ni huolimatta luopunut lasten leluista, teki Wilma kyll� selv�ksi mit� min� pennulta odotan. Se hy�kk�si kohden ja bokserimaisesti m�yk�ten sai lelun putoamaan pennun suusta. Min� kiitin ja hain lelun h�lmistyneen pennun vierest�.

Seuraavaksi Nemo keksi ahdistella lapsia. Neuvoin heit� kiljumaan, niinkuin pennut tekev�t, kun niihin sattuu. Vanhempi 5v Sanni osasi ajoittaa kiljahduksensa ja pian pentu j�tti h�net hampailtaan rauhaan. Mutta nuorempi 2.5v ei t�t� taitoa oppinut. Nemo roikkui aina ulkona h�nen vaatteissaan, kun en ollut paikalla. H�t� keinot keksii... T�ytin muovirasian kivill� ja nakkasin sen pennun viereen, kun ei kieltoani kauempaa totellut. Fiksu koira. J�tti pojan rauhaan kerrasta. Ja rupesi muutenkin tottelemaan paremmin. Nyt joku ajattelee, ett� voi pentu raukkaa. Nemolla on korvien v�li kohdallaan. Se s�ik�hti rasiaa, tajusi asian ja jatkoi muina miehin� leikki� omilla leluillaan.

Ensimm�isen viikon aikana v�lill� tuntui, ett� mihin se rauhallinen pentu katosi. Varsinkin silloin, kun Nemo t�ydess� vauhdissa kiskaisi mukaansa keitti�n p�yt�liinan, jossa oli aamupalani ja valtava kuppi teet�. Se palasi v�litt�m�sti p�yd�n luo katsomaan mik� siell� kolisi, ja litki tyytyv�isen� teet�ni lattialta, kun rynt�sin viereisest� huoneesta katsomaan saiko se kupin p��h�ns�. Silloin tajusin, ett� pojalla on luonne kohdallaan ja olin kaikesta huolimatta tyytyv�inen uuteen tulokkaaseen.

Olemme k�yneet Nemon kanssa tottelevaisuusharjoituksissa paikallisessa koirakerhossa, jossa aikoinaan harrastin paljon staffini ja bokserini kanssa. Tutut ihmiset olivat h�lmistyneen n�k�isi�, kun saavuin paikalle peloissaan r�kytt�v�n pennun kanssa.(Oli muuten ensimm�inen kerta, kun Nemo suhtautui uuteen asiaan varauksella.) Mink� s� olet mennyt hankkimaan?, oli usean suusta kuulemani lause. T�ytyy h�peiss�ni my�nt��, ett� JOTKUT palveluskoiraharrastajat ovat roturasisteja. Mutta kaikki kuitenkin my�nsiv�t, ett� onpa kaunis koira. Ja tein my�s selv�ksi, ett� rotu omaa pk oikeudet... Nemo on nopea oppimaan. Nyt 4kk ik�isen� se osaa istua paikalla, menn� maahan, ja tulla kauniisti luokse eteeni istumaan. Noudon alkeet ovat hyvin hallussa. Emmek� ole edes paljoa harjoitelleet.Aika n�ytt�� mit� meist� tulee, vai tuleeko mit��n. Sama se.

Minulla on vahva tunne, ett� olen j�lleen kerran onnistunut valitsemaan juuri sellaisen koiran, mik� meid�n perheeseemme on t�ydellinen. S��nkest�v�, terve ja pitk�ik�inen, hyv� hermorakenne, kaunis ulkomuoto miss� silm� lep��, sek� hyvin koulutettavissa oleva ihmisyst�v�llinen perhekoira. Viel� muutamia vuosia sitten olin vannoutunut bokseri ihminen...