Kaviopolun Ratsastuskeskus

Enkeleinä

Iisi Biisi TM löydettiin laitumeltaan eräänä usvaisena aamuna kuolleena. Eläinlääkärin mukaan tämän 22 vuotiaan orin kohtalona oli sydämen vajaatoiminta joka tappoi sen nopesti. 5.7.'06 Iisi sitten haudattiin kotitallin maastoihin. Orilta kuitenkin on omassa varastossamme kolme annosta pakastetta varsoja tästä kauniista kouluorista halaaville. Ori oli varsinainen koulutykki ja sen isäkin on ollut minun aivan pienestä pitäen.



Vihreille laitumille pääsi 18.9.2006 lauma riemusta kirmaavia shetlanninponeja. Ne olivat ilonani monet vuodet ja olen varma että en voi unohtaa yhtäkään niistä. Kaviopolun Apila oli eräs kantaponeistani, kun tallin kasvatustoimintaa aloitin. Sitä tulee todella ikävä... Apilan tytär Kaviopolun Lakusydän lähti myöskin, tämä kaunis hurmuri. Alassea Oronar ja Ireth Oronar saapuivat miltein peräkkäin tallilleni Tuohimäestä. Kauniita näyttelykehien hurmureita niistä tulikin, molemmat KTK-III ja virtuaalisia muotovalioita + championeita. Olen varma että monellekin muulle tulee kyynel silmänurkkaan kun niitä muistelee - en ole ainut.


Muistoissamme suokkiorini VM Lumiukko ja Unelmien Säikyttelijä. Orit lähtivät lähes samaan aikaan, aivan kuin olisivat olleet parempiakin ystävyksiä. Meille tallilaisille tulee ikävä teitä, te senkin rakkaat tupsujalat.


7.2.06 Pilvilaitumille lähtivät seuraavat rakkaat:
gr-t Kaviopolun Flicka, rakas russitamma oli jo kiitettävässä 25 vuoden iässä ja siltä jäi kaksi kaunista varsaa. Ikävä tulee.
gr-r Dollarin Tuholainen ja Kaviopolun Reipas Onni, nämä kultaiset kaverukset ovat jättäneet aukon sydämeeni pois mennessään. *houh*
pv-r Winter Time, tästä herrasta minulle jäi harvinaisen mukavat muistot (vaikka suuri heppa onkin). Useaan otteeseen se taisi olla itsekin poni, joten hupsua ruunaakin tulee kova ikävä <3
rp-r Golden Day H oli rakas kilpaponi, ennenkuin se siirtyi opetustehtäviin (jotka tekikin huolella ja tunnollisesti - iso kiitos siitä).
sh-r VM Vaitonainen lähti myös joukon mukana, tätä "junttia" suokkia tulen myös kaipaamaan paljon!



Rakas pikkuinen hurmuri Maestro lopetettiin sen jalkojen kulumisen takia alkutalvella 2005. Todellakin se opetti monille ihmisille sitä, miten ponia käsitellään. Nauti nyt laitumistasi, vanha hupsu Masse. Lisäkseni Massea jäivät kaipaamaan ainakin sen hoitaja Riina.



Kultainen opetusmestari Emil jouduttiin lopettamaan vuoden 2005 lopussa. Yhä odotan aamuisin sen hörähtävän minulle, mutta paikalla on nyt toinen hevonen. Nyt se saa laukkailla laitumilla, ilman selkäkipuja. Vain me jäimme kaipaamaan.



Krista nukahti ikuiseen uneen loppusyksystä 2005. Tunnen sen ruskeiden silmien leimahtavan vieläkin liekkeihin ratsastaessani maastoradallamme, missä se kulki aina niin mielellään. Jään todella kaipaamaan tätä pitkäaikaista ystävääni.



Ch Nanan Syötävän Suloinen lopetettiin kroonisen kaviokuumeen vuoksi lokakuussa 2005. Se oli ehkä aikansa menestynein ponini, joka jätti jälkeensä useita suloisia varsoja. Jään kaipaamaan niitä aamuja, joina heiniä jakaessani näin pienen valkoisen pörröpään tervehtivän minua karsinastaan.



Pikkukavion Erityinen lopetettiin murtuneen jalan vuoksi. Syytä emme sen tarkemmin tiedä, aamulla Erinin jalka oli vain murtunut laitumella niin monesta kohtaa, että lopettaminen oli ainoa vaihtoehto. Kaipaamaan tätä rakasta kirjavaa ponia jäävät varmasti kaikki!



Rakas pikkuinen kasvattini Kaviopolun Blixtra kuoli keväällä 2005 ähkyyn. Kaipaamaan jäivät koko tallin henkilökunta sekä muut ponit.



"Siellä jossain kaukana, ja aina sydämmessämme. Kiitos muistoista sivulle ihana poni! "HS's Hunter 24.8.2003-26.9.2004

Rakkaudella Laura + tallin muu väki




Muistoissamme rakas ponini Heller Mady.
Mady vaipui ikuiseen uneen laitumellaan kesällä 04.
Tulen ainakin itse muistamaan aina tämän suloisen takkuharjan,
ponin josta kukaan tuntilainen ei erityisemmin pitänyt.
Mutta se varasti sydämmeni. Toivottavasti sinulle on nyt hyvä siellä,
missä oletkaan...
Muistaen Laura ja tallin muu väki.



”Koittanut ei huominen, kasvot kuluneet nyt kertovat sen.
Virta vie mukanaan, sinne missä haaveet unohdetaan.
Mutta niin kauan kuin elämää on, jossain asuu toivo sammumaton.
Niin kauan kuin aamu on uus, on meillä vielä mahdollisuus.”


Ojos Del Salado lopetettiin 12.2.2004.
Se oli onnistunut riehumaan tarhassa ja joku oli potkaissut sitä jalkaan.
Kun huomasimme ontumisen, soitimme eläinlääkärille.
Mutta jalka todettiin murtuneeksi niin monesta kohtaa että lopetus oli ainoa keino.

Kiitos vielä kerran, muistosi elää aina sydämmessämme.
Toivoo: Laura ja kaikki tallilaiset.



”Horisontti jatkuu niin silmän kantamattomiin.
Ehkä jossain siellä kaukana löytyy unelmien uusi maailma.”


Tammamme Mistal kuoli omaan karsinaansa rauhassa 17.1.2004.
Sen keuhkoissa oli jotain vikaa mitä ei näkynyt päälleppäin.
Muistoja muistellen: Laura ja kaikki muut, jotka sinut tunsivat.



”Kasvosi nään alas painuneen, kuinka mä voin kuivata kyyneleet, jos mua et päästä lähelle. Mutta kuinka uudelleen löytäisit sen. Suuren rakkauden.”

Rivadavia sai kokea luonnollisen kuoleman 9.11.2003
Hyvällä muistaen: Laura ja muut tallilaiset



”Jokainen syntyy yhden kerran vain. Ohitiitävän hetken käymme rinnakkain.
Jokainen etsii maassa ikuisen jään, jotta löytäisi paikan, johon painaa pään.”

Millenium lopetettiin 19.12.2003 todetun puhkurin takia.
Muistaen: Laura + hoitajasi


Ellie`s Secret lopetettiin 27.11.2003, jänne vian takia. Nyt sen ei enään taivitse kärsiä, vain me jäämme suremaan.
Sydämmellä: Laura ja tallilaiset



Tuo rakas pikkuponi Seeleni`s Pyramid lopetettiin 31.9.2003 murtuneen jalan vuoksi.
Sen tuskat olivat niin suuret että se olisi kuokkut matkalla klinikalle.
Kyynelten seasta: Laura ja kaikki muut läheiset



Festifal kuoli laitumelleen 3.7.2003 saamansa sydänkohtauksen seurauksena.
Rakkaudella: Laura + hoitajat



Stumpen kuoli liukastuttuaan, ja kaaduttuaan kovalle betonille 22.4.2004
Rakkaudella: Laura ja muut läheiset


Ponimme No Body lopetettiin 4.2.2004 jalan katkaisun seurauksena.
Muistaen: Laura ja ne lukuisat muut jotka jäivät kaipaamaan.


Faabelin Sing Girl kuoli 24.2.2004 suolisolmun seurauksena.
Sinut aina muistaen: Laura ja muut läheiset


Jouduimme 23.3.2004 lopettamaan kauan tallissa olleen suokin pahan kaviokuumeen takia.
Veikolla oli ollut se jo pienenä varsana, mutta meillä ollessaan se sairasti sitä vain kerran.
Ja se jäi viimeiseksi.

“Niin monet laulut rakkaudesta,
ovat taivaan tuuliin haihtuneet ja
tuhannesta lupauksesta, ovat jäljellä vain kyyneleet.”


Ikuisesi Vekkaria kaivaten: Laura, hoitajasi + muut sinut tunteneet.




Maailma matkaa radallaan
päivä nousee uudestaan
ei mikää muutu milloinkaan
kaikki säilyy ennallaan
samat tuulet puhaltaa
samat sateet lankeaa
kaikki kaunis katoaa
kaikki kuolee aikanaan

T. Kaviopolun Pauliette she
Tallimme kasvatti.
Kuoli tallissa (oli jo muuttamut uudelle omistajalle) sattuneessa tulipalossa marrasuussa 2003.
Hyvällä jäivät muistelemaan kaikki tallin ponit ja Laura + Paulan omistaja.



"Nyt olen vapaa ja mukana tuulen,
Saan kulkea rajoilla ajattomuuden.
Olen kimallus tähden, olen pilven lento,
olen kasteisin aamun pisara hento.
En ole poissa, vaan luoksenne saavun,
mukana jokaisen nousevan aamun.
Ja jokaisen tummuvan illan myötä,
toivotan teille hyvää yötä."

T. Mini Rosa she
Jouduttiin lopettamaan 26.2.2003 kroonisen
kaviokuumeen takia ponin ollessa vain 6vuotias.
Hienoja hetkiä muistellen: Laura + ponit.


1
Hosted by www.Geocities.ws