OAKWUK
FULAT LUN STATE KOSRAE
ARTICLE
I - Ku Safla
ARTICLE
II - Mutunfwael a Kais Sie Mwet
ARTICLE
III - Suwos lun Fot
ARTICLE
IV - Sroasr-Masap
ARTICLE
V - Usyan-Masap
ARTICLE
VI - Nununku
ARTICLE
VII - Itukla a Osrwosrla
ARTICLE
VIII - Municipal Government
ARTICLE
IX - Taxes a Kitakatelik lun Mani
ARTICLE
X - Finance
ARTICLE
XI - An a Ma Raunikutla Nukewa
ARTICLE
XII - Lutlut a Moul Wowo
ARTICLE
XIII - Kas
ARTICLE
XIV - Fulak nuke Kunokon
ARTICLE
XV - Naweyuk
ARTICLE
XVI - Ekla lun Akwuk
OAKWUK FULAT
LUN STATE KOSRAE
Ikusyan
Oakwuk-Fulat se inge
Kut
ma sefanna. Ke kut mutunfwal se, ke kas
lasr, ke ouiya matu lasr a ke onangasr a eneneyan tuka se inge, kut nukewa ma
sefanna.
Kut
fwas. Ke kasrpen an u a askulana lun
tuka se sesr u, a inkof u, a oayapa sou lasr a mutangasr, kut arulana fwas.
Kut
yukin. Ke ouiyan moul lasr su kut
mutangla kain in lokoalok puspus sin kutena mutanfwal saya a ke mwe fosrnga lun
pal u, a ke lemlem wowo sin mwet lasr oayapa ke fwas a kuiyan mwet fusr lasr u,
kut yukin.
Kut
kulana. Ke lulalfongi lasr ke kuiyan
mutanfwal sesr u in useni a sulela oakwuk fwal a tulokin kapkapak lasr, a ke
fwinsrak lasr nuke tulokinyan oakwuk sukosok lasr u, kut kulana.
Kut
sensekakin. Ke sripen fosrnga la ouiya
matu lasr, an sesr a meoa lasr, oayape ke moula lasr kewa a fwa sun srikasrak
yok ke kut tukeni akwot in ekas moul a akwuk sasu lasr, kut sensekakin .
Kut
fwinsrak. Ke lulalfongi lasr sin El su
kol kut wo, a ke ouiya matu a oakwuk sasu su kut akwot nuka a ke kalem sesr la
kut a oayapa mwet lasr somla mutangla keok a lafwekinla ke ma puspus in
akoekutla nuke pal fwasru u, kut fwinsrak.
Kut
insaneang. Ke lungse lasr kewa in
akyokye kasrpen moul lasr, a oayapa in ekas a karingin ouiya matu wowo lasr,
kut insaneang.
In
akkeyela ma sefanna inmasrlosr, in karunganang kasrpen moul a fwal sesr, in
aksasuyela yukinya sesr, in sifwil ekasak ku lasr, in akola nuke mwe sensen
lasr, in karingin moul in fwinsrak a akwot lasr, a akkeye insaneang lasr, KUT
MWET KOSRAE, nukewa akkeyela a tulokunak Oakwuk-Fulat se inge.
ARTICLE I
Ku Safla
Section
1. Oakwuk-Fulat se inga pa masap se ma
ku omeet fwin State se inge. Kutena
pusren masap ku oakwuk lun government su tia fwasr fwal nuke Oakwuk-Fulat se
inge tufwa tia akulenyuk.
ARTICLE II
Mutunfwael a
Kais Sie Mwet
Section
1. Fwin oakwuki ke pusren masap mu
fasin se ku ouiya matu se na a fwa tia akulenyuk ma takla ten inge:
a. Wangin masap a fwa kutong ku lusrong sukosok
lun sie in akklalemye nunak la, in toeni ke misla, in orala kain in u, oayapa
in orala kain in ngusr la.
b. Mutangan sie mwet ke moul, sukosok a ma lal
a fwa tia fonmetiyuk ku lusrongyukla ke masap, oayapa karinginyuk suwos a fwal
lun masap a fwa tia sru nu sel.
c. Karinginyan suwos a fwal lun masap a fwa tia
sru ku lusrongyuk nu sin sie mwet ke sripen el mokul se ku mutan se, tunal, sou
lal, an el tuku we me kas lal, ku kain in wal lal.
d. Suwos lun sie mwet nuke misla lal, ke loom
sel, ke pepu oa ku soa lal, a oayapa ma lal kewa a fwa tia ana ilusyuk, ana
itukla, ku oayapa suwos ke misla lun kais sie a fwa tia akkolukyeyuk. Pepu in ilusyuk se sin Nununku me a fwa tia
ana tou, fwin tia ke sripa kalem se, su enenu in oasr siepana pepu ma ipsrikiya
akkalemyeyan an se ma a ilusyuk an, a mwet san ku ma se eneneyuk in sru an.
e. Oasr suwos lun sie mwet tukakyak ke kunaosla
masap tu nununku nu sel an in orekla ke pal sa, in akkalemyeyuk nu sel sripa ma
sang laenul an, in oasr sie mwet kasru lal, in ngetani a amai nu sin mwet loa
laenul an, a in fosrngakun ma mwet loa lal an.
f. Sie mwet a fwa tia akkosyeyuk ku wakreyuk
elan sruk kutena mwe akpaye su a tu sang laenul ke nunkeyan ma tukakyak mu el
kunaosla masap ka, a oayapa el tia nununkeyuk pal luo ye tukak sefanna.
g. Tia enenu in yok molin ikakla lun sie mwet
tukakyak, in tia yok fain orek, ku fulfulla in oasr kain akkos, ku luma sakuruk
in orek. Fwinte ke sripen oasr fosrnga
lulap sikyak ke lokoalok ke meun, kapur lun sie mwet ke kalpous a fwa tia fwasr
oana ma oakwuki ke masap.
h. Anwuki lun sie mwet ke sripen el kunaosla
sie masap yok tia fulfulla.
i. A fwa wangin akkos sayen mwet muta in kapur
ke sripen el kunaosla masap.
j. Tia lela in orek masap ma a tu suwoswos in
lain a kunaosla sie mwet, ku suwoswos in lain sie mwet ke ma el orala tari ke
pal somla.
k. Citizen lun Federated States of Micronesia
nukewa oasr ku la in forfor a mukuila liki sie an nuke sie lun State se inge.
l. A fwa tia lela in kapiri sie mwet ke sripen
sowe moul.
Section
2. State Government enenu in
karunganang ouiya matu lun an u fwal nuke lungse a fwinsrak lun mwet u.
Section
3. Kutena an sin sie Papa ku sie nina,
ku kewana nu sin tulik se, ku in orekla fwal nuke ouiya ma Papa se ku nina se,
liye mu fwal in orek, tusruk tu oiya inge enenu in simla ke ma simusla ke pal
se ma kitakat se inge orekla a in oasr akilenya ke pepu in ku lun an.
(Section 3 itukyang ke 1995 Con. Con.)
Section
4. Ku a suwos in aluela sie marrut a
fwa tia itukyang nu sin mwet ma sruok office lun Governor, Lieutenant Governor,
Speaker, Vice Speaker, ku oana sie mwet Nununku lun State.
(Section 4 itukyang ke 1995 Con. Con.)
ARTICLE III
Suwos lun Fot
Section
1. Sie citizen lun Federated States of
Micronesia su muta in State a year 18 matwel a simla inel ke pepu in fot lun
State el ku in wi fot in lukma ke fot nukewa lun State Government, tusruktu
enenu nuke lusen muta lun sie mwet fwin an sel an, ku ku tia ku in wi fot ke
sripen maskin sifa ku wel, a ke sripen kapur a tufwa orekla masap lun State in
karungin.
ARTICLE IV
Sroasr-Masap
Section
1. Ku lun oakwuk masap lun State oasr
in poun Sroasr-Masap, a ku se inge kokola nuke ouiya nukewa nuke pusren masap
su a fwa tia lain oakwuk lun Oakwuk-Fulat se inge.
Section
2. Sroasr-Masap a fwa oasr mwet
singoul-akosr su wal kin Senators, a elos solla ke fot sin mwet fwal in fot ke
an in fot Lelu, Malem, Tafunsak, a Utwe.
Section
3. Ne ka na oasr ayaol sasu se ke pusen
mwet orekla, Senators inge elos solla ouinge:
Lelu sulela Senators limekosr; Malem sulela Senators tolu; Tafunsak
sulela Senators akosr; a Utwe sulela Senators luo.
Ayaol
sasu ke pusen mwet ke Sroasr-Masap enenu in orekla wiwi pusen mwet ke year
singoul nukewa.
Section
4. Senators inge suleyukla ke pal in
sulosol-oakwuk. Lusen kunokon lalos u oasr
ke year akosr, mutaweak infulwenlen in Tuesday se akluo ke January tukin na
suleyukla elos an a safla ke infulwen len in Tuesday akluo in January tukin
sulosol-akwuk se toko an, tusruk Senator se a fwa tia ku in srouk ofus san pus
liki pulan kunokon tolu takla a el a tia sifiwl srouk ofus san fwin soenna sun
year akosr tukun len safla se ke kunokon safla se lal a.
(Naweyukla ke 1995 Con. Con.)
Section
5. Oalalla ke Sroasr-Masap a tufwa
akfwalyeyukla ke sulosol-elya se, fwin tu lusen pal lula an loes liki year
se. Fwin tu pal lula an fototo liki
year se, Governor el a fwa srisrngiya mwet na paye in an san in sang akfwalyela
pulan pal san.
Section
6. Wangin sie mwet a fwa ku in ekin
Senator se el fwin tia citizen se lun Federated States of Micronesia tia pu
liki year singoul ke pal se ma orek sulosol ku srisrsrisr san; el muta ke State
tia pu liki year limekosr takla meet liki sulosol san; muta ke an in fot lal an
tia pu liki year se meet liki na sulosol ku srisrsrisr san; ku in read a sim; a
el tia fusr liki year longoul limekosr matwal ke len in sulosol san. Sie mwet su putatyang nu in kapur ke
kunaosla masap lulap a fwa tia ku in walkin Senator se el fwin tia eis nunak
munas su folokunang suwos nukewa lal year limekosr yak meet liki sulosol ku
srisrsrisr san.
(Naweyukla ke 1995 Con. Con.)
Section
7. Tia lela sie Senator in sruok
siepana kunokon ku orekma lun government, ku oayapa el tia ku in srisrngiyuki
ku solla nuke sie orekma su oakwuki ku kilukinyukyak molo in we lal an ke
pusren masap, neke na alukela year se tukun el tufoki liki kunokon lal.
Section
8. A fwa tia lela ku ku suwos lun
kutena kol fulat in aksuwosye ku nununku sie Senator ke sripen mwe sramsram ku
mukuikui el oru nuke sroasrian masap, a oayapa in pal u nukewa senator se oasr
sukosok lal in tia sru sayan kunaosla masap lulap ku akkolukyela onangan misla,
ke mutangan meeting lal ke Sroasr-Masap, ke mukuikui lun Committee wekunang som
a folok nuke meeting lal.
Section
9. Molin Senators a fwa oakwuki ke
pusren masap. Wangin masap a fwa
oakwuki in sang kilukunak molin Senators ingan nu selos sifwana.
Section
10. Sroasr-Masap a fwa akoela a
akkeyela ku lun mwet ke Sroasr-Masap in oru kunokon se inge ke Monday se akluo
in January tukun sulosol-oakwuk se sulelosla an, fwa meeting pal se omeet ke
len toko an, a oayapa muta-oakwuk nukewa ke pulan year akosr an a fwa
naweyukla. Muta-akwuk se a fwa tia
alukela calender days tolngoul, tia oekyuk Sundays, tusruktu pusren len ke
muta-akwuk inge a ku in oakwuki ke pusren masap. Muta-elya se ku in pang sel Governor ku sel Speaker ke pusren
ngusr simla sin luo-tafu-tolu inmasrlon Senators an.
(Naweyukla ke 1995 Con. Con.)
Section
11. Nununkeyan fwas ku sufwas lun kais
sie Senator oasr in poun Sroasr-Masap mukefwanna, oayapa oasr ku a suwos in kai
ke orekma tia wo, ku ouiya sufwal ku soaru ke ma kunan kais sie Senator,
kalyeian ma inge nu sin Senator se tuku ke pusren kaiyuk ku ke sulala lun
tolu-tafu-akosr sin Senators an in sikulilya ke pulan pal se ku sisullana liki
kunokon lal.
Section
12. Sroasr-Masap a fwa sifwanna sulela
mwet kol la, su a fwa oasr Speaker se, Vice-Speaker se, Floor Leader se,
sifwanna oaki oakwuk in karingin mukuikui la, a karingin koanon orekma inge ke
ma simla. Oasr ku a suwos lun
Sroasr-Masap ma kalem ke kain in mukuikui a sroasr inge wekunang sramteak a oru
ilusyuk la, ku in suli ke ku mwet in akpaye a un mwet ma eneneyuk nuke sroasr
lun masap a in sang fulak nu sin mwet akpaye.
Section
13. Tolu-tafu-akosr sin Senators pa
orala pusa fal se nuke muta lalos an, inkan pusa fal sa ku in akkeyela a otela
ke fot lalos nuke sroasr-masap se.
Akwuki lun sie masap a oayapa pusren ngusr enenu in oasr luo-tafu-tolu
sin Senators akkeyela ke pusren fot pang su ma enenu in itukyang nuke ma
sumusla. Pusa sufwal se nuke muta u a
fwa tia ku in orekma ke len san, a fwa sukokme Senators wangin an, a tufwa
karingin soaru ingan ke akwuk lun Sroasr-Masap.
Section
14. Wangin sie masap a ku in
akkeyeyukla el fwin tia fwasr ke inkanek lun lumeyan masap. Kais sie lumeyan masap a fwa kawuk nuke
sripa sefanna su a akkalemyeyuk ke sifa an.
Pusra se ma a sang nawu ikusyan
masap se a fwak ouinge "A fwa akkeyeyukla sin Sroasr-Masap lun State
Kosrae."
Section
15. Wangin sie lumeyan masap a fwa
akwuki mu masap se la neke na akkeyeyukla pal luo inmasrlon len luo ke mukuikui
lun Sroasr-Masap. Lemlem nukewa enenu
in simla a kitakatelik nu sin Senators an ke lemlem na safla la an meet liki a
tufwa aksafyeyuk akkeyeya an. Pusren
ngusr nukewa ku in akkeyeyukla ke pal sefanna ke orekma lun Sroasr-Masap.
Section
16. Speaker a mwet sim lun Sroasr-Masap
enenu in fwiliya mutun paolos nuke lumeyan masap nukewa su akkeyeyukla tari sin
Sroasr-Masap, na tufwa itukyang nu sel Governor. Governor el fwin insese nuka, na el enenu elan filiya mutun paol
nuka na lemlem sa orala masap se.
Akfwasr safla ke lumeyan masap se tia ku in orekla pu liki len tolngoul
meet liki safla pulan-kunokon lun Sroasr-Masap san.
Governor
el ku in akkalemye tia akkeyela lal, ke el esla liki ku aksrikyela kais sie
ipin lumeyan masap su sroasri kuteyan mani nuke kais sie enenu tusruktu ke
kutena lemlem saya el ku in tia akkeyela ma na fon se. Kutena lumeyan masap su Governor el tia
akkeyela ku kais sie ipa an el a enenu in folokunla nu yurin Sroasr-Masap.
Oasr
len tolngoul lal Governor elan nunku lumeyan masap ma itukyan nu sel an, a
lemlem ingan a masap la ke len ak tolngoul el fwin tia oakiya mutun paol ku
folokunla ke ku meet liki len san.
Pusren
ngusr su ma suwoswos nu sel an enenu in topukyukla ke ma sumusla tia pat liki
len tolngoul tukin sonol an. Fwin
pusren ngusr nu sel Governor an enanal elan orala ma se, topukyan ma san enenu
in akkalemye la fwasriyan orekma sa oasr e oya ku sripa su panang fwalla an.
(Naweyukla ke 1995 Con. Con.)
Section
17. Tukin som sun Sroasr-Masap
akkalemyeyan tia akkeyala lal Governor ke lumeyan masap se ku ipin lumeyan
masap se, elos a tufwa mukuikui a fot nuke lemlem se ma Governor el tia
akkeyela. Lumeyan masap sa, ku ipin
masap sa a orala masap sela fwin akkeyeyukla ke akosr-tafu-limekosr sin
Senators ke pal sefwanna.
Fwin
Sroasr-Masap eis pusren tia akkeyela lal Governor ke pal ma elos tia muta ku
mongla Sroasr-Masap a fwa sifwil mukuikui ke lumlumeyan masap su tia akkeyukla
kena muta-akwuk ku muta-elya se toko an, lumeyan masap tia akkeyeyukla se ku pa
in naweyukla in fwal nuke elya lal Governor, a fwin naweyukla a akkeyeyukla ke
pal sefanna a enenu in sifwil folokla nu sel Governor, na a fwa masap sela fwin
el fuliya mutun paol ka inmasrlonlen singoul tokin sonol an.
(Naweyukla ke 1995 Con. Con.)
Section
18. Governor el a fwa fosrngakin masap
nukewa in simla ke kas Kosrae a kas English inmasrlon len onngoul tukin
akkeyeyukla nuke masap. Pusren ngusr
nukewa enenu in simla ke kas Kosrae a English tukin akkeyeyukla sin
Sroasr-Masap. Masap a pusren ngusr
nukewa su simla ouinge enenu in kitakatelik nu sin mwet lun ofus a touyakpa in
kukala nu sin mwet u ke na moul se ma simla ka a. Fwin oasr tikulkul inmasrlon kas English a kas Kosrae in akuteya
koanon sie masap, kas English pa a orekmakinyuk u.
ARTICLE V
Usyan-Masap
Section
1. Ku lun usyan masap lun State oasr
sel Governor.
Section
2. Governor a Lieutenant Governor
suleyukla sin mwet ma fwal in fot fwin State se inge ke pal in
sulosol-akwuk. Governor a Lieutenant
Governor ku in solla ke ticket sefanna.
Mwet se ku mwet luo ma tukeni ke ticket se sruokya inkaiyen fot ma
orekla an kutangla. A fwin wangin mwet
se ku mwet luo ma tukeni ke ticket se sruokya inkaiyen fot ma orekla,
sulosol-elya se enenu in orekla inmasrlon mwet luo ku mwet luo ma tukeni ke
ticket se ma pus omeet fot la ke sulosol-akwuk san. Fwin mwet se mukena el sikyak liki mwet luo ma tukeni ke ticket
se, a wangin mwet mukena se sruokya inkaiyan fot nuke office se ma tia nanala,
sin mwet se mukena ke ticket se ma kutangla, na a tufwa oasr sulosol-elya se in
koanela office se ma soenna nanala an.
(Naweyukla ke 1995 Con. Con.)
Section
3. Pulan-kunokon lal Governor mataweak
ke infulwenlen in Tuesday se akluo in January tukin na sulosol-akwuk san a
safla ke infulwenlen in Tuesday se akluo in January year akosr toko. Governor se el tia ku in sruok ofus san pus
liki pulan kunokon luo takla a el ku in sruok ofus lun Governor tukin
pulan-kunokon se masrloelik.
(Naweyukla ke 1995 Con. Con. Lemlem se inge a mutaweak orekmakinyuk ke
pulan-kunokon lun Governor se omeet tukin akkeyeyukla lun lemlem se inge. Pulan-kunokon lun Governor se ma oasr ke pal
se akkeyeyukla lemlem se inge a fwa tutafla ke len se in fwal nuke ekla lun
pulan kunokon se tokoyang an.)
Section
4. Wangin mwet a ku in ilyak nuke
kunokon lun Governor fwinte matwal sun year tolngoul limekosr yak, el citizen
se lun Federated States of Micronesia, el mwet Kosrae se, el muta ke State se
inge tia pu liki year singoul meet liki el nuena pepu nuke kunokon san, el fwal
in fot ke State se inge, el soenna kapuri ke el kunaosla masap lulap, sayen el
fwin eis tari nunak munas su folokunang suwos lal, tia fototo liki year
limekosr meet like pal in sulosol san.
(Naweyukla ke 1995 Con. Con.)
Section
5. Governor el a tia ku in sruok sie na
ofus saya ku orekma lun government ke pal el sruok ofus se inge.
(Naweyukla ke 1995 Con. Con.)
Section
6. Enenu Lietuenant Governor elan fwas,
a oasr pana ke ouiya nukewa su ma akwuki nu sin Governor se. Lieutenant Governor el sulosolla ke pana pal
a ke pulan kunokon.
(Naweyukla ke 1995 Con. Con.)
Section
7. Molol Governor, a Lieutenant
Governor ke kais sie year, a fwa oakwuki ke pusren masap. A fwa tia lela in kilukinyukyak ku
kilukinyuki ke pulan kunokon lalas, sayan fwin oasr masap oakwuki in ikul molin
mwet orekma nukewa lun State Government.
Section
8. Ke pal ma ofus lal Governor oaloalla
Lieutenant Governor pa a sroak Governor u.
Oasr ku a suwos lal Lieutenant Governor elan oru kunokon lal Governor ke
pal ma Governor el wangin liki an u ku ke pal ma el tia ku in oru ma kunel
an. Fwin kewana ofus lun Governor a
Lieutenant Governor aoloalla, masap pa a akkalemye ayaol lal Governor.
Takinyan
mwet nuke aolyal Lieutenant Governor enenu in akwuki ke masap.
Ke
lusen pal se ma kewana Governor, ku Lieutenant Governor elos wangin ku tia ku
in oru kunokon lalos sie sin sifwa ke ofus lulap an pa a oru kunokon lun ofus
lun Governor.
Section
9. Fosrngakinya a karunganang usyan
masap u oasr inpaol Governor.
Section
10. Oasr ku lal Governor in kotala ku
in aksrikyela ke lusen kapur ku talala kapur ke nunak munas nu sin sie mwet ma
kunaosla masap, oana ke ma akwuki, sayan longyuk nuke mokleyan sie mwet kol
liki wal lal. Governor ku Lieutenant
Governor mukena a fwa tia wi pulakin ke suwos lun kotala, aksrikyela ku tulala
kapur ke nunak munas.
Section
11. Year nukewa Governor el enenu in
akkalemye ke pusrel nu sin Sroasr-Masap ke ouiya, a koanon mukuikui nukewa lun
State, a oayapa srukak lemlem lal in nawu kasrpen an u.
Section
12. Masap a fwa oaki kain in ofus
nukewa, koanon ofus nukewa, oayapa kunokon a ku lun kais sie ofus su oan ye ip
lun Usyan-Masap.
Kais
sie ofus lulap inge oan ye koakoa lal Governor tusruktu oasr kais sie sifa
la. Kais sie sifa inge a fwa
srisrngiyuki sel Governor, a akkeyeyukla sin Sroasr-Masap in kulansupaal
Governor ke pulan kunokon lal ne ke oasr aolyalos su akkeyeyukla.
Fwinpa
board se ku commission se, ku kutena oakwuk a tu sifwa ku kol, ofus lulap se ku
kutena ofus saya ma kulansupu State Government ku mwet nukewa, mwet solla nuka
an a fwa srisrngiyuki sel Governor a akkeyeyukla sin Sroasr-Masap. Pulan pal in kunokon lalos oayapa ayaol
lalos a oakwuki ke masap.
Section
13. A fwa oasr ku lal Governor in orala
sie masap ke pal in ongaiya a in karingin a fosrngakin misla a moul lun mwet
nukewa ke sripen lokoalok inmasrlon mwet u ku ongaiya lulap sikyak ku ke sensen
ku srola lun meun nu fwin an u. Masap
orekla in karingin ongaiya a fwa tia ku in lisrong ku lun nununku. Masap san a ku in lisrongla suwos lun kais
sie mwet fwin enenu na paye in sang kol misla a moul lun mwet.
Ke
inmasrlon len tolngoul tukin masap in karingin ongaiya sa orekla, Speaker ku
Governor a pangon muta-elya se lun Sroasr-Masap in tu nunku la a tui, ku
aolyukla ku kokola masap san. Masap in
karingin ongaiya u a nuna tuina tokin len tolngoul tusruktu ku pa in safla meet
liki tulokinyuki ku kokola.
ARTICLE VI
Nununku
Section
1. Ku lun nununku ke State oan in poun Nununku lun State, a oayapa nununku
pusisal liki su a fwa oakwuki ke pusren masap.
Section
2. Nununku lun State a karunganang
mukuikui nukewa lal in oakwuk ke ma simla a sru, oayapa el pa nununku fulat se
omeet ke State. A fwa oasr Chief
Justice se a oayapa Associate Justice se ka.
Kutepana Associate Justice saya ma a touyak a fwa oakwuk ke pusren
masap. Kutepana mwet nununku su mongla
tari, justice pro tempore akkeyeyukla ke pusren masap, a kutena mwet nununku su
kasru ke an saya fwin an Federated States of Micronesia ku in orekmakinyuk ke
pulan pal fototo se ke sripen ngusr lal Chief Justice. Kais sie mwet nununku inge oasr kewana trial
division a oayapa appellate division, sayan longyuk ke trial division a fwa
karungunyuk sin mwet nununku se. Wangin
mwet nununku ku in muta ke appellate division ke case se su el oru longyuk ka
ke ip lun trial division. A fwa tia pu
liki mwet nununku tolu long a wotela longyuk ke ma tou nu lung. Ma wotla an a ukoe otela lun inkaiyan mwet
nununku su karingin an. Fwin a mu oasr
oalalla se ke kunokon lal Chief Justice, ku el fwin mas, wanginla ku kofla oru
orekma kunal, Associate Justice se ma pat omeet an a kuneyuk nuke wal se inge
ke pulan pal se. Assosciate Justice se
ma pat omeet an pa orekma ke lusen pal se ma loes omeet an.
(Naweyukla ke 1995 Con. Con.)
Section
3. Governor el srisrngilyaChief
Justice, a Associate Justice, a akkeyeyukla sin tolu-tafu-akosr inmasrlon Mwet
Sroasr-Masap. Ouiyan mwet nununku se
fwin fwasr fwal a wo na pulan kunokon lal a oasr ke year onkosr. Mwet nununku se el a fwa mongla liki kunokon
lal u ke el sun year onngoul-limekosr.
Section
4. Mwet nununku ke Nununku lun State a
fwa tia fusr liki year tolngoul-limekosr, yok etu lal ke mukuikui lun masap, el
soenna kapuri ke sripen kunaosla masap lulap, oayapa kutena kain in enenu nuke
suleyal a fwa oakwuki ke pusren masap.
Section
5. Molin mwet nununku ke Nununku Lun
State a fwa oakwuki ke pusren masap.
Molin mwet nununku inge a fwa tia ana kilukinyukyak ku kilukinyuki ke
pulan kunokon san, sayan masap se su a fwa mokleak molin mwet nukewa lun
government ke State se inge.
Section
6. Ku a suwos nukewa oasr in poun
Nununku lun State sayan kutena ku a suwos su a fwa oakwuki in tu oasr in poun
nununku pusisal liki an. Oasr ku ma oan
yurlin Nunun lun State in akpayeye a sifwil oru longyuk nuke ma wotla sin
Nununku pusisal liki an. Wotla ke Trial
Division lun Nununku lun State a fwa ku in kokola longyuk ka an nu sin
appellate division ke State Court, su a tufwa akwuki ke masap. Ma wotla ke ip se ma fulat omeet ke Nununku
lun State ku in kokola longyuk ka an nu sin ip lun appellate division ke
Nununku lun Supreme Court lun Federated States of Micronesia. Nununku nukewa lun State se inge oakwuki in
ma sefanna nuke karinginyen mukuikani, oayapa mani a sang us an.
(Naweyukla ke 1995 Con. Con.)
Section
7. Nununku lun State a fwa nawela a
oakiya inkanek in karunganang kunokon lun Nununku nukewa fwin an u. Nununku lun State a fwa oayapa nawela a
oakiya ouiya fwal su a sang karungin orekma ma a tafu mukuikui lun nununku nuke
kunaosla lun misla ku nuke kunaosla lun masap ye koko lun nununku nukewa, su
oakwuk inge kewa akilenyuk suwos a ku la oana ku lun masap se tukin ma inge tou
sel Chief Justice, tusruktu` oakwuk inge ku pa in ikulyukla ku aolyukla ke
pusren masap oakwuk sin Sroasr-Masap.
Section
8. Chief Justice pa kol mukuikui nukewa
ke karunginyan enenu lun Nununku.
Karinginyan enenu nukewa ke Nununku lun State, wekunang ma nukewa lun
Nununku, a eneneyan mani in sang us orekma an, ma inge nukewa el sifwana ke kol
lal tia sripsrip nuke laa lun Sroasr-Masap ku laa lun Usyan-Masap ke State
Government se inge. Chief Justice el
enenu in akola ngusr lal nuke karinginyan enenu nukewa a tafela ngusr san nu
sin Governor ke kais sie year.
(Naweyukla ke 1995 Con. Con.)
Section
9. Otela nukewa lun Nununku u a fwa
enenu in fwasr fwal nuke koanon Oakwuk-Fulat se inge, luman ouiya matu a fasin
lun an u, oayapa nuke luman oakwuk lun onangan an u.
ARTICLE VII
Itukla a
Osrwosrla
Section
1. Governor, Lieutenant Governor, mwet
nununku se ke Nununku lun State ku Senator se ke Sroasr-Masap a fwa ku in
itukla wal lal an liki kunokon san.
Itukla lun wal u a sramteyukyak ke ngusr simla se su a suwowosang in
srisrngiya mwet kol san a wal lal an, akkalemye sripa yok ma a panang itukla
wal san, a fwa oasr mutunpoun mwet fuli ka tia pu liki sie-tafu-akosr sin pusen
mwet fwal in fot nuke kain in wal se lun mwet kol san, tusruktu nuke wal lun
mwet nununku ke Nununku lun State a enenu pusa fwal se ke mutun poun mwet ma a
tu ku in sang sulela wal nuke kunokon lun State nofon sie inge. A fwa orek sulosol-elya nuke itukla lun wal
san tia pat liki len onngoul tukin ngusr simla san tafeyukla in sun ofus a
fwasr nu we an. Mwet kol se itukla liki
kunokon lal fwin tu fot sikyak ke sulosol san akkeyeyukla sin inkaiyan mwet
an. Ngusr simla in itukla wal lun sie
mwet kol a fwa tia fulfulla in orek laenul nuke year se omeet ke pulan kunokon
lal an.
Section
2. Governor, Lieutenant Governor ku
mwet nununku se ke Nununku lun State a fwa oasrwosrla liki kunokon la tukin
wotla ke longyuk in tukak kal ke sripa ku ke sripen wotla in kapuri lal ke
kunaosla masap lulap. Longyuk nuke sie
mwet nununku ke Nununku lun State a sramteyukyak sel Governor ke ngusr simla se
akkalemye ip srikiyen sripa kewa el sukok ka an. Governor ku Lieutenant Governor a osrwosrla liki konokon laltal
ke sie pepu in ngusr se Chief Justice lun Nununku lun State akkalemye sripa
srisrik nukewa nuke osrwosrla san.
Tukin mutunpaol fuli tari nuke pepu in ngusr simla nuke longyuk in
osrwosrla liki kunokon la, akkalemyeyen longyuk se nu ke ma simla enenu in itukyang nu sel Speaker su a fwa pangon
Sroasr-Masap in oru muta-elya la nuke longyuk se inge. Enenu in oasr tolu-tafu-akosr yak inmasrlon
mwet Sroasr-Masap in wi insese nuke wotla lun longyuk ke sripa su a osrakla sie
mwet liki kunokon la. Akwuk nuke
longyuk in osrwosrla liki kunokon a fwa orekla ke pusren masap sin
Sroasr-Masap. Ma wotla ke longyuk nuke
osrwosrla ke kunokon lun mwet se a fwa tia koakoala in yok liki esla lun sie
liki kunokon weang sufwal lal in ilyak nuke wal fulat a kato, oa, ku kasrpen
State, tusruktu ilusyuk, nununkeyuk, koneyukyak la ke kutepana ouiya lal ke
kunaosla lun masap el srakna ku in putatyang nuka. Tia lela mwet kol se in oru mukuikui ke kunokon lal tukin wotla
ke longyuk kal a tari a oayapa akkalemyeyuk tari nu sel, ne kena oasr ma kalem
tu nu longyuk laenul an tia wiyuk.
ARTICLE VIII
Municipal
Government
Section
1. Government ma oasr in State se inge
pa State a municipal.
Section
2. Municipal se ku in sroasri a
akkeyela charter lun government lal sifwana in fwal nuke oakwuk lun masap.
Section
3. Oasr ku a kunokon lun municipal se
in oaki oakwuk a mukuikui lal, kufwa a ma nukewa lal oayapa government lal su
masap tia tulokin ku nununku.
ARTICLE IX
Taxes a
Kitakatelik lun Mani
Section
1. Ku lun oakiya tax u ma lun State,
tusruktu municipal se ku in sifwana oru oakwuk ke tax la fwin masap lela. Taxes u a tufwa oakwuki ke luma se na ku
ouiya sefanna.
Section
2. A tufwa tia sruk liki tafu (50%) ke
mani ma kais sie municipal orani nu in tax lun State a folokyang nu sin
municipal se fwal nuke ma orekeni we me an.
Section
3. Orekma ku mukuikui lun alu, orekma
ku kasru wangin molo orek sin oana sie u ma orekma ku mukuikui la an tia ma in
akkapyeak munin mani se, an in State se inge, a ma lun State ku municipal
government a fwa tia taxiyuk.
Sroasr-Masap a fwa orala pusren masap in akkalemye luma ku oiya in sang
akilen u pangpang non-profit organizations tia pat liki January 1, 1997.
(Naweyukla ke 1995 Con. Con.)
Section
4. Mani nukewa lun an u ma State se
inge eis u ku in kitakatelik nu inmasrlon municipalities inge ke pusren
masap. Sayan mani ma tuku nusin State
wi sripa lun orekmakinye an, kitaktelik lun mani inmasrlon municipalities nuke
ekasyen kasrpen an u in tufwa kitakat fal nuke enenu lun municipalities oana
akwuki ke plan lun sie municipal government su State Government akkeyela.
(Naweyukla ke 1995 Con. Con.)
Section
5. A tufwa tia srik liki percent
singoul ke oana sie money utyak nu sin State su ma tiana kalem sripa la an
sayen mani utyak ke akwuk lun Compact of Free Association, tu in fwa
kitakatelik nu inmasrlon municipalities.
(Section 5 itukyang ke 1995 Con. Con.)
ARTICLE X
Finance
Section
1. Mani lun an u ma State Government
orala ku eis saya u a fwa fuliyuki ke State Treasury. Wangin mani a fwa itukla liki State Treasury sayan fwin wi ma
kutkatelik ku sapkakinyuk ke pusren masap.
Section
2. Akkalemye ke mani lun an u su ma
utyak, srisri la nuke kais sie mukuikui, ku sisila tari enenu in orekla sin
State treasurer fwal nuke oakwuk ke pusren masap.
Section
3. Sroasr-Masap a tufwa tia sapkakin ku
lela in orekmakinyuk lupan mani su ma a tu yok liki lupa ma motkeyuk mu a sru u
ku utyak lun State Governemment.
Section
4. Wangin kutakatla ke mani lun an u,
ku srakla lun kutena ma lun an u a orek fwin tia ma a orekmakinyuk nu sin mwet
u.
Section
5. Governor el enenu elan srukak nu sin
Sroasr-Masap budget lun kais sie year ke pal su akwuki ke masap, akkalemye ke
akwuk nuke ma a sisila, sru u, ku kutena mani a utyak nu sin State Government
ke year se toko an, wekunang kutepana elya ma Sroasr-Masap a enenu in kalem
ka. Akwuk se inge a fwa orekla ke ouiya
su masap a oakiya. Sroasr-Masap ku in
aol budget se inge ke oana sie kain in luma ku ouiya.
Section
6. A fwa oasr ku lal Governor elan
ngusrala mani saya ma a akfwalyeyuk ke sripen mwet u oana ke akwuki ke masap.
Section
7. A enenu in akwuki tu in oasr pal in
ilusyan ku sukyen mani lun an u su orekmakinyuk sin State Government, a
mukuikui se ingan a fwa sifwana leum fwal.
Section
8. Public Service System se a tufwa
oakwuki ke masap ke pulan pal se tia pat liki yea sie tukin akkeyeyukla lun
naweyuk se inge.
(Section 8 itukyang ke 1995 Con. Con.)
Section
9. Nofonna enenu nuke orekmakinya a
kitakatla lun mani lun State Government a fwa orek sin State Treasury in fwal
nuke masap ma oakiya oiya nuke karungunang mani in oana sie ke State nofon se
imge a lun laa ke government nofon.
(Section 9 itukyang ke 1995 Con. Con.)
ARTICLE XI
An a Ma
Raunikutla Nukewa
Section
1. Oasr suwos lun kais sie mwet nuke
moul wowo, nasnas a okak nuke mutangal.
State Government enenu in karunganang in tia yok ma musalla ku kunanula
nuke an u, inkof u, yen engyengu ku oayapa koano a moul lun ma inge nukewa ke
sripen mukuikui in ekas a akwoye kasrpen an u.
Section
2. A tufwa tia tia lela nu in State se
inge kufen me meun sensen, a pasin, ono pasin, eng pasin ku kutepana kufen me
meun ma a uniya, akkolukye, ku kunaosla moul lun mwet u. Kutena luen me sensen ku ma a sisila su a
akkolukya ku pen san nu sin mwet tia lela in sisila fwin State se inge, sayan
akwuki kalem la akkeyeyukla ke masap.
Section
3. Orekmakinyan an u a fwa akwuki in
fwasr fwal nuke fwinsrak lun mwet u ke pusren masap, in ku in karungin moul
wowo lun mwet, misla lun mutunfwal, mukuikui fwal in ekas wo orekmakinyan an u,
fosrngakinya a karinginyan ouiya matu a askuiyen an u.
Section
4. Inkof u, an a kutu pa me kasrup
nukewa ma oan in meoa lun State se inge ma lun mwet nukewa su State Government
a tufwa oaki masap in karungin orekmakniya fwal nuke kena lun mwet u, tusruktu
oasr suwos lun mwet se la ipin an se masrol ku lain inkof san in nakla a musai
ku lela in musaiyuk, sayan fwin suwos san a tu tia lain kutu pa suwos ma akwuki
ke koanon article se inge a kutena orekmakinyan kof, an a kutu pa me kasrup oan
inkof ke municipality san sin State Government enenu in oasr lolngok orekla
meet inmasrlon State Government a municipality se ma inkof ngan oasr we. Akfwasryeyan lolngok se inge a tufwa akwuki
ke pusren masap.
(Naweyukla ke 1995 Con. Con.)
Section
5. Oasr ku lun State Government in
eisla an lun mwet se ke sripen enenu lun an u fwinne mwet se el tia insese
nuka. Fwin pa orekmakinyuk ku se inge,
moul fwal se enenu in orekla meet liki itukla, akkalemyeyuk la enenu ipin an
san nuke sripa, sramsram na suwos a paye nu sin mwet la an san la elos insese
in kitala, a oayapa srike ke kuiya in tia panang oasr kaola yok se ku kutena
ouiya in akkao ma sikyak nu sin mwet ke sripa inge. Ouiya nuke eisyen an lun mwet a akwuki ke pusren masap su a fwa oasr
pa akkalemyeyan enenu nu sin State Government in pa moli molin ma mu oasr enenu
nuke moulle a moul fwal nu sin mwet kasru ke masap ma kasru mwet ku u ma suk
suwos la ke mukuikui in eisla an ma orek ke sripen enenu lun an u.
(Naweyukla ke 1995 Con. Con.)
Section
6. Infal lulap a sungan infal lulap a
srusrngiyuki ke masap mu ma lun mwet nukewa, su orekmakinya an State Government
a tufwa oakiya ke pusren masap fwal nuke enenu lun mwet u.
Section
7. Mwet se na ma citizen lun Federated
States of Micronesia, fako lun mwet Kosrae ke sraa, weang tulik nutla a
mutangan akwuk ke State se inge ku business se ma kain in mwet ouinga nofon pa
la u, ku in la an in State se inge.
Eisyan an se ku suwos lun orekmakinyan an se a koano an a fwa
karunginyak ku akwuki ke masap.
(Naweyukla ke 1995 Con. Con.)
Section 8. Wangin pepu in ku ke an a tufwa itukyang nusin State Government
ke an ke inkanek ku an sripsrip nuka sayan an ma ma lun State na paye. Pepu in ku ke an itukyang tari nusin State a
tufwa ku in forteyuki ke suk lun mwet ma la an san na paye, wikin mu insesela
orekla meet sin State Government a mwet la an san etufwa oana nana oakwuki
aetuila meet neke naweyukla tok.
(Section 8
itukyang ke 1995 Con. Con.)
Section 9. State Government in folokonang nusin mwet la na paye, tulik
natulos ku aolyalos, an nukewa oan ke an lun public lung liki line Japanese
a. Oiyan folokonang se inge a tufwa
oakwuki ke pusren masap.
(Section 9
itukyang ke 1995 Con. Con.)
ARTICLE
XII
Lutlut
a Moul Wowo
Section 1. State Government a enenu in akwoye a patok lutlut a moul wowo lun
mwet u.
ARTICLE
XIII
Kas
Section 1. Kas Kosrae u pa kas se ma orekmakinyuk ke State se inge. Kas English ku pa in orekmakinyuk ke
mukuikui nukewa lun government ke State se inge.
Section 2. Kalmen kas Kosrae a English ke koanon
Akwuk-Fulat se inge ku a suwos sefanna.
Fwin elya ku fos sikyak ke kalmen koano an, kas Kosrae an pa a ukueyuk
u.
(Naweyukla ke 1995 Con. Con.)
ARTICLE
XIV
Fulak
nuke Kunokon
Section 1. Kais sie ma sulosolla nuke kunokon lun an u, srusrngiyuki a
akkeyeyukla sin Sroasr-Masap nuke kulansap lun State ku fosrngakin usyan masap
lun State, meet liki oru orekma lun government enenu in eis fulak la in tulokin
a karungin Akwuk-Fulat se inge a masap nukewa lun State. Masap lun State enenu in kasru in oakiya a
patok ip se inge.
ARTICLE
XV
Naweyuk
Section 1. Kutena naweyuk nuke Akwuk-Fulat se inge ku in ngusreyuk in orekla
sin kain in u se pana ma oakiya Akwuk-Fulat se inge, sin mwet u, ku sin
Sroasr-Masap.
Fwin oasr naweyuk se ngusreyuk sin
mwet u, enenu in oasr sie-tafu-akosr ke mwet ma fwal in fot u in orala pepu se
a fuliya mutun paolos ka.
Fwin oasr naweyuk se ngusreyuk sin
Sroasr-Masap, enenu in oasr ngusr se akkeyeyukla sin tolu-tafu-akosr ke mwet
Sroasr-Masap.
Section 2. Fwin naweyuk se ngusreyuk a akkeyeyukla ke inkaiyan fot nuka an,
ku oayapa sin inkaiyan municipal an, na ngusr se inge a fwa orala sie ipin
Akwuk-Fulat se inge.
Section 3. Tia pat liki year singoul nukewa, Sroasr-Masap a fwa srukak nu
sin mwet u kisen siyuk se inge.
"Ya enenu in oasr tukeni se in nawu Akwuk-Fulat se inge?" Fwin inkaiyan fot nuke kisen siyuk se inge
insese nuka, mwet tukeni fulat san fwa solla tia pat liki sulosol-akewuk se
toko an.
Section 4. Sroasr-Masap a enenu na in srukak mani in sang fosrngakin
mukuikui ma akkalemyeyuk ke article se inge.
ARTICLE
XVI
Ekla
lun Akwuk
Section 1. Akwuk-Fulat se inge a mutaweak orekmakinyuk infulwenlen ke
January 11, 1984.
Section 2. Mwet kol nukewa lun government su solla ye government se meeta a
tafwela na kunokon lalos ke len se ma mutaweak orekmakinyuk Akwuk-Fulat se inge
nekena ayaolla elos sin mwet kol solla ye Akwuk-Fulat se inge, sayan fwin itukla kunokon lalos fwal nuke pusren
Akwuk-Fulat se inge.
Section 3. In oana pusren Akwuk-Fulat se inge, sulosol-akwuk se omeet ye
Akwuk-Fulat se inge a orek ke Tuesday se omeet tukun Monday se emeet ke
November 1986. Pulan pal in kunokon lun
mwet kol ma solla ke sulosol-akwuk se inge a mutaweak infulwenlen in Monday se
akluo ke January 1987.
Section 4. Masap nukewa ma orekmakinyuk ke State sun pal se ma mutaweak
orekmakinyuk Akwuk-Fulat se inge a tutaflana, sayan fwin a tu tia fwasr fwal
nuke Akwuk-Fulat se inge, ku fwin sifwil naweyukla, anwuki, ku sun pal in safla
la sifwana.
Section 5. Municipal ma oasr tari ke len se ma mutaweak orekmakinyuk
Akwuk-Fulat se inge a tafela orekma ku mukuikui la in fwasr oana pusren
Akwuk-Fulat se inge.
Section 6. Sayan fwin tia akkalemyeyuk ke Akwuk-Fulat se inge, suwos, fwin
ma la mukuikui nuke sukyan suwos, nu in nununku, welela, nununkeyan ma enenu in
akfwalyeyuk, sap simla sin nununku, ouiyan mukuikui nuke sukyan suwos,
nununkeyan sie mwet, ma wotla sin nununku, kaiyuk sin nununku, sap ku, sap lun
mwet kol, suwos in lain, sripen mukuikui, nuke sukyen suwos, langoeyan
mukuikui, akkalemyeyan suwos in lain, sripen mukuikui, nuke sukyen suwos,
langoeyan mukuikui, akkalemyeyan suwos la, a sap kin enenu nukewa a tutufla na.
Section 7. Government sasu se ye Akwuk-Fulat se inge pa a tafela suwos
nukewa su oan ye poun government se meet a, a fwa eis kunokon a akfwalyeyan
mukuikui nukewa ma orekla sin government se meet a.
Section 8. Oakwuk-Fulat se inge tia fulela ku tulala Administering
Authority, Trust Territory of the Pacific Islands, National Government lun
Federated States of Micronesia, kutepana government ku mwet saya in tui tila
akfalye kunokon ku karungunyuk lalos nu sin mwet u, ku State Government, ku
oayapa municipal government ke State se inge.
Suwos, lungse lun mwet, a sripen mukuikui ke sukyen suwos an tia
akkalemyeyuk mu fuliyukla ku taltalla srakna oasr sin mwet u, municipal
government, a State Government.
Section 9. Mwet kol ku mwet orekma nukewa lun government se meet a a tafela
na kunokon lalos ye Oakwuk-Fulat se inge, sayen fwin pusren masap fwak siena.
___________________________________________________
Akfasryeyukla
ke First Constitutional Convention April 1st 1983.
Akkeyeyukla ke
referendum ke October 15, 1983.
Mutawaak
orekmakinyen Oakwuk-Fulat: January 11,
1984.
Lemlem
akfasryeyukla ke Second Constitutional Convention.
Lemlem
akpayeyeyuk ke February 18, 1995.
Lemlem akkeyeyukla ke referendum ke 1995.