Liitolätty 2007

Askon ja Villen raportti

(Kuvia turnauksesta löytyy albumista.)

Joukkue: Asko (c), Mikko, Marko L., Tero, Ville, Joni, Thomas, Heidi, Terhi, Katja, Anu ja Mari

Liitolätty, Lahti, lauantai 9.6.2007

Kävimme siis pelaamassa Lahden Liitolätty-turnauksessa aurinkoisella ja äärimmäisen leppoisen lämpöisellä Patomäen nurmikentällä. Lahtelaiset olivat viimevuotiseen tapaan suunnitelleet peliohjelman siten, että pelata sai ainakin riittävästi. Turnauksessa oli mukana yhteensä kuusi joukkuetta, jotka pelasivat ensin yksinkertaisen alkusarjan; kaikki kerran toisia vastaan. Alkusarjan jälkeen pelattiin vielä sijoitusottelut, joihin joukkueet määräytyivät suoraan alkusarjan sijoitusten perusteella. Pelejä kertyi siis lopulta mukavat kuusi.

Ensimmäisessä pelissä vastus oli heti kovimmasta päästä, kun vastaan marssi huhtikuussa OLL-kisat näytöstyyliin voittanut Freezebees (Tre). Tästä pelistä ei paljoa jälkipolville kerrottavaa jäänyt. Kiekot lipsahtelivat vähän itse kultakin näpeistä, eikä pelin punaista lankaa oikein löydetty koko ottelun aikana; perinteistä jyväskyläläistä ekaa turneepeliä? Lopputulos manselaisille lopulta 11-2 eikä pelistä sitten sen enempää. Ihan kuriositeettina, viime vuonna tulos oli jotakuinkin sama. Kyllä se aamun ensimmäinen peli on sitten vaikea, vaikka tällä kertaa olimme kentälläkin jo hyvissä ajoin, mutta olisiko parempi muutoinkin auringossa lämmittely auttanut pelivirettä? Jännitystä, jännitystä.

Toiseen peliin päätimme siirtyä kokeilemaan noppakuviota, jotta saisimme kiekon läheisyyteen lisää tilaa ja samalla haut parempaan järjestykseen. Vastassa ottelussa olivat Lahden Pullasorsat, jossa oli mukana useitakin lahtelaisia sarjapelureita. Noppa toimikin lopulta varsin mukavasti ja kiekko saatiin ensimmäistä peliä paremmin tuotua lähemmäs vastustajan maalialuetta. Loput otteluista pelasimmekin nopalla. Vaikka pysyimme lähes koko ottelun ajan maalin tai kaksi lahtelaisia edellä, pistivät lahtelaiset todella tiukasti hanttiin. Ilmaisia pisteitä ei juuri tullut. Voitto meille tiukasti 8-5 (tjms.). Tässä vaiheessa olikin jo kevyen lounastauon paikka. Heseen siis.

Lounastauon jälkeen meillä oli vuorossa tiukka kahden peräkkäisen pelin rypistys. Vastassa oli kaksi joukkuetta kehä 3:n eteläpuolelta, vantaalainen UFBG sekä espoolainen Sisu. Ensimmäisessä pelissä UFBG jaksoi taistella ensimmäisen puoliajan, jonka jälkeen tilanne oli tiukasti 6-5. Puoliajan jälkeen tilanne kuitenkin repesi eduksemme, joten lopulta ottelu päätyi meille melko selvästi 11-6. Vantaalaiset viljelivät varsin runsaasti pitkää, joita emme ensimmäisellä puoliajalla meinanneet saada katkottua sitten millään. Runsaasta ohjeellisesta karjumisesta "uskokaa nyt ja ottakaa nyt ne pitkät POIS!!" huolimatta. Vaikka olimme vastustajia liki päätä pidempiä, silti vantaalaiset tuntuivat ottavan kiekot korkeammalta kiinni kuin me. Vastustajan pitkien heittäminen ei omaan peliimme juuri vaikuttanut, vaan pyrimme tekemään maalit varmasti viemällä kiekon hitaasti mutta varmasti vastustajan maaliin, mikä onnistuikin tässä ottelussa erittäin mallikkaasti.

10 min lepotauon jälkeen vastaan marssi siis espoolainen Sisu, joka koostui nuorista ja melko vähän pelanneista Espoon tulevaisuuden toivoista. Espoolaisten peli pyöri voimakkaasti muutaman hyvän yksilön ympärillä, mikä osaltaan helpotti puolustuspeliämme. Muutenkin kokemusero näkyi ottelussa selvästi ja jyräsimme vastustajan varsin rumin lukemin 1-11. Koska Sisu oli varsin naisvaltainen joukkue, pelattiin ottelun lähes kaikki pisteet kolmella naisella. Näin ollen omalta osaltamme miesosasto sai tutustua ottelussa varsin mukavaan kisaturistin rooliin (terv. nimimerkki "Ottelussa jotakuinkin kaksi vaihtoa pelanneena").

Alkusarjan viimeisessä ottelussa vastaan tuli hesalais-manselainen yhdistelmäjoukkue MHU (Muffineers Hazardi United) ja panoksena ei sen vähempää kuin turnauksen finaalipaikka. Odotettavissa oli ehkäpäs turnauksen tasaväkisin vääntö ennen finaalia. Ottelun alla oli tuuli alkanut puhallella varsin ikävästi, mikä näkyikin molempien joukkueiden pelissä. Pisteet venyivät ajoittain varsin pitkiksi, kun kiekon pudotuksia ja tuuleen lähteneitä heittoja tuli molemmille joukkueille luvattoman paljon. Ottelusta muodostui lopulta todella fyysinen, jossa juosta sai aivan riittävästi ja taktisia aikalisiä käytettiin. Puoliajalle mentäessä johdimme vielä 6-5, mutta tauon jälkeen vastustaja runttasi niukasti ohi lukemiin 7-6. Peliaika oli pelattu ja kohtalon hetket käsillä: peli loppuisi 8 pisteeseen. Tiukka, viimeinen vääntö alkoi 3+2 ketjulla. Saimme onneksemme hyökätä myötätuuleen, josta oli jonkin verran apua. Yli menneen kiekon ja pelin kääntymisen johdosta Marko pääsi tarkasti heittämään rajalta läheltä maalialuetta maalin ja juhlimme jo 7-7 tasatilannetta. Uusi ketju kentälle tekemään vielä finaalipiste, mutta selvisikin että heitto oli ilmeisesti lähtenyt kokonaan kentän ulkopuolelta, ilman tukijalkaa rajaviivalla. Ottelu palasi takaisin virhettä edeltävään tilanteeseen. Ei maalia. Pahaksi onneksi MHUlaiset saivat katkon ja veivät finaalipaikan aivan nenän edestä. Aergh.

Jopa munkilla oli parissa maalissa osuutta asiaan (eihän nyt upsien pitäisi tuulessa mennä perille [toim.huom.: upsi (laus. "apsi" tai "oopsie") ei ole koskaan väärin, edes ulkona, pl. räntäsateella]). Kismittämään jäi myös tuo hieman myöhässä tullut "rajalla"-huuto, joka tuli korviimme vasta saatuamme kiekon maalin. Tilanne oli tuolloin MHU:lle 7-6, joten harmituksen syy on varmaan selvä. Mutta ei voi mitään. Lisäksi Thomas ansaitsee tästä ottelusta erityissukeltajan arvonimen yhdestä harvinaisen komeasta dyykkikatkosta, jossa vastustajan ilme oli kyllä näkemisen arvoinen kiekon hävitessä aivan silmien edestä.

Lopulta päädyimme siis pronssipeliin, jossa vastassa oli toistamiseen UFBG. Vastustajan pelityyli (pitkä päätyyn ja tohinalla perään) oli jo tiedossa, joten siihen osattiin varattua ensimmäistä kertaa paremmin. Vastustajan pitkät pysyivätkin tällä kertaa varsin hyvin kurissa, minkä jälkeen vastustaja tuntuikin olevan varsin aseeton hyvin puolustanutta joukkuettamme vastaan. Kun hyökkäyskin toimi varsin mallikkaasti, kääntyi ottelu varsin varmasti meille. Tuuli häiritsi tässäkin ottelussa selvästi. Erityisesti vastatuuleen kiekkoa joutui liikuttelemaan lyhyillä siirroilla, jottei tuuli vienyt sitä. Eräs piste jäi mieleen, kun hyökkäsimme kovaan vastatuuleen. Pitkä piste ja paljon katkoja. Aina kun saimme katkon piti meidän lyhyin heiton varmasti pelaten siirtää kiekkoa eteenpäin, mutta useammin tuli katko keskikentästä tai aivan maalialueen lähellä, jolloin vastustaja pystyi myötätuuleen jouhevasti nakkaamaan pitkän kiekon, joka päättyi meidän katkoon. Ja taas vastatuuleen rakentamaan. Oli selkeä, hyvinansaittu työvoitto voittaa tuo piste! Loppulukemat 9-6 ja Ylväs Jykä pronssille.

Viimeisen pelin jälkeen alkoikin valmistautuminen paluumatkaan pakollisten klausuulien (ryhmäkuvat, jossittelut jne.) saattelemana. Satuimme vielä voittamaan turnauksen Spirit- eli Fair Play palkinnon, joten matkaevääksi saimme limsat mieheen. Kiitokset tästä vastustajille. Oma, subjektiivinen havaintoni oli että Jyväskylä oli - jälleen - myös selkeästi turnauksen äänekkäin joukkue kaikin puolin. Koska pelipaikalla ei ollut suihkumahdollisuutta, hakeuduimme vielä ennen ajomatkaa läheiselle uimarannalle pesemään pois ylimääräiset hiet. Uimarannan löytäminen tosin teetti yllättäviä vaikeuksia Markon navigaattorin mukanaolosta huolimatta (tai sen turhankin inhimilliseksi käyvän tekniikan johdosta..? - Olisitte vaan päästäneet Pertin ääneen, niin johan olis paikka löytynyt). Paluumatka sujuikin tämän jälkeen varsin rattoisasti. Viime kerrasta viisastuneena allekirjoittaneen autossa pysyteltiin tällä kertaa poissa politiikan ääripäistä ja kuunneltiin ylimääräisen vinoilun välttämiseksi täysin aatteetonta Radio Novaa ja kuunneltiin suhteellisen tuoretta Matka-cd:tä, jolla oli myös pitkä matka Vietnamiin... Vinoilulta ei silti vältytty, kun pysähdyimme pannupizza + pannupizza+ pizza + suklaajäätelölle.

Kiitoksia mukana olleille hyvästä joukkueesta! Aurinkoa tuli ainakin saatua riittävästi ja mukavaa oli. Tosin olishan se Hazardi-peli pitänyt voittaa, mut moraalinen voitto ja sit se yks maalisyöttö kun...

Tuloskooste:

Freezebees-Ylväs Jykä	11-2
Ylväs Jykä-Pullasorsat	8-5
Ylväs Jykä-UFBG	11-6
Sisu-Ylväs Jykä	1-11
MHU-Ylväs Jykä	8-6
Ylväs Jykä-UFBG	9-6	(pronssiottelu)