|
  
© Winterfyre Norwegian Forest Cats, Thank you! Kuvissa oikeasti n. Winterfyre Mandolyne Reign. Ostin Sirun Kennelistä, jossa kasvatettiin Norjalaisia metsäkissoja. Ihastuin Siruun oitis, ja lopulta hänet sain.
L U O N N E.
Siru on ollut vilkas ja utelias siitä saakka, kun tuli taloon. Se ei vierastanut ketään, ei edes innokkaita hevosia, kun Sirua ja veljeänsä Weveä kannettiin kartanoon. Kun Siru päästettiin vapaalle jalalle, sitä ei mahtanut saada millään kiinni, siellä se mennä viipotti häntä kaarella kohti uusia seikkailuja. Siru on ollut tähänkin asti rohkeampi ja toimeliaampi kuin veljensä. Tosin nuo kaksi välillä viihdyttävät toisiaan - painimalla leikkisästi. Jo oli tallikoiralla, Ressulla, kestämistä silloin ekoina päivinä, kun päälle hyppivät. Ruoka-aikana Siru on aina ajoissa paikalla. Yleensä iskee peppunsa keskellä keittiön lattiaa, ja tapittaa ruokaa silmät suurina. Ruoka on maistunut neidille hyvin, eikä se ole ollenkaan nirsoillut, vaan syö hyvällä ruokahalulla. Siru on mukana neiti, joka tulee toimeen kaikkien kanssa. Agilityä voisi tosiaan kokeilla, sillä tyttö tykkää sohvalla käsinojien yli ja taiteilla ihmisten jalkojen kanssa. Erityisesti se pitää siitä, että se saa pujotella jalkojeni läpi. Välillä saattuu kyllä ottamaan päähän, kun Siru tekee sitä yhtenään, ja siihen meinaa joskus kompastuakin. Päivisen Siru tykkää härnätä tallin hevosia ja pitää niille jöötä. Hevosten ollessa laitumella, Siru käy vähän väliä tarkastamassa tilanteen. Hyvä niin, sillä Sirulla näyttää olevan ainesta hyväksi tallikissaksi. Välillä Siru ja Weve mennä viipottavat jonossa - häntä kaarella, niin ylvään näköisenä, kyllähän siinä pikkasen alkaa naurattaa :> Muuten Siru on mitä ihanin ja sympaattisin kisumisu. - © livvy.
S U K U T A U L U.
P E N T U E E T.
T A V A R A T.
| |