Etusivu

Koirat

Yksityiset

Toiminta

Pentueet

Myyt�v�t

Muuta

Viekku

 

Samojedi >Sammari<

Yleist�

Kaikkialla tunnettu, valkoinen, suurehko arktinen pystykorva. Aiemmin
vetokoira, mutta nykyisin ennen kaikkea kaunis piha- ja kotikoira.
Rotu oli Suomessa hyvin suosittu pihakoira viel� 70-luvulla, mutta on joutunut
luovuttamaan asemiaan ennen muuta suomenlapinkoiralle. Pentuja syntyy
vuodessa vajaat 200, kannan koko l�hes 2000 yksil��. Kansankielinen rotu-
nimi: Sammari

Alkuper�

Samojediheimot k�yttiv�t laajalla alueella Pohjois-Ven�j�ll� vetokoirina
ja vahteina, jopa poropaimenina, pitk�- ja paksuturkkisia, usein valkoisia
pystykorvia. Koiria kulkeutui tutkimusmatkalijoiden mukana jo 1870-luvulla
Englantiin, jossa koiratyypist� jalostettiin se rotu, jonka me tunnemme.
Englantilaiset mm. kasvattivat koiran kokoa, ja saivat alkukantaiseen
pystykorvaan eleganssia ja tyylikkyytt�. Samojedinkoirien vetokoiran
ominaisuudetovat vuosien saatossa heikentyneet, mutta eiv�t kokonaan
kadonneet. Pienell� vaivalla koirasta saa edelleen kelpoisen vetojuhdan.

Koko

Uroksen s�k�korkeus 54-61 cm, nartun 50-56 cm.

Ulkon�k�

Tyylik�s, voimakas, hieman korkeuttaan pitempi (etenkin nartut) ja sulavan
vakuuttavasti liikkuva. P�� voimakas, kiilamainen. Kalo ja kuono joksineen
yht� pitk�t. Kallo hiukan kaartuva. Otsapenger selv�. Kuono voimakas ja
syv�, kuononselk� suora. Suupielet vet�ytyv�t yl�sp�in muodostaen rodulle
tyypillisen hymyilev�n vaikutelman. Silm�t melko kaukana toisistaan,
mantelinmuotoiset, syv�llesijoittuneet ja hieman vinot. K�rjist��n
py�ristyneet, pystyt, pienet, kolmionmuotoiset korvat ovat my�s melko
kaukana toisistaan. Kaula vahva, ylv�sryhtinen. Vahva raajaluusto. Selk�
keskipitk�, suora. Saka selv�sti erottuva. Rintakeh� leve� ja syv�,
kylkiluut voimakkaasti kaareutuneet. Kinner ja polvi voimakkaasti
kulmautuneet, kintereet matalat, k�p�l�t soikeat. H�nt� kaartuu liikkeess�
tai koiran ollessa tarkkaavainen suoraan sel�n ylle tai sivulle. Levossa
h�nt� riippuu ja ulottuu kintereeseen. Ravaa pitk�ll�, joustavalla
Eturaajojen askel vet�v�, ty�nt�� voimakkaasti takaraajoillaan.

Karva ja v�ri

Turkki paksua, tihe�� ja joustavaa. Aluskarva lyhytt� ja pehme��,
peitinkarva pitk��, karkeaa ja suoraa. Niskassa ja lapojen kohdalla p��t�
kehyst�v� kaulus, etenkin urpksilla selv�. P��ss� lyhytt� karvaa. Korvien
sis�pinnalla ja varpaiden v�liss� suojaava karvoitus. H�nt� tuuhea.
Narttujen usein lyhyempi ja pehme�mpi kuin uroksen. Samojedinkoira on
v�rilt��n useimmiten valkoinen, joskus my�s kermanv�rinen. Valkoisella

Luonne

Yst�v�llinen, mutta sopeutuu vieraisiin joskus v�linpit�m�tt�m�sti. Jotkut
yksil�t herkk�haukkuisia. Vetokoiraominaisuudet ainakin jossain m��rin
s�ilyneet. Kiintyy omistajiinsa, mutta ei ole niin riippuvainen ihmisist�
kuin useimmat rodut. Etenkin uroksilla taipumusta j�tt�� reviiri ja
kuljeskella omilla teill��n.

Huom!

Pennun ostajan kannattaa ennen ostop��t�st� tarkistaa, ett� pentueen
vanhemmat ja l�hisukulaiset eiv�t sairasta perinn�llist� silm�sairautta.
Rodulla esiintyy my�s melko paljon lonkkavikaa.

©Suomen koirarodut-Tapio Eerola

 

 

Hosted by www.Geocities.ws

1 1