Iron Fist:in säännöt

"Kaikki voivat hyökätä. Vain rikkaat kykenevät puolustautumaan."
-Michel de Montaigne

4. Armeijan- ja talouden ylläpito
Valtio saa alueeltaan kolmenlaisia talouspisteitä, riippuen väkiluvustaan, teollisuutensa tasosta ja luonnonvaroistaan. Väestö luo kauppapisteitä tyytyväisyytensä määrittämällä tehokkuudella (kts. 4.3), teollisuus luo tuotantopisteitä ja luonnonvarat resurssipisteitä. Lisäksi kauppaliitot rajanaapurien kanssa voivat vielä tuoda valtiolle lisää kauppapisteitä (kts. 4.4), . Syntynyttä taloustuotantoa verottaa kuitenkin armeijan ylläpito seuraavasti:

Valtion jokainen tykistö- tai jalkaväkiyksikkö kuluttaa vuoron aikana yhden kauppapisteen.
Valtion jokainen panssari- tai ilmavoimien yksikkö kuluttaa vuoron aikana yhden resurssipisteen.
Jos valtiolla ei ole tarpeeksi jompia kumpia pisteitä kaikkien yksikköjensä ylläpitämiseksi, ylläpitoa vaille jääneet joukot poistetaan pelistä.

Armeijan ylläpidosta mahdollisesti ylijääneet pisteet valtio käyttää seuraavasti:

4.1. Ylläpidosta ylijääneet resurssipisteet ja tuotantopisteet
Resurssipisteet ja tuotantopisteet ovat sidoksissa toisiinsa, sillä resursseja käytetään teollisuuden tuotannon luomiseksi. Valtionjohto ei määrää suoraan resurssipisteiden ja tuotantopisteiden käyttöä, mutta kylläkin niiden kautta valmistuvien uusien aseiden tyypin.

Käyttäessään yhden resurssipisteen JA yhden tuotantopisteen, valtio saa käyttöönsä yhden valmistuspisteen, jolla se edelleen voi valmistaa itselleen aseita, siis täydennysjoukkoja armeijoihinsa. Yksikkötyypistä riippuen tarvitaan seuraavat määrät valmistuspisteitä yhden yksikön luomiseen:

Huomaa, että valtiolla on oltava nimenomaan yksi molempia pisteitä, sekä resursseja että tuotantoa, jotta se saa näistä valmistuspisteen. Valtio ei voi käyttää enemmän luonnonvaroja tuotantoonsa kuin sillä on teollisuutta, eikä toisaalta voi tuottaa mitään ilman riittäviä luonnonvaroja.
Ne ylimääräiset tuotanto- tai resurssipisteet jotka eivät kulu valmistuspisteisiin, kuluvat hukkaan, ne siis eivät varastoidu minnekään. Tästä johtuen niillä ei voida myöskään käydä kauppaa valtioiden välillä.

4.1.1. Valmistus- ja kauppapisteillä tuotettujen yksiköiden muodostaminen

Valmistuspisteillä (ja kauppapisteillä joiden käyttöä selvitetään myöhemmin) tuotetut yksiköt ovat valtion käytettävissä valmistuskäskyä seuraavan pelikierroksen alussa (Huom! Eivät siis heti!). Uudet yksiköt sijoittuvat valmistuessaan ensisijaisesti kyseisen valtion omiin, alkuperäisiin teollisuuskeskuksiin, eli kaupunkeihin. Yksiköitä ei siis koskaan synny niissä kaupungeissa jotka valtio on valloittanut pelin kuluessa.
Jos valtion kaikki alkuperäiskaupungit on menetetty, uudet yksiköt asettuvat muille alkuperäisille alueille, ensisijaisesti menetettyjen kaupunkien aluerajojen tuntumaan.
Mikäli valtion hallussa ei ole lainkaan sen alkuperäisiä alueita, ei kyseinen valtio voi tuottaa uusia yksiköitä.

Jos edellämainittuja valtion alkuperäisesti hallitsemia kaupunkeja on enemmän kuin yksi, jakautuvat valmistuneet joukot niiden kesken valtionjohdon osittain ohjaamalla tavalla. Tästä käytetään nimitystä uusien yksiköiden muodostaminen. Muodostuksen toteutus tiivistyy kahteen helppoon sääntöön:

1. Valtioon rakentuvat yksiköt jakautuvat valtionjohdon tahdosta riippumatta aina tasaisesti valtion kaupunkien välille, toisin sanoen siten että kahden kotikaupungin, 3 yksikköä tuottava valtio saa yhteen kaupunkiinsa 2 ja toiseen 1 yksikön. Jos valtio tuottaisi 4 yksikköä, nuo yksiköt jakautuisivat kaupunkien kesken 2 ja 2, ja jos se olisi tuottanut 9, ne olisivat jakautuneet 5 ja 4. Tässä laskennassa kaikki yksikkötyypit aselajista riippumatta ovat keskenään saman-arvoiset.

2. Valtionjohto sen sijaan saa määrätä yksiköitä muodostaessaan sen mitkä uudet tuotetut yksiköt valmistuvat yhteen ja mitkä muihin kaupunkeihin.
Esimerkiksi 3JV ja 2PA yksikköä (yhteensä siis 5 yksikköä) tuottava kahden alkuperäiskaupungin (A1 Nairobi & A2 Kinshasa) valtio voisi siten määrätä yksiköitä valmistumaan vaikkapa seuraavasti:
A1 Nairobi - 2JV - 1PA (yht 3 yksikköä)
A2 Kinshasa - 1JV - 1PA (yht 2 yksikköä)

Tai vaihtoehtoisesti:
A1 Nairobi - 2PA (yht 2 yksikköä)
A2 Kinshasa - 3JV (yht 3 yksikköä)

Muttei kuitenkaan:
A1 Nairobi - 1JV (yht 1 yksikköä)
A2 Kinshasa - 2JV - 2PA (yht 4 yksikköä)

Tässä viimeksimainitussa tapauksessa yksiköt eivät jakaannu tasaisesti kaupunkien välille, eivätkä näin toteuta ensimmäistä sääntöä.

Edelleen tilanteessa jossa valtio on menettänyt kaikki alkuperäiset kotikaupunkinsa, uusia yksiköitä luodaan valtion alkuperäisillä maastoalueilla näiden samojen sääntöjen mukaisesti.

4.2. Ylläpidosta ylijääneet kauppapisteet
Ylimääräisten kauppapisteiden käyttömahdollisuudet ovat laajemmat kuin resursseilla. Niitä voidaan käyttää aseostoihin, kansanhuoltoon, teollistamiseen, rautatienrakennus- tai linnoitustöihin, lentotukikohtain rakennukseen, jopa kansanmurhaan, tai ne voidaan säästää tulevia pelikierroksia varten. Kauppapisteitä voi myös niiden nimen mukaisesti käyttää vaihdon ja lahjonnan välineinä toisten valtioiden kanssa. Tälle ehtona on, että valtioiden välillä on yhteinen maaraja, tai jokin kolmas valtio joka suostuu kauppapisteiden kuljetuksiin alueensa läpi. Poislukien tykistö- ja jalkaväenosastojen ylläpidon, valtionjohto määrää täysin kauppapisteiden käytöstä (tai käyttämättä jättämisestä).

Aseita ostettaessa yksikköjen hinnat kauppapisteinä ovat seuraavat:

Kauppapisteillä hankitut uudet yksiköt tulevat pelaajan käyttöön seuraavan kierroksen alussa, samalla tavoin kuin valtion tuotannon kautta syntyneet yksiköt (kts. 4.1.1). Uusien yksiköiden muodostus ja tasainen jako niitä tuottavien kaupunkien kesken toteutetaan aina kaikille uusille yksiköille yhteisesti muodostustavasta riippumatta, ei erillisesti valmistus- ja kauppapistein hankituille.

Teollistaminen tarkoittaa jonkin pelaajan itsensä valitseman kaupungin teollisuusarvon kohottamista yhdellä pisteellä. Teollistamista voidaan harjoittaa vain omiin kaupunkeihin. Yhtä kaupunkia voidaan vuorossa teollistaa vain kerran, mutta valtio voi kauppapisteidensä rajoissa teollistaa niin montaa kaupunkia vuorossa kuin vain haluaa. Tätä voidaan jatkaa kunnes kaupungin teollistumisarvo saavuttaa maksiminsa (5). Maastoalueita ei voida teollistaa.
Teollistamisen hinta on 8 kauppapistettä

Kansanhuolto tarkoittaa varojen ohjaamista kansan hyvinvoinnin ja elintason kohennukseen, palkkiona tästä entistä tyytyväisempi kansa, ja sitä kautta kohoava kauppapistekerroin (kts. 4.3). Valtionjohto voi käyttää kansansa tyytyväisyyden kohottamiseen yhdellä vuorolla niin paljon kauppapisteitä kuin kykenee, aina siihen saakka että valtion KPK saavuttaa maksimiarvonsa 1,5.
Kansanhuollon hinta on 8 kauppapistettä/+0,1 yksikköä KTK:ta

Linnoitustöillä pyritään valmistamaan valtakuntaa, yleensä sen raja-alueita tai tärkeitä keskuksia, vihollisvaltioiden hyökkäyksiä varten. Linnoitustöitä suoritettaessa määritetään kaksi aluetta, joiden välinen alueraja linnoitetaan. Vaikka varsinaisen linnoitustyön voi suorittaa vain omilla alueillaan, ei alueen jonka vastainen raja linnoitetaan tarvitse olla valtion omistama. Mikäli valtio linnoittaa alueita kahden omistamansa alueen välillä, linnoitteet ja niiden suomat puolustusedut tulevat silti vain toiselle alueelle, eivätkä molemmille puolen aluerajaa. Linnoitustyöt valmistuvat seuraavan pelivuoron alkuun mennessä (jos alue menetetään tätä ennen, valuvat käytetyt kauppapisteet hukkaan). Valmiit linnoitukset antavat puolustajille edun taistelussa, jos hyökkääjät yrittävät alueelle linnoitettujen aluerajojen suunnasta. Kaikki linnoitteet alueella tuhoutuvat automaattisesti jos jokin hyökkääjä valloittaa alueen, tosin ne voidaan rakentaa myöhemmin uudelleen. Yhtä aluerajaa voidaan linnoittaa vain kerran. Aluetyyppi ei vaikuta linnoittamisen tehokkuuteen, eikä kustannuksiin.
Linnoitustöiden hinta on 8 kauppapistettä/alueraja

Rautatien rakentaminen on tapa nopeuttaa sotavoimien siirtoa valtion alueella. Rautateitä pitkin valtion maajoukkoja (jalkaväki-, tykistö- ja panssarivoimia) voidaan siirtää pitkiäkin matkoja lyhyessä ajassa. Rautateitä voidaan rakentaa vain valtion omille alueille, ja ne rakennetaan aina kahden alueen välille. Rautatietyöt valmistuvat seuraavan pelivuoron alkuun mennessä (jos alue menetetään tätä ennen, valuvat käytetyt kauppapisteet hukkaan). Rautateitä ei voi käyttää joukkojensiirtoon ennenkuin ne ovat valmistuneet, eli niitä ei siis vielä voida käyttää sillä pelivuorolla jolla ne määrätään valmistettaviksi. Rautateitä voi niiden valmistuttua käyttää molempiin suuntiin. Rautatiet toimivat ketjuina, toisin sanoen jos alueelta A on rakennettu rautatie alueelle B, ja alueelta B puolestaan alueelle C, alue A katsotaan yhdistetyksi rautatiellä alueeseen C. Kaikki alueelle saapuvat rautatiet tuhoutuvat automaattisesti jos jokin hyökkääjä valloittaa alueen, tosin ne voidaan rakentaa myöhemmin uudelleen. Rautateitä ei missään tilanteessa voi rakentaa edes osittainkaan toisen valtion alueille, ei edes siinä tapauksessa että kyseessä olisivat liittolaisvaltiot.
Aluetyyppi vaikuttaa rautatien rakentamisen kustannuksiin (kts.alla)
Rautatietöiden hinta on kahden alueen väliselle rautatielle:
6 kauppapistettä, jos kumpikin alue tavallista maastoa
8 kauppapistettä, jos toinen alue tavallista maastoa ja toinen kaupunkialue tai rikkonaista maastoa
10 kauppapistettä, jos kumpikin alue kaupunkialue tai rikkonaista maastoa

Lentotukikohdan rakennus on valtionjohdon keino luoda lentokenttä ilmavoimiensa tukikohdaksi sellaiselle strategisesti tärkeälle seudulle jolla ei ole sen hallinnassa olevaa kaupunkia. Lentotukikohtia voi valmistaa vain valtion omille alueille, ja pelkästään maastoalueille. Lentotukikohta valmistuu seuraavan pelivuoron alkuun mennessä (jos alue menetetään tätä ennen, valuvat käytetyt kauppapisteet hukkaan). Valmistuttuaan lentotukikohtaan voidaan siirtää rajoittamaton määrä ilmavoimien yksiköitä, aivan kuin jos alueella olisi kaupunki. Lentotukikohta alueella tuhoutuu automaattisesti jos jokin hyökkääjä valloittaa alueen, tosin se voidaan rakentaa myöhemmin uudelleen. Aluetyyppi ei vaikuta lentotukikohdan valmistuskustannuksiin.
Lentotukikohdan rakentamisen hinta on 16 kauppapistettä/tukikohta

Kansanmurha on hyvin radikaali toimenpide joka kohdistetaan omien alueiden väestöön. Se tarkoittaa käytännössä jollakin alueella elävän väestön pakkosiirtoja, surmatöitä ja etnistä puhdistusta. Kansanmurhaa voidaan suorittaa vain omilla alueilla, ja vain sellaisilla alueilla joilla valtiolla on armeijansa yksiköitä. Yhdellä alueella voidaan vuorossa kansanmurhata vain kerran, mutta valtio voi kauppapisteidensä rajoissa tehdä näin niin monella alueella vuorossa kuin vain haluaa. Kansanmurha laskee alueen väestöarvoa yhdellä (ei kuitenkaan minimin, eli 1:n alle, kansanmurhasta alueella jonka väestöarvo on jo yksi, ei ole vaikutuksia peliteknisesti). Koska tällaisen toiminnan ilmeiset vaikutukset niin diplomaattisesti kuin valtiolle koituvan pitkäaikaisen strategisen edun kannaltakin ovat ilmeisen negatiiviset, kansanmurhaa käytetään yleensä vain alueilla joiden menettäminen viholliselle katsotaan "varmaksi".
Kansanmurhaaminen aiheuttaa kustannuksia 2 kauppapistettä/alue.

Jos valtio ei halua käyttää vuorolla kaikkia kauppapisteitään, säästyneet kauppapisteet ovat valtiolla samalla tavoin käytettävissä edelleen seuraavalla kierroksella. Ne eivät kuitenkaan kasva korkoa tai muutenkaan lisäänny.

Esimerkkitapaukset teollistamisesta, kansanhuollosta ja linnoitustöistä:
Valtionjohto haluaa teollistaa Harare-nimistä kaupunkiaan (aluekoodi A3), ja päättää samalla linnoittaa samaisen kaupungin aluerajan viereistä Huambo-maakuntaa (aluekoodi A4) vasten, koska epäilee mahdollisten hyökkääjien yrittävän tulla läpi siltä suunnalta. Varmistaakseen ennalta kansansa tyytyväisyyttä mahdollisena raskaana sota-aikana valtionjohto sijoittaa myös kansanhuoltoon, nostaen sitä +0,1 yksiköllä.
Hän kirjoittaa tällöin kauppapisteiden käytöstä:

Teollistaminen: Harare A3
(Huom! Kansanmurhan suorittaminen alueella ilmoitetaan yhtenevällä tavalla teollistamisen kanssa)

Linnoitustyöt: Harare A3/Huambo A4 (huomaa, se alue jolle linnoitteet halutaan ilmoitetaan ENSIN!)

Kansanhuolto: 0.1 (lukemalla ilmaistaan kuinka monta desimaaliyksikköä tyytyväisyyttä halutaan ostaa)

Ensi pelikierroksella (jollei kukaan valloita kuluvan kierroksen aikana kumpaakaan aluetta valtiolta pois), onnellinen valtionjohto huomaa keräävänsä lisää kauppapisteitä tyytyväisemmältä kansalta, sekä lisäksi Hararen kasvaneesta teollisuusarvosta yhden tuotantopisteen lisää. Vielä hän voi nähdä suojanneensa samaisen Hararen kaupungin linnoitteilla Huambon suunnalta tulevia hyökkäyksiä vastaan. Kauppapisteitä tähän on kulunut 24 (8 teollistamiseen, 8 kansanhuoltoon ja 8 linnoitustöihin).


Esimerkkitapaukset rautatien- ja lentotukikohdan rakennustöistä:
Valtionjohto haluaa Lentotukikohdan Lusaka-nimiseen maakuntaansa (tavallinen maasto, aluekoodi A3), ja päättää samalla rakentaa maajoukoilleen nopeaksi kulkuyhteydeksi Lusakaan rautatien Kinshasan kautta (tavallinen maasto, aluekoodi A4), Mogadishun kaupunkiin (kaupunkialue, aluekoodi A5). Hän kirjoittaa tällöin kauppapisteiden käytöstä:

Lentotukikohta: Lusaka A3

Rautatiet: Lusaka A3 - Kinshasa A4
Kinshasa A4 - Mogadishu A5
(Sillä kumpi alue ilmoitetaan ensin ei rautateiden tapauksessa ole merkitystä, koska rautatiet toimivat joka tapauksessa molempiin suuntiin alueiden välillä)

Ensi pelikierroksella (jollei kukaan valloita kuluvan kierroksen aikana yhtäkään näistä alueista valtiolta pois), onnellinen valtionjohto näkee Lusakan alueen merkityksen vahvistuneen uudella lentotukikohdalla, ja Mogadishusta Kinshasan kautta Lusakaan kulkevalla rautatiellä. Kauppapisteitä tähän on kulunut 30 (16 lentotukikohtaan, 6 rautatiehen välille Lusaka-Kinshasa, ja 8 rautatiehen välille Kinshasa-Mogadishu).

4.3. Kansan tyytyväisyys
Iron Fist:issä on valtion kannalta edullista pitää sen väestö tyytyväisenä, sillä tyytyväinen väestö on tuottavaa väestöä. Väestön yleisen tyytyväisyyden ilmentymänä pelissä toimii ns.kauppapistekerroin, KPK, jonka arvo vaihtelee välillä 0,5 - 1,5. Noiden arvojen alle tai yli KPK ei missään oloissa voi laskea/kohota. Valtio saa jokaisen pelivuoronsa alussa käytettäväkseen väestönsä johdosta kauppapistemäärän joka on valtion väestömäärä * KPK kyseisen vuoron alussa. Valtion KPK on valtionjohdon nähtävissä tämän pelivuorotiedotteessa, mutta vieraiden valtioiden edustajille tieto on salainen. Kunkin vuoron KPK määritetään laskemalla yhteen valtion edellisen kierroksen KPK ja siihen vaikuttavat + tai - merkkiset tapahtumat (Kts.taulukko alempana).
KPK:n kehitykseen vaikuttaa pääsääntöisesti se käykö valtio sotia vai ei, ja jos käy niin kuinka tuo sota sujuu. Tavallinen kansa ei pidä sodista, eikä varsinkaan sellaisista jotka sujuvat huonosti. Myös kauppapisteiden käyttö tai satunnaiset tapahtumat voivat muuttaa KPK:ta. Seuraavaa taulukkoa lukiessa, ja ylipäänsä KPK:ta tarkistettaessa, rauhantilaksi lasketaan sellainen vuoro jonka aikana valtion sotavoimien yksiköt eivät käy taisteluja millään kartan alueella - sen sijaan esimerkiksi poliittisen määritelmän mukainen sota jonkun aivan kartan toisella laidalla olevan valtion kanssa ei riko rauhantilaa KPK-tarkistusten kannalta. Yksikin osallistuminen vaikkapa vain yhdellä liittolaiselle lainatulla IV-yksiköllä johonkin taisteluun vuoron aikana muuttaa kuitenkin vuoron määritelmän sotatilaksi KPK:ta koskevissa laskuissa, ja voi sitä kautta tulla arvaamattoman kalliiksi... Seuraavassa taulukossa on listattuna yleiset KPK:ta muuttavat tekijät.

4.4. Kauppaliiton edut
Jo aiemmin kerrottiin, että kauppaliiton muodostaneet valtiot hyötyvät toisistaan kauppapisteinä. Tämä pitääkin paikkansa, olettaen että valtioilla on keskinäistä maarajaa. Kauppaliitossa oleva valtio saa kauppapisteitä paitsi normaaliin tapaan jokaisesta omasta väestöarvon yksiköstään, myös kaikkien niiden kauppaliittolaisensa alueiden väestöstä joihin valtiolla on maarajaa. Pitkä yhteinen raja ja sen pinnassa tiheä asutus ovat siis etuja silloin kun ollaan kauppaliitossa.
Koska kyseessä on pikemminkin ulkomaanviennin ja -tuonnin tuoma vauraus kuin väestön tekemä työ, ei kauppaliitosta saataviin pisteisiin kuitenkaan poikkeuksellisesti vaikuta sen enempää oman kuin liittolaisenkaan väestön tyytyväisyys. Sen sijaan KPK:ta vastaavan kertoimen katsotaan kauppaliitoista saatavia pisteitä määritettäessä olevan aina vakio, yksi. Kauppaliitosta valtion kassaan kilahtaville pisteille on myös olemassa maksimi, joka on 20 pistettä/vuoro/liittolaismaa.

Palaa sääntöhakemistoon

11.03.2002