Ylä-Karpatialaisten kansallispiirteet - tunnollisuus, ahkeruus ja periksiantamattomuus - tekivät kuitenkin työnsä, ja perustuslailliseksi monarkiaksi 1700-luvulla muuttunut Ylä-Karpatia sai vähitellen itsekunnioituksensa takaisin, ja 16.10.1780, päivänä jota nykyään juhlitaan Ylä-Karpatian kansallispäivänä, Bukarest vapautettiin valloittajien ikeestä. Puolustettuaan kansaansa ja kunniaansa ulkoisilta uhilta Ylä-Karpatia sai nykyisen muotonsa 1949 tuhoisan länsinaapuriaan vastaan soditun sodan rauhansopimuksessa. Samana vuonna kuninkuus lopetettiin rauhanomaisessa vallankumouksessa, ja kolme vuotta kestäneen sotilashallinnon jälkeen maassa järjestettiin kansanäänestys hallintomuodosta - tuloksena nykyinen järjestely. Ylä-Karpatia on yksipuoluedemokratia, jossa kaikilla hyvämaineisilla, 18 vuotta täyttäneilla Ylä-Karpatian kansalaisilla on mahdollisuus liittyä Keskustapuolueeseen, jonka tehtävänä on ylläpitää järjestystä, demokratiaa ja ihmisoikeuksia valtapiirissään.

Ote pääministerin linjapuheesta joulukuussa 1979: "...tavoitteenaan rakentaa kansallista turvallisuutta läpinäkyvyyttä ja luottamusta lisäävillä alueellisilla toimilla sekä taloudellisen keskinäisriippuvuuden syventämisellä...jotta kilpavarustelukierre voitaisiin katkaista ja resursseja vapauttaa kansalaisten hyvinvointiin tähtäävään talouden kehittämiseen, teollisuuden modernisointiin ja oikeudenmukaisemman yhteiskunnan rakentamiseen koko Carpathiassa..."

Maantieteellisesti Ylä-Karpatia on kuin läpileikkaus koko Carpathiasta, "aina jylhiltä vuorilta aavaan mereen", kuten maan kansallislaulussa sanotaan. Maan korkein kohta on Mt. Timo (2535 m), joka on nimetty valakialaisen muinaisuskonnon ylijumalan mukaan. Korkealta vuoristosta maa laskee vähitellen pohjoiseen Moldavian altaan viljaville tasangoille saavuttaen lopulta Lvovin kallioisen merenrannan joka seisoo jyrkkänä kuin seinä vasten myrskyisää Pohjoismerta.

Kuvaus valtionpäämiehestä:
Kotoisin Valakiasta, Keskinen syntyi keskiluokkaiseen perheeseen 1941. Suoritettuaan kaksivuotisen asepalveluksen Valakian vuoristojääkäriprikaatissa hän matkusti ulkomaille opiskelemaan ja valmistui 1966 Harvardista pääaineenaan Carpathia-tutkimus. Palattuaan kotimaahansa Keskinen liittyi Keskustapuolueeseen sen vaikeina vuosina (1965-70), ja liberaalina, innovatiivisena uudistajana kohosi nopeasti puolueen arvoasteikossa. Toimi kauppa- ja teollisuusministerinä 1974-76, valtivarainministerinä 1976-79 ja valittiin Ylä-Karpatian historian nuorimmaksi pääministeriksi helmikuussa 1979.
Keskinen tunnetaan parhaiten rennosta mutta asiallisesta käytöksestään, luovasta ajattelustaan ja inspiroivista, seisovia suosionosoituksia Keskustapuolueen yleiskokouksissa keräävistään puheistaan.

Palaa valtiosivulle

03.04.2002