NSUT 2002
JSW I, kapteenin raportti
Pieni yhteenveto JSW I:n pelillisistä riennoista.
Ottelu 1: JSW - Freak Show (8-9)
Freak Show on liikkuva ja hyvin heittävä kokoelma nuoria, mutta kuitenkin kokeneita pelureita. Joukkueessa oli mukana mm. parin vuoden takainen juniorimaajoukkueen kapteeni sekä legendaarinen juoksukone nimeltään "forest", joka tänäkin vuonna oli voittamassa ulkokenttien Suomen mestaruutta Liquidiscin riveissä. Ennakkoon oli siis tiedossa, että luvassa on tiukka ja tasainen vääntö. Tasatahdissa edettiin ja puoliaikatilanne oli meikäläisille muistaakseni 6-4. Ottelu oli siis täysin voitettavissa, mutta juuri ratkaisevilla hetkillä vastustajan peli kulki hivenen paremmin ja he käänsivät yliajalle venyneen ottelun itselleen lukemin 9-8.
Ottelu 2: JSW - WWW-All-Time-Old-Stars (6-11)
Vastassa oli varsinainen kokoelma (17 peluria!) kaiken nähneitä ja kokeneita liitokiekkoilijoita. Mukana oli pelaajia, jotka ovat voittaneet Suomelle MM-hopeaa jo vuonna 1983!! Kyseinen ryhmä koostui pääosin niistä muinaisista vaasalaisista opiskelijoista, jotka olivat aloittamassa Vaasan ultimatetoimintaa 80-luvun puolivälissä. Täytyy kuitenkin sanoa, että "sedät jaksaa heilua". Jälleen peli, joka olisi ollut hyvillä suorituksilla täysin käännettävissä voitoksi, mutta "setien" rutiini riitti tällä kertaa voittoon. Peli oli fyysistä. Ei kuitenkaan siinä mielessä, että vastustaja olisi juurikaan juossut, vaan lähinnä siten, että vastustaja pelasi jatkuvasti sääntöjen rajamailla kontaktitilanteiden osalta ja me hoidimme sitten juoksupuolen. WWW:n aluepuolustus toimi alkupelissä sen verran hyvin, että menetimme kiekon muutamaan otteeseen lähellä maalia ja he saivat ns. helppoja pisteitä. Toisaalta pelin edetessä löysimme uusia aseita ja aika ajoin onnistuimme suorastaan pitämään heitä pujottelukeppeinä tehden helppoja pisteitä heidän varsin liikkumattoman aluepuolustuksensa seisoskellessa. Alussa annettu etumatka riitti, vaikka puoliajan jälkeen pääsimmekin hetkellisesti mukaan peliin. Pelin jälkeen saimme vastustajalta palautetta onnistuneesta aluepuolustuksestamme, joka varsinkin toisen puoliajan alussa toimi erittäin hyvin aiheuttaen vastustajalle kiekonmenetyksiä. Mieltä ei ehkä asenteellisesti niin hyvä peli kuin ensimmäisemme. Oli kuitenkin hienoa pelata legendoja vastaan ja olisi kyllä ollut kieltämättä suorastaan vitun hienoa voittaa heidät.
Ottelu 3: JSW - Lahti (11-7 ... muistaakseni)
Tässä vaiheessa päivää oli jo tiedossa, että mahdollisuudet hyvään sijoitukseen turnauksessa olivat menneet kahden harmittavan tappion myötä. Edessä oli pakkovoitto Lahden varsin kokematonta joukkuetta vastaan. Lahti on joskus 90-luvun alussa ollut liitokiekkoilun peruskaupunkeja ja nykyinen joukkue on tässä vaiheessa lähinnä herättelemässä toimintaa henkiin T. Lempisen johdolla. Vastustajat olivat siis kahta hieman kokeneempaa peluria lukuunottamatta lähes ensikertalaisia. Ottelu ei kuitenkaan ollut varsinaisesti mikään helppo vaan pisteiden valossa edettiin aika lailla tasatahtiin. Tasaisuutta selittänee kuitenkin osaltaan se, että tässä pelissä testailimme hieman erilaisia aluepuolustusvariaatioita. Yritimme mm. pitää aluepuolustuksen kasassa koko pisteen ajan, mutta tämä ei toiminut kuin aika ajoin. Muutamien merkkausvirheiden kautta vastustaja sai helpohkoja pisteitä ja pysyi pelissä mukana. Lopussa nostimme hieman asennetasoamme, vaihdoimme miespuolustukseen ja teimme muutamat tarvittavat pisteet. Lopputuloksena rutiinivoitto, jolla ansaitsimme seuraavaan otteluun vastustajaksemme tuiki tuntemattoman joukkueen nimeltään JSW II.
Ottelu 4: JSW I - JSW II (11-7 ... tai jotain)
Vuorossa hegemoniaottelu josta sitten loppujen lopuksi oli hegemonia aika kaukana. Kello oli tässä vaiheessa 18.30 (eka ottelu oli jo 9.00), päivän neljäs ottelu, oli nälkä, vitutti, teki mieli juomaan kaljaa jne. Vaikka laitettiin tukka hassusti pystyyn, ei kuitenkaan saatu revittyä tarpeeksi pelihuumoria. Teimme tarvittavat pisteet (vaikka edelleenkin olen sitä mieltä, että tulostaulun kanssa sekoillut toimitsija vei meiltä yhden pisteen), jotka riittivät voittoon. Tästä pelistä ei todellakaan jäänyt mitään kerrottavaa jälkipolville.
Ottelu 5: JSW - WWW-Varttikalkkikset (11-7 ... oliskohan ollut taas kerran jotain sinnepäin)
Panoksena turnauksen sija 9. Vastassa T. Lempisen (joka siis tässä turnauksessa ei pelannut Lahden joukkueessa) johtama kauppatieteilijöistä koottu vaasalaisryhmä. Ei mikään ihan huippukokoonpano, mutta jokaisella pelaajalla kuitenkin jo muutaman vuoden kokemus ultimate-puuhailusta. Itselleni ottelu oli perinteinen sunnuntaiaamu-ottelu ja hölmöilin muutaman ensimmäisen pisteen aikana ihan saatanasti. Vastustaja taisi johtaa jo 3-0, mutta emme ottaneet asiasta turhaa paniikkia vaan teimme ne asiat, jotka meidän pitikin tehdä. Toisella puoliajalla perusrakentamisemme alkoi kulkea jo varsin mallikkaasti ja ottelu muuttui krapulan hieman hellittäessä henkilökohtaisesta kärsimyksestä jopa jonkinasteiseksi nautiskeluksi. Ei ehkä turnauksemme paras peli, mutta tulevia koitoksia ajatellen oli erittäin ilo huomata, että saimme lisättyä sekä henkistä että fyysistä "löylyä" siinä vaiheessa kun sitä tarvittiin.
Kokonaisuutena NSUT oli jälleen kerran hieno kokemus. Pelillisesti pari ensimmäistä ottelua jäivät hieman kaivelemaan, koska tällä kertaa meille tarjottiin ihan oikeasti mahdollisuutta päästä neljän parhaan joukkoon. Tappiomme eivät nimittäin tällä kertaa tulleet (ainakaan pelkästään) vastustajan selkeän paremmuuden kautta vaan väittäisin, että olimme peruspelaamisessa jopa edellä kumpaakin vastustajaamme. Näissä kauden ensimmäisissä peleissä yhteenpelaaminen aika ajoin hieman sekosi, mutta muutamilla hyvillä palavereilla ja treeneillä saamme homman pakettiin. Ensimmäinen sarjaturnaus on jo viikon kuluttua, joten siihen mennessä ei ehditä ihmeitä tehdä. Seuraavassa turnauksessa marras-joulukuun vaihteessa olemmekin sitten täydessä iskussa.
t. Mika
