Kirjeet ja runot

Koska naisten ja miesten ei ollut sopivaa tavata toisiaan julkisesti ja kasvokkain, rakkauskirjeit� - enemm�n tai v�hemm�n salaisia - l�heteltiin paljon esim. palvelijoiden ja seuralaisten v�lityksell�. Muutenkin kirjeet olivat t�rke� viestimisen muoto ja niiss�kin tuli ilmet� l�hett�j�n hienostuneisuus niin k�sialasta kuin paperin valinnastakin. Usein kirjeisiin kirjoitettiin my�s runoja tunteiden ja tunnelmien v�litt�miseksi. T�ss� esimerkiss� Tamakazura on l�hd�ss� hoviin ja h�nen ihailijansa l�hett�v�t h�nelle viel� viimeisi� kaipaavia kirjeit�:

Prinssi Hotarun kirjeess� luki:

"On tosin turha sanoa en�� mit��n, ja mit� sanoisinkaan, mutta
Bambupensaani, vaikka sait n�hd� aamuauringon s�teet,
muistathan lehdill�si hetken viipyneen kuuran.

Minua lohduttaa jo pelkk� ajatus ett� tied�t mit� tunnen sinua kohtaan."
Kirje oli kiinnitetty lakastuneeseen bambunoksaan, jonka lehdilt� ei kuura ollut matkalla karissut - taitavaa sanansaattajaa my�ten juuri Hotarun tapaista.
[---]
Jokainen kirje oli omalla tavallaan taideteos tuoksua, paperin v�ri� ja musteen s�vy� my�ten. Kirjeet n�hdess��n palvelusneidot surkuttelivat yhteen ��neen: "Kun h�n on hovissa, ei kukaan heist� en�� kaipaa h�nt�. Miten ik�v��!" Mit� Tamakazura sitten ajattelikin, h�n vastasi vain Hotarun kirjeeseen, ja hyvin lyhyesti siihenkin:

"Malvakaan, joka itse k��nt�� kukkansa auringon valoon,
ei halua sulattaa muistoistaan aamun kuuraa."

"Miten yll�tt�v��", ajatteli Hotaru lukiessaan hennoin piirroin kirjoitettua runoa. Vaikka viesti oli niukka, h�n ilahtui suuresti: Tamakazura ilmaisi selv�sti ett� ymm�rsi h�nen tunteitaan.
(Genjin tarina 4: Luumupuun oksa. Luku 30: Punalatvoja, s 45-46)

 Runoja ei vain kirjoiteltu kirjeisiin, vaan sek� klassisia ett� itse sepitettyj� runoja lausuttiin aina sopivan tilaisuuden tullen. Usein runoon vastattiin toisella, ja joskus kaikki seurueen j�senet intoutuivat esitt�m��n oman runonsa hetken tunnelmasta.

Runoihin liittyi usein sanaleikkej�, k�tkettyj� viittauksia ja symboliikkaa, mutta suomen kieless� niit� on hankala toteuttaa samalla tavoin. Esimerkiksi paikkojen nimi�, joiden ��nt�mys tai merkitys viittasi tiettyihin tunteisiin tai k�sitteisiin k�ytettiin runoissa. Hyvin usein toistui kaipaavissa runoissa m�nty (japaniksi matsu), joka ��nnet��n japaniksi samalla tavalla kuin verbi odottaa.

Genjin tarinan runot ovat periaatteessa tankamitassa, jossa tavujen lukum��r� on tarkkaan rajattu (31 tavua), mutta suomennoksissa tavurajoituksia ei ole aina pystytty noudattamaan. Suomen kieli poikkeaa - monista mielenkiintoisista yht�l�isyyksist� huolimatta - suuresti japanin kielest�, ja osittain t�m�nkin vuoksi runojen tarkkalla tavum��r�ll� ei peliss�k��n ole niin tarkkaa v�li�.

Tiedustelut ja palaute

Hosted by www.Geocities.ws

1