BETONIROCK 2002 (19.-20.7.2002, JYVÄSKYLÄ, VANHA BETONITEHDAS)

Eli toista kertaa järjestetty Betonirock oli alkanut jo edellisiltana (18.7.) Bar 68:n ennakkoklubilla, 

mutta mullahan ei sinne asiaa ole… Eli festari alko mulle perjantaina ja mentiin Jonnan kaa 

rokkibussilla Jyväskylän keskustasta Betonitehtaalle, ja kassissani oli Karhua 12-päkki. Kari 

Peitsamon halusin nähdä, joka olikin eka esiintyjä, alotti klo 17.00. Aivan uskomattoman mukavan 

keikan heitti, vielä aika tyhjälle montulle. Peitsamo soitti enimmäkseen vanhoja biisejään, illan 

ihanimmat olivat ”Koira”, ”Tuhatkaunon tapaus”, ”Lennon elää”, ja ”Stop, shake, honey, go”. 

Hymyn huulille sai viimeistään ruotsinkielinen biisi ”Vi Ska Spela Rock”. Peitsamo on kyllä upeasti

yleisön ottava keikkailija. Omisti useimmat biisit jollekin yleisön seasta valkkaamalle ihmisille. 

Hassua oli, kun Peitsamo heitti koko keikan istuvilleen muovisessa puutarhatuolissa :) 

Seuraavaks esiinty Cerubi, sitten Betonihank ja Olga. Niistä mulla 

ei oo mitään sanomista, sattuneesta syystä. Eli, kun istuttiin 

”Puistobaarissa”, siis festarialueen ulkopuolen nurtsilla juomassa

kaljaa jkl-rokujen kanssa. Turun Romantiikkaa kävin katsomassa, 

mutta ei se oikeen iskenyt. Turhan samankaltasia kaikki biisit 

keskenään, ja aivan-liian-miesmäinen-naislaulaja! Ootin jo kovasti 

seuraavaks esiintynyttä Kauko Röyhkää.

Röyhkä olikin sit eka esiintyjä, joka sai yleisön liikkeelle montun 

reunoilta ihan eteen pomppimaan. Röyhkältä kuultiin mm. ”Sä Oot 

Tähti”, ”Paska Kaupunki”, ”Mielummin vanha kuin aikuinen” ja 

”Rock´n´roll Klisee”. Röyhkää olin oottanut ehkä kaikkein eniten. Viime talvena olin tyhmä, kun Röyhkällä 

oli Lutakossa keikka, jonne ostin ennakkolipunkin ja arvata voi meninkö.. en. Mutta humala kun iskee se

iskee ja lujaa, ja aamulla kyllä vitutti kun lompakosta löyty käyttämätön Lutakko-lippu... Kivaa oli Betonissa,

kun Röyhkä sano ”pitävänsä kovasti tällasista pienistä, keskelle metsää raivatuista festareista”.

Seuraavaks ois alottanut Maj Karman Kauniit Kuvat, mutta ite menin taas Puistobaariin juomaan 

kaljaa. Kaikki muut jäikin kahtoon keikkaa, Annikan kans kaksin Puistobaarissa istuttiin. 

Tehosekoitin sai taas yleisöön liikettä ja sekin luotti hitteihinsä kuten ”C´mon Baby Yeah”, 

”Valonkantaja” ja ”Pillitä, Elli Pillitä”. Tehistä harmitti niin tiukasti rajattu aikataulu, jokaiselle 

bändille oli varattu tunnin verran esiintymisaikaa, ja venähtihän se Tehiksen keikka sit. Sitä olin 

itekin etunenässä pogoomassa. Hassua.

Perjantai-illan lopetti ruotsibändi Hardcore Superstar, jonka puolta vuotta aiemmin olin Lutakossa 

nähnyt. Ennen sitä en ollut bändistä kuullutkaan. Samalla kellonlyömällä kun keikka alkoi, alkoi 

armoton vesisadekin. Ja pitkän keikan heittivätkin. Olihan aika fiilis, kun eturivissä reihui olan 

takaa, sade piiskas naamaa ja hyvä että eteensä näki,+ armoton ryysis tosi erikoisessa betoni-

soramonttu-miljöössä. Sit rokkibussilla Tuomiojärven leirintäalueelle, jossa käytiin alastonuinnilla 

Siirin ja Nitan kanssa puolen kolmen aikaan. Sato rankasti ja lähettiin Jonnan kanssa systerin luo 

yöksi. Tuntuu se 3 km pitkältä matkalta kaatosateessa ja humalassa. 

Lauantaina eka bändi alotti 17.30 ja se oli Wasami. Sinne ei vielä keretty koska  chillailtiin 

Jyväskylän keskustassa. Yhtään alkoholia ei ollut, ja olin sillein että ”jaa, onpas kivaa”. Oltiin sit 

alueella siinä kuuden pintaan, kävin Taideteltassa kattoon maalauksia, joista osa olikin tosi 

vaikuttavia. Tykkäsin kovasti. Kerkesin vielä juosta monttuun jossa Grammers lopetteli. Tuli ihan

Ozzy mieleen siitä laulajasta. Soittivat lujaa ja rokkashan se. Nitakin oli siellä ja katottiin hetken 

aikaa seuraavaks esiintynyttä paikallista Puritya. Puritylla on Jyväskylässä vankka kuulijakunta, 

joka piti nytkin meteliä montussa. Purityn huutajakin vittuili paikalla olleille parille goottimuijalle, 

että ”tässä teille rakkauslaulu saatana”.

19.30 alotti Dirty Deeds Indeed, joka Pietun sanoin ”soitti vain eiska-deiskan covereita”. Ite en

osaa sanoa tästä mitään. Oltiin siihen aikaan ”Jalkakäytäväbaarissa” oottamassa että Heikki

toisi kiljua meille. Ikävä kyllä tästä seurasi se, että missattiin myös seuraavat bändit, jotka oli 

Private Line ja Sunride. No nämä nyt on nähty niin monesti, ettei väliäkään. Ja sitä paitsi 

Sunride on Lutakossa taas elokuun lopulla. Aikaa vietettiin ”Kiljupubissa”. Kymmeneltä oli 

Sara, jota kävin parin biisin verran kattomassa, ja totesin liian ilottomaksi soitannaksi, joten 

näin parhaaksi siirtyä Taideteltan sohvalle sadetta karkuun. The Flaming Sideburnsia jokusen 

biisin kans kuuntelin, vielä kiljuille kerettiin ennen viimeistä esiintyjää, Apulantaa. Pientä 

nostalgian tunnetta koin kun Apis soitti vanhoja hittejään, kuten ”Anna mulle piiskaa”, 

”Mitä vaan”. Myös ”Reunallat” lähti aika tykisti heti alkuun. Tuntui aikataulut tänäkin iltana

vähän jätättävän, koska Betonin loppumisajaksi oli merkitty 01.00, mutta ite lähettiin paikalta 

joskus puolen kahen aikaan. 

Betonirockille iso kiitos tästä viikonlopusta, asiat toimi suht sujuvasti ja festarialue on jotain 

todella erikoista, kannattaa kokea. Karu miljöö, vanhan betonitehtaan ympärille kasattu, ja

tämä betonisiilo on joidenkin tyyppien koti! Siellä oli myös posliinivessat, vau. Ensi vuonna 

pitää mennä taas. Suurimpana toiveenani, että saisivat myös Pellen sinne keikalle…

-aNNe pUNk- 07/02

(julkaistu aiemmin: Toinen Vaihtoehto # 152, Betonirockia ei järjestetty enää vuonna 2003)