Akita-narttu Musashi-go no Shatsuko (Musa).
Omistaja: Päivi Urvikko-Roponen, Suomi.
Female Japanese Akita Musashi-go no Shatsuko (Musa).
Owner: Päivi Urvikko-Roponen, Finland.
© Inga Roponen, kennel Hakutaku


Alkuperämaa: Japani.
Ryhmä: 5
FCI:n numero: 255
Hyväksytty: FCI 2.4.2001
SKL-FKK 10.2.2004
FCI:n luokitus: Ryhmä 5 pystykorvat ja alkukantaiset tyypit, alaryhmä 5 aasialaiset ja niiden sukuiset rodut; käyttökoetulosta ei vaadita.

KÄYTTÖTARKOITUS: Seurakoira.
LYHYT HISTORIAOSUUS: Alunperin japanilaiset koirat olivat kooltaan joko pieniä tai keskikokoisia, suuria rotuja ei ollut. Matagiakitoja (keskikokoinen karhunmetsästyskoira) käytettiin vuodesta 1603 lähtien Akitan alueella taistelukoirina. Vuoden 1868 jälkeen niitä risteytettiin tosien ja mastiffien kanssa, minkä seurauksena rodun koko kasvoi ja pystykorvatyypille ominaisia piirteitä hävisi. Vaikka koiratappelut kiellettiin vuonna 1908, akitarotua vaalittiin ja kehitettiin kookkaana japanilaisena rotuna. Tämän seurauksena yhdeksän rodun erinomaista yksilöä nimettiin ”kansallisaarteiksi” vuonna 1931. Toisen maailmansodan aikana (1939 – 1945) koirien nahkoja käytettiin yleisesti armeijan vaatteissa turkiksina. Poliisi määräsi kaikki koirat, armeijan käytössä olevia saksanpaimenkoiria lukuunottamatta, pyydystettäviksi ja takavarikoitaviksi. Jotkut harrastajat yrittivät kiertää määräystä risteyttämällä koiriaan saksanpaimenkoirien kanssa. Toisen maailmansodan päättyessä akitojen lukumäärä oli vähentynyt jyrkästi. Oli kolme erillistä tyyppiä: 1) matagiakita, 2) taisteluakita ja 3) paimenkoira-akita. Tämän johdosta rodun tilanne oli hyvin sekava. Sodan jälkeen pyrittiin takaisin puhdasrotuisuuteen. Silloin Dewa-linjan Kongo-goniminen koira, jossa oli mastiffin ja saksanpaimenkoiran piirteitä, oli jonkin aikaa valtavan suosittu. Järkevät ja valistuneet harrastajat eivät kuitenkaan hyväksyneet tätä tyyppiä oikeaksi japanilaiseksi roduksi. He yrittivät poistaa vanhojen, vieraiden rotujen perimän risteytyksillä matagiakitojen kanssa ja onnistuivat vakiinnuttamaan nykyisten suurikokoisten koirien puhdasrotuisen kannan.

YLEISVAIKUTELMA: Suurikokoinen, vankka, tasapainoinen ja voimakasrakenteinen koira, jonka sukupuolileima on selvä; erittäin ylväs ja kohtuullisen omanarvontuntoinen; vahva ja kestävä.
TÄRKEITÄ MITTASUHTEITA: Säkäkorkeuden suhde rungon pituuteen olkanivelestä istuinluun kärkeen mitattuna on 10:11, nartut ovat rungoltaan hieman uroksia pitempiä.
KÄYTTÄYTYMINEN/ LUONNE: Rauhallinen, uskollinen, oppivainen ja vastaanottavainen.

PÄÄ
KALLO-OSA: Kooltaan suhteessa runkoon. Otsa on leveä ja otsauurre selvästi erottuva, ei ryppyjä.
OTSAPENGER: Selvästi havaittava.
KIRSU: Suuri ja musta. Lievä ja hajanainen pigmentin puute hyväksytään ainoastaan valkoisilla koirilla, mustaa pidetään kuitenkin aina parempana.
KUONO-OSA: Kohtalaisen pitkä ja vahva, tyvestään leveä, kapeneva, mutta ei suippo. Kuononselkä on suora.
HUULET: Tiiviit.
HAMPAAT/ PURENTA: Vahvat hampaat. Leikkaava purenta.
POSKET: Kohtalaisen pyöristyneet.
SILMÄT: Melko pienet, silmän yläviiston ulkokulman ansiosta lähes kolmionmuotoiset, melko etäällä toisistaan; tummanruskeat, mitä tummemmat, sitä parempi.
KORVAT: Melko pienet, kolmionmuotoiset, paksut, kärjistään hieman pyöristyneet, melko etäällä toisistaan, pystyt ja eteenpäin kallistuneet.
KAULA: Paksu ja lihaksikas, ei löysää kaulanahkaa, suhteessa pään kokoon.
RUNKO
SELKÄ: Suora ja vahva.
LANNE: Leveä ja lihaksikas.
RINTAKEHÄ: Syvä; eturinta on hyvin kehittynyt ja kylkiluut kohtalaisen kaarevat.
ALALINJA JA VATSA: Vatsaviiva on selvästi ylös vetäytynyt.
HÄNTÄ: Ylös kiinnittynyt, paksu ja tarmokkaasti selän päälle kiertynyt; alas vedettynä hännänpää ulottuu lähes kintereeseen.

RAAJAT
ETURAAJAT
LAVAT: Kohtalaisen viistot ja lihaksikkaat.
KYYNÄRPÄÄT: Tiiviisti rungonmyötäiset.
KYYNÄRVARRET: Suorat ja vankkaluiset.
KÄPÄLÄT: Paksut ja pyöreät, varpaat ovat kaareutuneet ja tiiviisti yhdessä.
TAKARAAJAT
YLEISVAIKUTELMA: Takaraajat ovat hyvin kehittyneet, vahvat ja kohtalaisesti kulmautuneet.
KÄPÄLÄT: Kuten etukäpälät.
LIIKKEET: Joustavat ja voimakkaat.

KARVAPEITE
KARVA: Peitinkarva on karheaa ja suoraa, aluskarva pehmeää ja tiheää; lavoissa ja pakaroissa karva on hieman pitempää; hännässä karva on pitempää kuin muualla rungossa.
VÄRI: Punaisen kellanruskea, seesami (punaisen kellanruskea, jossa mustat karvankärjet), juovikas (brindle) ja valkoinen. Kaikilla yllämainitun värisillä koirilla, valkoisia lukuunottamatta, tulee olla "urajiro". (Urajiro = valkosävyistä karvaa kuonon sivuilla, poskissa, leuan ja kaulan alapuolella, rinnassa, rungon alla, hännän alapuolella ja raajojen sisäpuolella.)
KOKO
SÄKÄKORKEUS: Urokset 67 cm, nartut 61 cm; sallittu vaihtelu ±3 cm.

VIRHEET: Kaikki poikkeamat edellämainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen. Virheellinen sukupuolileima; ala- tai yläpurenta, puuttuvat hampaat; sininen tai mustapilkullinen kieli; vaaleat silmät; lyhyt häntä; arkuus.
HYLKÄÄVÄT VIRHEET: Muut kuin pystyt korvat; riippuva häntä; pitkä karva (pörröinen); musta maski; värilliset alueet valkoisessa karvapeitteessä. Vihaisuus ja sairaalloiset piirteet ovat hylkääviä virheitä.
HUOM: Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin laskeutuneina kivespussiin.



Akita-narttu V'Yoko of Ikenohatade (Yoko). Omistajat: Andreas ja Michaela Frey, Sveitsi.
Female Japanese Akita V'Yoko of Ikenohatade (Yoko). Owners: Andreas and Michaela Frey, Switzerland.
© Andreas & Michaela Frey, kennel Ikenohatade


Origin: Japan.
Group: 5
Date of publication of the original valid standard: 13.03.2001.
Classification FCI: Group 5 Spitz and primitive type. Section 5 Asian Spitz and related breeds. Without working trial.

UTILIZATION: Companion dog.
BRIEF HISTORICAL SUMMARY: Originally Japanese dogs were small to medium in size and no large breeds existed. Since 1603 in the Akita region, Akita Matagis (medium-sized bear-hunting dogs) were used as fighting dogs. From 1868 Akita Matagis were crossed with Tosas and Mastiffs. Consequently, the size of this breed increased but characteristics associated with Spitz type were lost. In 1908 dog fighting was prohibited, but this breed was nevertheless preserved and improved as a large Japanese breed. As a result, nine superior examples of this breed were designated as « Natural Monuments » in 1931. During World War II (1939-1945), it was common to use dogs as a source of fur for military garments. The police ordered the capture and confiscation of all dogs other than German Shepherd Dogs used for military purposes. Some fanciers tried to circumvent the order by crossbreeding their dogs with German Shepherd Dogs. When World War II ended, Akitas had been drastically reduced in number and existed as three distinct types; 1) Matagi Akitas, 2) fighting Akitas, and 3) Shepherd Akitas. This created a very confusing situation in the breed. During the restoration process of the pure breed after the war., Kongo-go, a dog of the Dewa line, which exhibited characteristics of the Mastiff and German Shepherd Dog influence, enjoyed a temporary but tremendous popularity. However, sensible learned fanciers did not approve of this type as a proper Japanese breed, so they made efforts to eliminate the strain old foreign breeds by crossbreeding with Matagi Akitas for the purpose of restoring the original pure breed. They succeeded in stabilizing the pure strain of large sized breed as known today.

GENERAL APPEARANCE: Large-sized dog, sturdily built, well balanced and with much substance; secondary sex characteristics strongly marked, with high nobility and dignity in modesty; constitution tough.
IMPORTANT PROPORTIONS: The ratio of height at withers to length of body (from the point of the shoulders to the point of the buttock) is 10:11, but the body is slightly longer in bitches than in dogs.
BEHAVIOUR AND TEMPERAMENT: The temperament is composed, faithful, docile and receptive.

HEAD
SKULL: The size is in proportion to the body. The forehead is broad, with distinct furrow. No wrinkle.
STOP: Defined.
NOSE: Large and black. Slight and diffuse lack of pigment accepted in white dogs only, but black is always preferred.
MUZZLE: Moderately long and strong with broad base, tapering but not pointed. Nasal bridge straight.
JAWS/ TEETH: Teeth strong with scissor bite.
LIPS: Tight.
CHEEKS: Moderately developed.
EYES: Relatively small, almost triangular in shape due to the rising of the outer eye corner, set moderately apart, dark brown: the darker, the better.
EARS: Relatively small, thick, triangular, slightly rounded at tips, set moderately apart, pricked and inclining forward.
NECK: Thick and muscular, without dewlap, in balance with head.
BODY
BACK: Straight and strong.
LOIN: Broad and muscular.
CHEST: Deep, forechest well developed, ribs moderately well sprung.
BELLY: Well drawn up.
TAIL: Set on high, thick, carried vigorously curled over back; the tip nearly reaching hocks when let down.

LIMBS
FOREQUARTERS
SHOULDERS: Moderately sloping and developed.
ELBOWS: Tight.
FOREARMS: Straight and heavy-boned.
HINDQUARTERS: Well developed, strong and moderately angulated.
FEET: Thick, round, arched and tight.
GAIT: Resilient and powerful movement.

COAT
HAIR: Outer coat harsh and straight, undercoat soft and dense; the withers and the rump are covered with slightly longer hair; the hair on tail is longer than on the rest of the body.
COLOUR: Red fawn, sesame (red fawn hairs with black tips), brindle and white. All the above mentioned colours except white must have « urajiro ». (Urajiro = whitish coat on the sides of the muzzle, on the cheeks, on the underside of jaw, neck, chest, body and tail and on the inside of the legs).
SIZE
HEIGHT AT THE WITHERS: Dogs: 67 cm, bitches: 61 cm. There is a tolerance of 3 cm more or less.

FAULTS: Any departure from the foregoing points should be considered a fault and the seriousness with which the fault should be regarded should be in exact proportion to its degree. Bitchy dogs/ doggy bitches. Undershot or overshot mouth. Missing teeth. Blue or black spotted tongue. Iris light in colour. Short tail. Shyness.
ELIMINATING FAULTS: Ears not pricked. Hanging tail. Long hair (shaggy). Black mask. Markings on white ground.
N.B: Male animals should have two apparently normal testicles fully descended into the scrotum.



Akita-narttu Viribus Unitis Minerva Wajun (Capri). Omistaja: Suvi, Suomi.
Female Japanese Akita Viribus Unitis Minerva Wajun (Capri). Owner: Suvi, Finland.
© Suvi


Lähde/ Information: FCI Rotumääritelmä/ FCI Breed Standard

Lisätietoa rodusta/ More information about this breed:
Akita-Inu_Preservation_Society
Akita_&_Shiba_ry
World_Union_of_the_Akita_Clubs
Japanese_Akita_Club_of_America
Japanese_Akita-Inu_Club
Akita_Inu_Sällskapet
Norsk_Akita_Klubb
Spidshundeklubben
Club_Francais_des_Chiens_Nordiques_&_des_Spitz_du_ Japon
Akita_Club_e.V.
Akita_Club_Österreich
Saki_Kumiai_Club_Italiano_Akita_Inu
Nederlandse_Vereniging_voor_Akita_Inu's
Hungária_Akita_Klub
Clube_Paulista_do_Akita
Ikenohatade
Hakutaku