Pikku-Timo makasi illalla sängyssään ja puhui hiljaisella äänellä. Äiti tuli sängyn luokse ja kysyi:
-Mitä sinä itseksesi puhut? -En mitään. Lasken vain luojia...
Pyhäkoulunopettaja kysyi lapsilta, mikä mahtaa olla Raamatun ensimmäinen käsky. Pikku-Juuso vastasi varmantuntoisena:
- Haukkaa tästä omenasta!
Pappi oli vierailulla pyhäkoulussa ja kysyi lapsilta:
- Kuka särki Jerikon muurin?
Kukaan lapsista ei viitannut, joten pappi sanoi:
- No, sinä punatukkainen poika siellä.
Osoitettu poika vastasi peloissaan:
- En minä tiedä. En se ainakaan minä ollut.

Pappi kääntyi opettajan puoleen ja totesi tälle, että ryhmässä tarvittaisiin näköjään parempaa kuria. Opettaja punastui ja sanoi:
- Jouni on kyllä aina ollut rehellinen poika. Minä uskon, että hän on syytön, kun hän niin sanoo...

Myöhemmin papille tuli asia mieleen kirkkoneuvoston kokouksessa ja keventääkseen kokouksen tunnelmaa hän kertoi tapahtuman. Papin lopetettua kertomuksen saliin laskeutui syvä hiljaisuus. Lopulta yksi neuvoston jäsenistä ehdotti:
- Jospa annettaisiin tällä kerralla asian selvittelyn jäädä sikseen ja kustannetaan sen muurin korjaus vararahastosta.


Petteri ei yhtenä iltana halunnut syödä viiliään, joka kuului perheen kesäiseen iltapalaan. Äiti yritti suostutella, houkutella ja uhkailla, mutta mikään ei auttanut. Lopulta äiti yritti:
- Taivaan Isäkin on vihainen, kun et syö!
Mutta Petterin viili jäi syömättä ja siirrettin jääkaappiin odottamaan seuraavaa iltaa.

Yöllä nousi ukkosmyrsky, jyrisi ja salamoi oikein kunnolla. Isä heräsi ja nousi katsomaan, nukkuuko Petteri vai makaako ressukka peloissaan peittonsa alla. Mutta Petteri ei ollutkaan huoneessaan. Isä lähti etsimään poikaa ja löysikin Petterin keittiöstä, missä tämä kovalla kiireellä lappoi viiliä suuhunsa. Isän nähdessään Petteri sanoi:
- Nostipa Jumala kovan metelin yhdestä viilistä!


Kolme juutalaista vanhusta istui keskustelemassa lapsistaan.
- Minulla oli kerran poika, eräs heistä sanoi särkyneellä äänellä.
- Olin hänelle hyvä isä, opetin uskontomme tärkeyden - ja mitä tapahtui? Hänestä tuli kristitty.

- Sama juttu, toinen huokasi.
- Minäkin yritin tehdä pojastani kunnon juutalaisen ja mitä tapahtui? Hänestäkin tuli kristitty.

Kun kolmaskin mies oli kertonut samanlaisen onnettomuuden kohdanneen perhettään, miehet päättivät lähteä synagogaan rukoilemaan ja kysymään, missä olivat tehneet väärin. Aikansa rukoiltuaan he kuulivat jostain ylhäältä huokauksen ja äänen joka sanoi:
- Älkää välittäkö, minullakin oli kerran poika...


Koulussa oli uskonnontunti.
- Kaikilla ihmisillä on suojelusenkeli, selitti opettaja.
- Pirkolla on, Jukalla on, kaikilla teillä on. Ja arvatkaapa lapset, kuka jää tänne minun seurakseni, kun te lähdette kotiin?
- Jaa, tuumi Jukka, talonmieshän se näyttää tänne joka iltapäivä hiippailevan.
Takaisin Liisan huumorisivulle

Liisa Hämäläinen ([email protected])
Hosted by www.Geocities.ws

1