Sis�llys:
Naisten ja miesten asema
Avioliitto ja ero
Kohtaamiset
Suhteet
Naisten ja miesten asema
Heian-kauden Japani oli pitk�lti miesten maailma, mutta aatelisnaisetkin saivat jossain m��rin nauttia aikakauden sivistyksest� ja vapaudesta. Virallisesti naisen tuli totella miehi� (tytt�n� is��ns�, vaimona miest��n...) mutta itsep�isi� naisiakin l�ytyi. Kasvatus pyrki kyll�kin tekem��n naisista suloisia ja tottelevaisia olentoja... Naisilla oli kuitenkin mm. oikeus omaisuuden omistamiseen. Naisille ei opetettu kiinaa tai kiinalaisen kirjallisuuden klassikoita kuten miehille, liika sivistys olisi pilannut naisen... Silti tytt�jen kasvatus ja jossain m��rin koulutuskin oli t�rke��, sill� poika oli vain niin korkea-arvoinen kuin sukunsa, mutta tyt�st� saattoi tulla vaikka keisarin puoliso.
Lasten asema riippui sek� is�st� ett� �idist�. Alhaisen sivuvaimon lapsi ei ollut kovinkaan korkea-arvoinen vaikka is� olisikin olut mahtimies, mutta v�h�isten miesten lapset eiv�t my�sk��n olleet korkeassa asemassa vaikka �iti olisikin ollut hyv�st� suvusta. T�st�kin syyst� sovitut avioliitot olivat t�rkeit� - n�in sukuun saatiin arvostettuja j�lkel�isi�. Sivuvaimoja otettiin usein rakkauden (tai oikun) t�hden, ja he saattoivat n�in olla miest��n alhaisempaa sukua.
Genjin lempivaimo Murasaki ei saanut lapsia, mutta ollessaan maanpaossa maakunnassa Genji otti sivuvaimokseen paikallisen aatelisnaisen. P��kaupungin mittapuulla t�m� sivuvaimo, rouva Akashi, ei kuitenkaan ollut kovin korkea-arvoinen, joten kun h�nelle sitten syntyi tyt�r, Genji halusi Murasakin kasvattava tyt�n. Sivuvaimo on vastahakoinen luopumaan lapsestan, mutta h�nen nunna�itins� selitt�� asiaa parhain p�in:
"Jopa keisarin lasten asema m��r�ytyy sen mukaan millainen on heid�n �itins� syntyper�. Vaikka ministeri Genjille ei l�ydy vertaista maan p��lt�, h�n j�i ilman prinssin arvoa, koska h�nen �itins� is�, se ylineuvosherra, ei p��ssyt aikoinaan kohoamaan tarpeeksi korkeaan virkaan. Genjin heikkoutena oli se, ett� h�nen �itins� oli vain keisarin sivuvaimo. Kuinka paljon syntyper� vaikuttaakaan meid�n tavallisten ihmisten kohdalla. Ja toisaalta, vaikka joku �itins� puolelta olisi kuinka ylh�ist� sukua tahansa, h�nen mahdollisuutensa j��v�t v�h�isiksi, jos is�n asema on heikko, niin ett� my�s is�n maine on ratkaiseva. Jos joku Genjin ylh�isist� rouvista sattuisi nyt synnytt�m��n h�nelle lapsen, niin varmasti t�m� meid�n pienokaisemme j�isi heti syrj��n. lapsen menestyminen riippuu h�nen vanhempiensa asemasta. T�m�n pienikaosen tulevaisuutta ajatellen ei hy�dyt� v�h��k��n vaikka me yritt�isimme j�rjest�� h�nelle kuinka suurelliset tyt�ksivihkimisjuhlat t��ll� vuoristossa. Mutta jos luovutamme h�net h�nen is�lleen, mahdollisuudet menestymiseen ovat ainakin olemassa, ja me voimme vain seurata h�nen kehityst��n t��lt� k�sin ja korkeintaan rukoilla h�nelle kaikkea hyv��"
Rouva Akashi kysyi viel� neuvoa viisailta tiet�jilt�, ja kun kaikki hekin selittiv�t, ett�viisainta olisi luovuttaa tyt�r Genjille, rouva alkoi uskoa, ett� h�nen oli annettava periksi. (Genjin tarina 3: Pilviverho. Luku 19: Pilviverho, s 12-13)
Aatelisnaisten el�m� oli varsin suljettua, sill� he viettiv�t aikansa sis�tiloissa, suojattuna katseilta. Seuranaisia aatelisnaisella saattoi olla paljonkin, mutta h�n ei periaatteessa saanut n�ytt�yty� muille miehille kuin is�lleen ja aviomiehelleen. Aika-ajoin naisetkin p��siv�t verhotuissa vaunuissa katselemaan juhlakulkueita tai kukkaloistoa.
Miehet hoitivat p��asiassa virkoja ja politiikkaa, mutta hovissa oli my�s naisvirkoja (puvuston ylivalvoja, kamarirouvia...), my�s keisarinnalla tai keisarin �idill� saattoi olla ep�virallista vaikutusvaltaa asioihin. Sek� naiset ett� miehet saattoivat vet�yty� maallisesta maailmasta ryhtym�ll� nunniksi ja munkeiksi. He saattoivat silloin yh� asua kotonaan, mutta omistivat aikansa rukouksille ja mietiskelylle eiv�tk� ottaneet juuri osaa muihin asioihin. Muuten naimattomuus ei ollutkaan yleinen vaihtoehto varsinkaan ylh�is�perheiss�.
Avioliitto ja ero
Aateliston avioliitot olivat yleens� taloudellisten ja sosiaalisten tekij�iden sanelemia, usein vanhempien sopimia, mutta miehet saattoivat ottaa sivuvaimoikseen v�hemm�n t�rkeit� naisia mielens� mukaan. P��vaimo ei yleens� tuntenut sivuvaimoja uhaksi asemalleen, mutta jos mies kiinnostui arvovaltaisemmasta naisesta kuin p��vaimo, asia oli tietenkin toinen.
Avioliiton solmiminen oli periaatteessa hyvin yksinkertaista, sill� fyysinen suhde tarkoitti k�yt�nn�ss� avioliittoa. Viralliseen avioliittoseremoniaan kuului muun muassa, ett� sulhanen k�vi kolmena per�kk�isen� y�n� enemm�n tai v�hemm�n salaa morsiamen luona, ja kolmantena y�n� morsiamen is� tarjosi parille riisikakkuja, saatettiin j�rjest�� my�s avioliiton julkistamisjuhla. Joitain muitakin tapoja oli, mutta kaikkia ei aina noudatettu, periaatteessa yksikin yhdess� vietetty y� tarkoitti avioliittoa... jos joku sai tiet��. Jos vanhemmat sopivat nuorten lasten avioliiton, edes kolmea yhdess� nukuttua y�t� ei tarvittu avioliiton voimaanastumisen. Genji� ylistettiin jalomieliseksi, koska h�n huolehti my�s naisista, joihin h�nell� oli ollut lyhyt suhde. Kaikki eiv�t ilmeisestik��n n�in tehneet, ja ep�ilykset naimattoman tyt�n siveydett�myydest� saattoivat tahrata t�m�n maineen. Siveys ei kuitenkaan ollut niin ehdotonta ja t�rke�� kuin l�nness�, uskottiin jopa ett� tytt�, joka oli pitk��n neitsyt oli pahan hengen riivaama. T�rkeille liittolaisille - keisarista tai kruununprinssist� puhumattakaan - ei kuitenkaan voinut tarjota puolisoksi muuta kuin tahrattomia tytt�ri�.
Yleens� avioparit eiv�t varsinaisesti asuneet yhdess�, ja varsinkin useamman vaimon tuominen saman katon alle oli harvinaista. Silloinkin naiset useinmiten asetettiin asumaan rakennuksen eri siipiin... Nainen yleens� asui is�ns� luona, ja siit� tuli my�s miehelle koti (tai ainakin yksi niist�), jossa h�n saattoi asua pidempi�kin aikoja tai ainakin k�yd� tapaamassa vaimoaan.
Avioero oli mahdollinen heian-kaudella niin miehille kuin naisillekin. 700-luvulta per�isin olevassa laissa mainitaan seitsem�n hyv�ksytty� syyt�, niiden joukossa mm. lapsettomuus ja liikapuheisuus (kyse taisi olla p��asiassa naisen vioista ^_^;). Heian-kaudella muodollisuuksista ei paljoa piitattu, esimerkiksi isovanhempien lupaa ei pidetty v�ltt�m�tt�m�n�, ja Genjin tarinassakin er�s miehens� luona asunut vaimo eroaa yksinkertaisesti muuttamalla takaisin is�ns� luo miehen tuotua taloon uuden, nuoremman vaimon.
Kohtaamiset
Ylh�is�naisia suojattiin tarkoin ulkopuolisten silmilt� eik� heid�n ollut etiketin mukaan lainkaan sopivaa tavata miehi� kasvotusten. Nainen n�ytt�ytyi yleens� vain is�lleen ja aviomiehelleen, ei v�ltt�m�tt� edes veljilleen, varsinkin jos n�m� olivat eri �idin lapsia. Tapaamiset miesten kanssa tapahtuivat siksi verhojen l�pi, joskus jopa seuraneidin v�lityksell� naisen itse ollessa eri huoneessa. Jos ei ollut mahdollista k�tkeyty� verhojen suojiin, hieno nainen peitti kasvonsa viuhkalla, hihanliepeell� tai vastaavalla, matkustettaessa verhotut vaunut tai viimek�dess� hattu ja huntu k�tkiv�t kasvot ulkopuolisten katseilta.
Genji joutui keskustelemaan v�litt�j�n v�lityksell� menness��n tapaamaan naista jota h�n oli ennekin turhaan yritt�nyt liehitell�:
Oli alkanut h�m�rt��, ja sis�lle sytytettyjen lyhtyjen valossa Genji saattoi surureunuksisen bambukaihtimen ja mustien n�k�suojaverhojenkin l�pi n�hd� prinsessan surullisen hahmon. Hajuyrttien suloinen tuoksu tunkeutui verhojen l�pi kuistille saakka. Seuranaiset ohjasivat Genjin istumaan etel�iseen vierashuoneeseen, sill� olisi ollut ep�kohteliasta j�tt�� h�net verannalle. Senjiksi kutsuttu nainen toimi v�litt�j�n�.
"N�ink� minut viel�kin pys�ytet��n h�nen huoneensa ulkopuolelle niin kuin ennenkin nuoruudessamme. Enk� vuosikausien uskollisen yhteydenpidon j�lkeen voisi vapaasti liikkua t�ss� talossa." Genji puhui �rtyneell� ��nell�, v�h��k��n peittelem�tt� pettymyst��n. Senji v�litti h�nelle prinsessan terveiset:
"Kaikki muistot menneist� ovat minulle vain unta, josta olen hiljattain her�nnyt. Ehk� siit� johtuu etten viel� osaa eritell� edes omia tunteitani, sinun k�rsimyksi�si en pysty viel� ajattelemaan.
(Genjin tarina 3: Pilviverho. Luku 20: P�iv�nsini, s 39-40)
L�hemm�s Genji taas p��si pujahtaessaan tapaamaan Umetsuboa, keisarin toista p��vaimoa, mutta se johtikin l�hes vaaralliseen tilanteeseen:
H�n halusi puhua t�m�n kanssa henkil�kohtaisesti, ilman v�litt�j��. Niinp� heid�n keskustellessaan heid�t erotti toisistaan vain ohut n�k�suojaverho.
"Eiv�tk� puutarhan syyskukat olekin viehkeimmill��n?" Genji kysyi. "Tuntuu kuin vain kukat olisivat tietoisia ajankulusta ja teht�v�st��n, vaikka meid�n ihmisten el�m� on t�n� vuonna t�ynn� ik�vi� asioita. Se on tavallaan liikuttavaa."
Puhuessaan Genji nojasi pilaria vasten, ja ilta-auringon valossa h�nen muotonsa oli lumoavan kaunis. H�n kertoi Umetsubolle muistojaan, varsinkin k�ynnist��n vuoristotemppeliss� hyv�stelem�ss� Umetsubon �iti� n�iden Iseen l�hd�n edell�. Puhuessaan Genji liikuttui kyyneliin saakka, ja ehk� �idin muisto sai Umetsubonkin mielen j�rkkym��n, koskapa verhon takaa alkoi kuulua hiljaista nyyhkytyst�. Tuo tukahdutettu itku ja hillitty liikehdint� vaikutti Genjist� vastustamattoman suloiselta; h�n tuskitteli sit� ettei voinut vet�ist� verhoa syrj��n. J�lleen kerran Genji oli vaarassa joutua mielihalujensa valtaan.
(Genjin tarina 3: Pilviverho. Luku 19: Pilviverho, s 31-32)
Suhteet
Vaikka miesten ja naisten kanssak�yminen ei ollut vapaata ja ylh�is�n tytt�ri� pidettiin tarkasti silm�ll�, luvattomat suhteet eiv�t olleet suinkaan tuntemattomia. Ylh�is� eli rauhaisaa el�m�� ja se sai jotkut nuorukaiset etsim��n j�nnityst� suhteista. Genjin tarinan tapahtumatkin koostuvat osittain Genjin rakkausseikkailuista. Palvelijoiden ja seuralaisten apu ja/tai kohteen suostuvaisuus olivat tietenkin t�rkeit� tekij�it� salaisten retkien onnistumiselle. Kun mies vietti salaisesti y�n naisen luona, tapana oli l�hett�� seuraavana aamuna 'huomenkirje', jos halusi jatkaa suhdetta, ilmeisesti t�m� oli kohtelias tapa my�s vuodekumppanin ollessa puoliso.