Trumpethian-DDR:n sota
Helmi - heinäkuu 1980

Sodan osapuolet: Trumpethia vs. DDR

Sodan kulku:

Trumpethian ja DDR:n vuoden 1980 sota oli oikeastaan kaksi erillistä sodanjaksoa, joiden välille ajoittui maaliskuusta huhtikuuhun ulottunut rauhan ja kauppaliiton aika näiden naapurivaltioiden välillä. Molemmat sodat aloitti Trumpethia, DDR:n politiikan ollessa alun alkaenkin melko passiivista ja pasifistista.
Rajalinja 1.2.1980

Helmikuu 1980
Sota saa alkunsa kuten niin monet sodat aiemmin, yllätyshyökkäyksellä Trumpethian toimesta Havannan maakuntaan. Samaan aikaan kun aseet jo olivat yllättäen alkaneet puhua itäisessä DDR:ssä, DDR:n valtionjohto neuvotteli tästä tietämättömänä sotilasliiton Trostojan kanssa. Trumpethia käytti tätä liittoutumista julkisena perusteluna hyökkäykselleen, ja väitti DDR:n vehkeilevän yhdessä muiden läntisen Carpathian maiden kanssa sitä vastaan. Taistelukentällä sodan jumalat hymyilivät Trumpethialle. Alakynteen jääneet DDR:n armeijan yksiköt Havannassa lyötiin nopeasti ja alue liitettiin Trumpethian keisarikuntaan.
Trumpethian eteneminen helmikuussa 1980

Maaliskuu 1980
Yhtä yllättäen kuin DDR ja Trumpethia olivat ajautuneet sotaan, ne myös maaliskuussa solmivat rauhan keskenään. Osallisena rauhan lujittamisessa oli myös Nihilian hallitus, jonka aloitteesta Trumpethia, Nihilia ja DDR solmivat kolmen valtion keskinäisen ICTA (Itäisen Carpathian TalousAlue)-sopimuksen. Kaikkien valtakuntain johto ilmaisi julkisesti tyytyväisyyttään rauhan ja vakauden palaamiseen alueelle, mutta kulissien takana sotilaallinen varustautuminen jatkui - varsinkin Trumpethiassa sen valtaaman Havannan maakunnan uusien rikkauksien avulla.

Huhtikuu 1980
Rauhantila Trumpethian ja DDR:n välillä jatkui ja tilanne myös poliittisella kartalla vaikutti muuttumattomalta. Kaikessa hiljaisuudessa Trumpethialaisia sotavoimia siirrettiin jo kuitenkin lähemmäs potentiaalisia hyökkäyssuuntia. Julkisesti Trumpethia samaan aikaan tiedotti:"Trumpethian keisarinna on erityisen mielistynyt DDR:n valtioon." Vastaavasti DDR ilmoitti News of Today:ssä seuraavasti: "DDR on erittäin tyytyväinen rauhanomaiseen tapaan, jolla itäisen Carpathian tilanne on kehittynyt." Kuka olisi osannut aavistaa sen mitä tuleva kuukausi toisi tullessaan?

Toukokuu 1980
Sodan tuli leimahtaa uuteen liekkiin Trumpethialaisten vyöryessä kuin helmikuun toisintona valtakunnanrajojen ylitse DDR:n hallinnoimaan Länsi-Berliinin kaupunkiin! Kuten aiemmin samana vuonna, tälläkin kertaa hyökkäys oli raju ja murskaavan ylivoimainen, ja sen tulon sekä voimakkuuden ennakointia vaikeutti hyökkäykseen osallistuneiden yksiköiden siirtyminen yhtäaikaa monelta eri naapurialueelta Länsi-Berliiniä vastaan. Vaikka Länsi-Berliiniä puolustamassa olikin runsaasti DDR:n sotilaita ja kalustoa, nämä tuhottiin kuun loppuun mennessä viimeistä myöten. Trumpethia esitti tällä kertaa kansainvälisille medioille sotatoimiensa perimmäisen syyn olevan DDR:n kanssa yhteisymmärryksessä tapahtuvan jälleenrakennus- ja kunnostustyön. DDR:n tilanne alkoi näyttää uhkaavalta, mutta tästä huolimatta maa pidättäytyi pyytämästä apua muilta Carpathian valtioilta - jopa liittolaiseltaan Trostojalta.

Kesäkuu 1980
Trumpethia jatkoi offensiiviaan DDR:n alueille etenemällä suoraan valtaamastaan Länsi-Berliinistä ja muilta Trumpethian hallinnoimilta alueilta Tampereen maakuntaan. DDR:n armeija pääosan jäätyä yhä tiiviisti pääkaupungin Itä-Berliinin suojaksi, Tampere kaatui suhteellisen helposti Trumpethian käsiin. Vieläpä huono sääkin suosi Trumpethian sotatoimia, halvaannuttaen DDR:n ilmaylivoiman. DDR sai kesäkuussa silti uuttakin toivoa, sillä Trostoja alkoi lähentyä itäistä naapuriaan maiden välisen liittolaisuussopimuksen nimissä - tähän mielenkiinnon lisääntymiseen varmasti vaikutti myös Nihiliassa samaan aikaan puhjennut sisällissota johon Trostoja aktiivisesti osallistui. DDR sai Trostojalta tukea kauppapistelahjoituksien muodossa ja Trostoja myös mobilisoi ilmavoimansa Namdassa antaen näille määräyksen tukea DDR:n armeijaa jos Trumpethia olisi hyökännyt näiden ilmavoimien toiminta-alueelle DDR:n rajojen sisällä - käytännössä tarkoittaen siis Imatran, PjongPjangin ja Itä-Berliinin alueita. Mahdolliset seuraukset Trostojan ja Trumpethian yhteenotosta kesällä 1980 jäivät kuitenkin arvailujen varaan, sillä Trostojalaisia ilmavoimia ei varsinaisissa taisteluissa DDR:n taivaalla kertaakaan nähty.
Trumpethian eteneminen touko-kesäkuussa 1980

Heinäkuu 1980
Kuten Trumpethian ja DDR:n välisissä kriiseissä vuoden 1980 alkupuoliskolla totuttiin näkemään, suhteiden muutokset näiden kahden valtion kesken olivat sekä odottamattomia että nopeita. Niin myös heinäkuussa jolloin maat pikaisten neuvottelujen päätteeksi solmivat rauhansopimuksen - rajaksi maiden välille muodostui sen hetkinen vallitseva rintamalinja. Trostoja jatkoi tästä huolimatta vielä heinäkuussa sekä kauppapistetukien lähetyksiä, että ilmavoimiensa valmiustilaa. Rauhantila kuitenkin pysyi, eivätkä sen enempää Trumpethian kuin DDR:nkään joukot pyrkineet uusiin rajanylityksiin.

Sodan seurauksia:
Trumpethian-DDR:n sota oli selvästi juuri näiden kahden valtion välinen yhteenotto. Muiden Carpathian valtakuntien mielenkiinto oli ainakin sotilaallisesti suurimman osan ajasta toisilla rintamilla ja toisaalta Trumpethia ja DDR olivat hyvin pitkälti keskittyneitä toisiinsa. Ei siis ole ihme, että sota muokkasi kummankin osanottajansa tulevaisuutta. Trumpethia kasvoi juuri DDR:ltä riistämillään vaurailla alueilla varteenotettavaksi Carpathian suurvallaksi läntisen kaksikon Arkhamistan-Trostoja seuraan. Sen sijaan DDR:n kohtalona oli osin heikon sotaonnen, osin pasifistisen politiikan johdosta jääminen pikkuveljen asemaan päätettäessä Carpathian myöhempiä kohtaloita. DDR vältti kuitenkin miehityskohtalon joka koitui Ylä-Karpatian osalle. Se oli vielä heinäkuun 1980 jälkeenkin varteenotettava omasta kohtalostaan määräävä valtio, jolla oli yhä hallussaan puolet alkuperäisistä alueistaan.
Rauhansopimuksella heinäkuussa 1980 vahvistettu Trumpethian-DDR:n raja

Trumpethian-DDR:n sodan statistiikkaa

Trumpethian-DDR:n sodan kartasto

Palaa takaisin

19.01.2003