Iron Fist:in säännöt

"Parempi että sinun äitisi itkee kuin minun äitini."
-Romanialainen sananlasku

6.2. Taistelujen ratkaiseminen ja osapuolten tappiot
Ultimaalinen tulos taisteluista on alueiden omistussuhteiden vaihtuminen - tai säilyminen entisellään hyökkäyksen epäonnistuessa. Toinen merkittävä asia on taisteluissa syntyvien veriuhrien määrä, jonka kaikki osapuolet useimmiten toivoisivat olevan mahdollisimman vähäinen, ainakin omien yksiköittensä osalta.

Taistelujen tuloksen määrää siis erilaisten muuttujien muovaama hyökkääjän KTA-arvo, jonka vertaaminen puolustajan KTA:n tapahtuu vähentämällä suuremmasta luvusta pienempi. Se kumman luku on suurempi on siis taistelun voittaja, ja toinen osapuoli häviää. Tämä ei kuitenkaan automaattisesti johda siihen että alue jää taistelun voittaneen käsiin. Hyökkääjän on näet saatava aikaan tarpeeksi suuri voitto valloittaakseen alueen. Tiukat kamppailut ovat usein sikäli turhauttavia, että ne yleensä johtavat kaikkein suurimpiin tappioihin. Raaka ylivoima onkin taistelukentällä sotapäälliköiden paras ystävä.

Taulukkoa luetaan seuraavasti:
Vasen sarake kuvaa lukua joka erottaa suuremman KTA-arvon pienemmästä. Mitä suurempi tämä ero on, sitä suurempi voitto. Taulukossa katkoviivalla merkitty raja 10-pisteen erotuksen jälkeen on niin sanottu valloitusraja. Jos hyökkääjä saavuttaa näin suuren tai suuremman voiton, hän valloittaa alueen jolle on hyökkäämässä.

Poikkeuksina: Sellaisessa tilanteessa, jossa hyökkääjä tuhoutuu täysin, ei tämä tietenkään voi valloittaa enää mitään vaikka "voittaisikin" taistelun tarpeeksi suurella marginaalilla. Samoin puolustaja joka tuhoutuu kokonaan joutuu luovuttamaan alueen hyökkääjälle riippumatta taistelun muutoin voitollisesta tai tappiollisesta lopputuloksesta. Tilanteessa jossa kumpikin osapuoli tuhoutuu täysin, jää alue aina puolustajan käsiin. Kaikki edelliset poikkeustapaukset koskettavat ainoastaan maavoimien yksiköitä.

6.2.1. Jalkaväen & panssarivoimien tappiot
Oikeanpuoleinen sarake kuvaa prosentuaalista tappiota jonka häviäjä ja voittaja (häviäjä kauttaviivan vasemmalla, voittaja oikealla puolella) kärsivät JV- ja PA-yksiköissään. Jotta luvut pysyisivät suhteessa riippumatta siitä onko toisella osapuolella runsaasti enemmän joukkoja kuin toisella, tappioprosentin mukainen menetettävä yksikkömäärä katsotaan aina sen osapuolen mukaan jolla on enemmän maajoukkojen yksikköjä taistelukentällä (JV- ja PA-yksikköjen määrä lasketaan yhteen). Näin ollen osapuoli joka on radikaalisti toista pienempi, voi itse asiassa hyvinkin kokea täydellisen tuhon jo 40- 50% tappioprosentilla, koskapa tuo prosentti tarkoittaa "Prosenttia yksikkömäärältään suuremman osapuolen yksiköistä". Laskettaessa näitä tappioita, pyöristykset tehdään pääsääntöisesti YLÖS seuraavaan kokonaislukuun. Missään tilanteessa taistelun voittaja ei kuitenkaan koskaan voi kokea yksikkömääräisesti suurempia tappioita kuin hyökkääjä.

Poikkeuksena: Jos toisella taistelun osapuolella on A)jotakin maavoimien yksikkötyyppiä vähintään kolme kertaa enemmän kuin vihollisella ja B)tämä ylivoimainen osapuoli voittaa taistelun, tehdään tappioita koskeva pyöristys kyseisen yksikkötyypin ja ylivoimaisen osapuolen kohdalla poikkeuksellisesti alaspäin.

Esimerkkinä:
Hyökkääjällä on 7 JV-yksikköä ja 3 PA osastoa, puolustajalla 4 JV ja 2 PA. Sääolot, maasto ja muut tekijät johtavat lopulta hyökkääjän KTA:n tulokseksi 21, ja puolustajalle 13.
Hyökkääjä siis voittaa, erotukseksi KTA-arvoille jää 8.
Taulukosta nähdään, että häviäjän ja voittajan tappioiden suhde on 50/30.
Hyökkääjällä on 10 yksikköä, puolustautujalla 6, eli tappioprosentit määritetään hyökkääjän yksiköistä.
7 Jalkaväkiyksiköstä 50% on 4 (pyöristys ylös), ja 30% on 3 (pyöristys tässäkin ylös seuraavaan kokonaislukuun).
3 Panssariyksiköstä 50% on 2 (pyöristettynä), ja 30% on 1.
Hyökkääjä menettää näin ollen 3 JV- ja 1 PA-yksikköä.
Puolustaja menettää 4 JV- ja 2 PA-yksikköä.
Nyt, koska taulukosta katsottu KTA-arvojen erotus ei ollut tarpeeksi suuri ohittaakseen valloitusrajan, hyökkääjä EI valtaisi aluetta voitostaan huolimatta.
Kuitenkin, vähennettäessä tappiot olemassaolevista joukoista, huomataan että puolustaja menettää kaikki puolustavat joukkonsa, ja siksi yksi aluemuutoksia määräävistä poikkeustapauksista astuu voimaan: "Puolustaja joka tuhoutuu kokonaan joutuu luovuttamaan alueen hyökkääjälle"
Hyökkääjä on voittoisa, ja hänen taistelusta selviytyneet 4 JV- ja 2 PA-yksikköään siirretään valloitetulle alueelle.

6.2.2. Ilmavoimien tappiot
IV-yksiköille koituvat menetykset lasketaan pelissä hiukan toisella tapaa, vaikuttavathan ne toimiessaankin kaikkeen toiminta-alueellaan tapahtuvaan sotilastoimintaan taisteluvaiheen aikana eivätkä pelkästään yksittäiseen taisteluun kuten maavoimat tekevät.
Taisteluun osallistuneella ilmavoimien yksiköllä on aina mahdollisuus tuhoutua. Taistelujen lopputulokset ja vuorolla käytyjen taistelujen kokonaismäärä määrittelevät sen kuinka suuri tuo mahdollisuus kullekin IV-yksikölle on. Jokainen taistelu johon ilmavoimien yksikkö osallistuu, luo 10% (voitetut tai ratkaisemattomat taistelut) tai 20% (hävityt taistelut) mahdollisuuden että tuo yksikkö tuhoutuu. Jos yksikkö ottaa osaa useampiin taisteluihin toiminta-alueellaan saman kierroksen aikana, lasketaan kertyneet prosentit yhteen. Tällöin valtio voi hyvällä onnella olla menettämättä yhtäkään yksikköä pitkiin aikoihin, tai huono-onnisella pelivuorolla menettää massiivisissa hävityissä taisteluissa vaikka ne kaikki.

Esimerkkinä:
Kaupungissa on taisteluvaiheen alussa 2 ilmavoimien yksikköä. Ympäröivillä alueilla käydään vaiheen aikana taisteluja kolmella sellaisella alueella jotka kuuluvat kaupungista käsin toimivien IV-yksiköiden toiminta-alueeseen (toiminta-alue = kaikki alueet joille päästään ylittämällä enintään 2 aluerajaa). Ilmavoimien toiminnan suhteen ei ole merkitystä sillä ovatko taistelut valtion kannalta hyökkäyksiä vai puolustuksia.
Taisteluista 2 on voittoja, mutta yksi päättyy häviöön.
Nyt, laskettaessa ilmavoimien tappioita, voitetut taistelut tuovat kumpikin 10% mahdollisuuden yksikköjen tuhoon, ja kärsitty tappio 20% mahdollisuuden.
Nämä tulokset lasketaan yhteen, eli 10+10+20=40%. Näin ollen molemmilla noihin kolmeen taisteluun osallistuneista IV-yksiköistä on 40% mahdollisuus tuhoutua taistelujen seurauksena. Pelinjohto tarkistaa mahdollisesti syntyvät tappiot taisteluvaiheen lopussa.

6.2.3. Tykistön tappiot
TY-yksiköille koituvat menetykset lasketaan pelissä käyttäen A)joko niitä sääntöjä jotka koskevat muiden maavoimien tappioiden määrittämistä (kts 6.2.1), sellaisissa tilanteissa joissa taistelu käydään sillä alueella jolle tykistöyksiköt ovat sijoitettuina, tai käyttäen B)ilmavoimien tappiot määritteleviä sääntöjä (kts 6.2.2) tapauksissa joissa tykistö tukee muualla taistelualueellaan käytäviä taisteluita.
Huomionarvoista on, että on mahdollista yhdelle alueelle sijoitettujen TY-yksikköjen joutua yhdellä vuorolla käyttämään molempia tappionmäärittelytapoja, ja jos näin käy, määritellään ensin tappiot sijoitusalueella käytävästä taistelusta tavalla A, ja tämän jälkeen mahdolliset tappiot muualle taistelualueelle annetusta tulituesta tavalla B niiden yksiköiden osalta jotka eivät vielä ole tuhoutuneet.

Palaa sääntöhakemistoon

11.03.2002