Vapaaehtoisen maanpuolustustoiminnan tukikohtana ja elokuvien esityspaikkana toiminut Kuhmoniemen suojeluskuntatalo alkoi 1920- luvun puoliv�liss� k�yd� ahtaaksi. Haaveet uudesta talosta alkoivat it��, mutta vasta Ipatilta lahjaksi saatu tontti, K�pym�ki, johti lopulliseen rakentamisp��t�kseen. Arkkitehti Annikki Paasikivi suunnitteli hirsist� rakennettavan suojeluskuntatalon, jonka rakennustarvikkeet saatiin niinik��n osittain lahjoituksena.
10.11.1926 oli Kuhmoniemen Suojeluskunnan johtokunta jo niin pitk�ll�, ett� p��stiin ��nest�m��n talon paikasta. My�hemm�lle talon kohtalolle 1920- luvun ��nestyksill� tuli olemaan merkityst�: Talon sijoittamista luode-kaakko-linjalle ehdottivat A.J. Kontio, Pekka Kontio, U. Tokkola ja V. Yl�nen, talon sijoitusta "Valtakadun varteen" August P��kk�nen, Akseli Riihonen ja Aarne V�h�kainu.
30.1.1927 pidetty yleiskokous p��tti kuitenkin asettaa erityisen rakennustoimikunnan, joka ��nesti talon paikasta uudelleen. Edellisess� ��nestyksess� ��nin 4 - 3 h�vinnyt esitys talon paikasta tulikin rakennustoimikunnan kokouksessa lopulliseksi p��t�kseksi ��nin 5 - 4.
Tulokseen pettyneet Aarne J. Kontio ja Valdemar Yl�nen merkityttiv�t p�yt�kirjaan eri�v�n mielipiteens�:
"Vapautan itseni j�lkiarvosteluista Suojeluskuntatalon sijoittamisesta Suojeluskunnan tontilla enk� my�s ole ollut osallisena ep�luottamuslauseen antamiseen arkkitehti Paasikive� vastaan jonka rakennustoimikunta t�ten on tehnyt piirustusten luojalle."
Rakennuspuut siirrettiin talkoilla Poroniemest�, valtion mets�st� ja Kanninlammen kankaalta. Tukit sahattiin piiruiksi ja laudoiksi Pekka Pulkkisen sahalla. Ovet ja ikkunat ostettiin valmiina ja haettiin 15 hevosmiehen talkoovoimin Sotkamon rautatieasemalta. Ensimm�inen katto tehtiin kimpip�reist�, kuten arkkitehti Paasikivi oli suunnitellut.
Talkooty�st� ja lahjoitetuista tarvikkeista huolimatta rakentaminen nieli varoja. 18.8.1927 esikunta yritti ker�t� rahaa 1000 markan hintaisilla kymmenen vuoden ja viiden prosentin koron sijoittajille tuottavilla haltijavelkakirjoilla, mutta ne eiv�t menneet kaupaksi. 20.8.1927 esitti suojeluskunnan esikunta (Pekka Kontio, Tauno Sihvo, Akseli Riihonen, Valdemar Yl�nen ja Aarne V�h�kainu) Kuhmoniemen Suojeluskunnan Talo-osakeyhti�n perustamisesta. Kuhmoniemen Suojeluskuntatalo Osakeyhti� perustettiin ja ilmoitettiin rekister�it�v�ksi seuraavana p�iv�n�. Perustajina ja ensimm�isin� osakemerkitsij�in� olivat johtaja Aarne V�h�kainu (2 osaketta), apteekkari Akseli Julkunen (5 osaketta), maanviljelij� Uuno Kainulainen (5 osaketta), nimismies Tauno Sihvo (5 osaketta) ja kauppias Mikko Melentjeff (2 osaketta). Lis�ksi osakkeita merkitsi 25. lokakuuta 1927 menness� 58 yksityishenkil�� ja nelj� yrityst� ja yhteis��: Kuhmoniemen suojeluskunta l�hes kolme nelj�sosaa eli 297 osaketta, Kuhmoniemen Lotta-Sv�rd- yhdistys 10 osaketta, Kajaanin Rautakauppa 2 osaketta ja Muttilaisen asianajotoimisto Kajaanista 1 osakkeen. Yhteens� 400 osaketta meniv�t nopeasti kaupaksi ja 29.2.1928 menness� olivat osakkaat suorittaneet viidesosan osakkeiden arvosta. Yhti�j�rjestys hyv�ksyttiin 3.2.1928. Yhti�n tarkoituksena oli
huoneiston hankkiminen Kuhmoniemen suojeluskunnalle ja muille
yhteiskunnan turvallisuutta edist�ville yhdistyksille.
Yhti�j�rjestyksen mukaan ei osakkeenomistajille jaettu osinkoa, vaan mahdollinen voitto ohjattiin maanpuolustukseen. K�yt�nt� muttui vasta 1960- luvulla, jolloin yhti�j�rjestyst� muutettiin ja maanpuolustusj�rjest�jen toiminta oli vailla sit� kaikupohjaa, mik� innoitti 1920- luvun kuhmolaisia.
Talon rakentamisen kustannusarvio - 251 000 markkaa johti Kuhmoniemen S��st�pankilta otettuun 150 000 markan lainaan. Rakennusurakoitsijana toimi J. A. Heino.
Uudelle suojeluskuntatalolle piti saada my�s nimi. 17.3.1928 pidetyss� kokouksessa k�ytiin ��nestys K�pym�en ja Korpilinnan v�lill� ja ��nin 10 - 6 Korpilinna voitti.
Korpilinna rakenteilla vuonna 1928. Alakulmassa oikealla k�r�j�talon tontilla ulkorakennus, jonka takana rukoushuoneen p��ty. Kuva Tauno Rautiaisen kokoelmista.
Talon rakentaminen edistyi ripe�sti: 13.2.1928 klo 15 pidettiin harjannostajaiset ja talo oli valmis syyskuussa 1928.
16.9.1928 Kainuun Sanomissa julkaistun, talon vihki�isjuhlaa selostaneen artikkelin mukaan lausui Suojeluskuntaj�rjest�n ylip��llikk� Lauri Malmberg:
"Pysyk��n Kuhmoniemen rajalinna aina kaiken oikean ja kauniin ahjona rakkaan rajaseudun ja yhteisen is�nmaan onneksi."
Vihki�isp�iv�n� koko Kuhmoniemen kirkonkyl� oli juhlaliputettu ja Aero-yhti�n lentokone KSAL teki juhlaan liittyv�n kierroksen kirkonkyl�n p��ll�.
Lopulliset rakentamiskustannukset olivat 571 000 markkaa. Talo vuokrattiin suojeluskunnalle, josta n�in tuli yhti�n s��nn�llinen tulonl�hde. Yht� vuotta lukuun ottamatta lainojen korot ja lyhennykset hoidettiin ajallaan. Rahapulasta k�rsinyt suojeluskunta ei pystynyt hoitamaan vuokriaan ja taloyhti� maksoi ainoastaan lainan korot.
Korpilinna valmiina v. 1928.
Pian vihki�isjuhlan j�lkeen seurasi paluu arkeen: alkanut pulakausi ja yhteiskunnan poliittiset myllerrykset aiheuttivat Korpilinnan toiminnasta ja hoidosta vastaaville taloyhti�n johtokunnalle ja k�yt�nn�ss� samoista henkil�ist� koostuvalle suojeluskunnan esikunnalle jatkuvaa huolta: 15.10.1930 totesivat Pekka Kontio, A. V�h�kainu ja Akseli Julkunen halkolaskun maksamisvaikeudet ja 3.12.1930 p��tettiin Sk:n yliesikunnalta anoa avustusta Kuhmoniemell� vallitsevan kovin kire�n taloudellisen ahdingon perusteella. My�s talon varusteluun kiinnitettiin huomiota: vuonna 1930 hankittiin vesisaavi, ruisku, palovarjo ja kaksi kaasusammutinta. Ensimm�iseksi vahtimestariksi kiinnitettiin J. Peltonen 27.12.1930 lukien. Suojeluskunnan esikunta p��tti valtuuttaa aluep��llikk� Oskari Peltolan ostamaan Kajaanista lakkautetun Ty�v�en n�ytt�m�n "tulenkest�v�n v�liverhon ja pukuvaraston". Vahtimestarit vaihtuivat melko tihe��n: 1.12.1934 toimeen valittiin Eelis Huotari ja 1.2.1936 Aino Ottelin, joka hoiti tointa 8.9.1936 saakka. Pitempiaikaiseksi 1.10.1936 alkaen tuli sitten Mikko Merentie (ent. Melentjeff), jonka perhe osallistui varsin kokonaisvaltaisesti talon hoitoon ja monipuolisiin sivutoimiin.
Kes�ll� 1935 vuorattiin Korpilinna sis�lt� ja p��lt�. Urakan sai teht�v�kseen 32 500 markalla Pekka Pulkkinen.
Vuonna 1939 Korpilinnan kimpip�reist� tehty katto korvattiin tiilikatolla. Merkitt�v�n� tekij�n� oli vakuutusyhti�n vaatimus: tiilikatto oli p�rekattoon verrattuna turvallisempi ja vakuutusehdotkin edullisemmat. Samana vuonna purki Aukusti P��kk�nen ("Ver�j�nkorvan Aukusti") poisvientipalkkiolla Korpilinnan uunit ja uunil�mmityksen tilalle tuli Huber Oy:n asentama vesikeskusl�mmitys. Taloyhti� otti remonttia varten Kuhmon S��st�pankilta 90 000 markan lainan, jonka takaajiksi useat Kuhmon is�nn�t ilmoittautuivat.
Jossain m��rin taloyhti�n ja suojeluskunnan teht�v�t meniv�t limitt�in ja taloyhti�n asioita k�siteltiin my�s suojeluskunnan esikunnassa. Irtaimiston ja kaluston hankintatoimet sek� 1930- luvun lopulla perustetun elokuvateatterin hankinnat olivat asioista merkitt�vimpi�.
