Ammattiuskovia ovat kaikki ne, jotka saavat
leipänsä hengellisestä työstä. Näin asian ovat määritelleet ainakin
rippikoululaiseni vm. 1982. He olivat sitä mieltä, että niihin
vastauksiin, joita kirkon työntekijät antavat hengellisiin kysymyksiin,
ei voi luottaa, koska "tehän ootte ammattiuskovia... pakkohan teidän
on sanoa, että Jumala on ja rakastaa vaikuttaa ihmisen elämässä -
siitähän te palkkanne saatte!"
Joukko pappeja oli pitämässä ekumeenista
veljespiiriä Gennesaretinjärven rannalla. Äkkiä Jeesus tuli
veden yli kävellen heidän luokseen ja sanoi:
-Kuulkaa, minulla on tosi hyvä idea!
Presbyteeri kysyi: -Hetkinen, onko se järkevä?
Baptisti: -Onko se moraalinen?
Metodisti: -Onko se raittiushenkinen?
Luterilainen: -Onko se evankelinen?
Kveekari: -Onko se hiljainen?
Katolilainen: -Onko se arvovaltainen?
Ortodoksi: -Onko se liturginen?
Episkopaali: -Onkohan se tarpeeksi perinteinen?
Jeesus: -Unohtakaa koko juttu!
Savossa oli eräässä pitäjässä menossa vaalisaarna.
Puhuja erehtyi puhumaan liian pitkään ja niinpä eräs kuulijoista nukahti.
Saarnaaja huomasi tämän, ryhtyi lopettelemaan ja pyyteli anteeksi, että
tuli niin pitkään saarnattua. Takarivistä nousi muuan ukko ja sanoi:
- Huasta vuan loppuun kun on huastamista, et sinä ennee toista kertoo
tuohon pönttöön nousekaan.
Muuan Montgomery-niminen herrasmies oli
ohikulkumatkalla Pohjois-Karjalassa eräässä pitäjässä, jossa
hänen koulutoverinsa oli kirkkoherrana. Sattui olemaan jumalanpalvelus
meneillään, kun mies astui kirkkoon. Kirkkoherra oli juuri saarnaamaassa
ja tunnisti tulijan. Ilahtuneena han muutti saarnansa kulkua ja sanoi:
-Ja Jeesus nousi korkealle vuorelle ja huusi suureen ääneen arameankielellä
sanoen: Hör du Montgomery, kom efter predikan till sakristian, så ska vi
ta en tuting.
Muurari, kirvesmies ja sähkömies tapasivat taivaassa
ja alkoivat keskustella siitä, kenen ammatti on vanhin.
Muurari kehui: -Silloin, kun Baabelin tornia rakennettiin, olivat muurarit jo
hommissa!
Kirvesmies pisti paremmaksi: -Ei Nooan arkkia olisi ilman kunnon kirvesmiehiä
koskaan rakennettu!
Sähkömies myhäili: -Kun Jumala loi taivaan ja maan ja sanoi "tulkoon
valkeus", niin me sähkömiehet olimme vetäneet jo piuhat valmiiksi!
Pappi kävi Israelissa ja joutui palatessaan
tullitarkastukseen. Tullimies löysi hänen
laukustaan pullon ja kysyi: "Mitä tämä on ?"
Pappi vastasi: "Se on pyhää vettä."
Tullimies ei uskonut vaan avasi korkin ja haistoi.
Hän sanoi: "Tämähän on selvää pirtua!"
Pappi loi katseensa taivaaseen, risti kätensä ja sanoi: "Halleluja, ihme on
tapahtunut !"
Abbedissa kulki neljän nunnan kanssa synkässä
metsässä ja päätti kokeilla heidän mielenlaatuaan.
- Mitäs te tekisitte, jos tuolta nyt yhtäkkiä tulisi suuri himokas mies?
- Juostaisiin pakoon, kolme nunnista sanoi yhteen ääneen.
- Entäs sinä? abbedissa kysyi neljänneltä.
- Hetken aikaa seisoisin paikallani.
- Ja sitten?
- Sitten nostaisin helmojani.
- Ja sen jälkeen?
- Sen jälkeen kiskoisin miehen housut nilkkoihin.
- Entä sitten? abbedissa kysyi tukahtuneella äänellä.
- Sitten katsottaisiin, kumpi meistä pystyy juoksemaan kovempaa.
Neljä pappia istui puistonpenkillä.
"Kuulkaahan", sanoi yksi papeista, "koska me olemme niin hyviä ystäviä,
eikö olisi sopiva hetki keskustella itse kunkin ongelmista?
Kaikki nyökyttelivät päätään.
"Niin, haluaisin huojentaa sydäntäni. Ongelmani on ylenpalttinen ryyppäily",
ensimmäinen pappi sanoi.
Toiset haukkoivat henkeään. Sitten toinen pappi sanoi:
"Rehellisyytesi rohkaisemana voin tunnustaa, että minun pulmani on uhkapeli.
Tiedän kyllä, että se on kauheaa, mutta en pysyty lopettamaan.
Minulla on kiusaus näpistellä jopa kolehtihaavista."
Taas kuului kohahdus, ja sitten kolmas pappi puhui:
"Minä olen tosiliemessä, sillä minulla on suhde yhteen seurakuntalaiseen -
naimisissa olevaan naiseen."
Jälleen kauhistelua. Mutta neljäs pappi oli edelleen vaiti. Aikansa
patisteltuaan toiset saivat hänet kertomaan ongelmastaan.
"Tuota noin", pappi sanoi, "Mitenkähän tämän nyt kertoisi.
Juttu on nimittäin niin, että minä olen parantumaton juoruilija."
Lähetyssaarnaaja kulki Afrikan savanneilla,
kun äkkiä nälkäinen leijonalauma lähestyi häntä. Lähistöllä ei ollut
mitään puuta eikä muuta pakopaikkaa, joten lähetyssaarnaajalle
tuli tenkka poo. Lopulta hän keksi rukoilla, että leijonat tulisivat
kristityiksi. Kun hän nosti päänsä rukouksesta, hän huomasi,
että leijonat olivat asettuneet piiriin hänen ympärilleen.
Ne ristivät etukäpälänsä ja sanoivat: "Siunaa Jeesus ruokamme! Aamen"
Nuori pastori oli vieraana ompeluseurassa, jossa
tietenkin tarjottiin
kahvia ja kaikkia seitsemää sorttia pikkuleipiä. Lopulta pastori ei
jaksanut nielaista enää palastakaan.
- Kyllä pastorin täytyy vielä ottaa pala kakkua ja näyttää, että hän
on mies, maanitteli emäntä.
- Kakunpalasen voin ottaa, huokaisi pastori. - Mutta en suostu
näyttämään, että olen mies.
Lähetyssaarnaaja oli tehnyt työtä
ihmissyöjäheimon parissa ja saanut heidät luopumaan
ihmissyönnistä. Kun hän vuosien kuluttua meni käymään heimossa,
hän näki, että siellä oli ihminen padassa.
Lähestyssaarnaaja kysyi päälliköltä: "Kuinka te jälleen olette
ryhtyneet ihmissyöjiksi, vaikka olette kerran jo luopuneet siitä?"
Päällikkö vastasi: "Se johtuu siitä, että meillä sattuu nyt olemaan
perinneruokaviikko."
Takaisin Liisan
huumorisivulle
Liisa Hämäläinen ([email protected])