Taisteluvaihe: Taisteluarvot ja KTA

6. Taisteluvaihe
Taisteluvaihe käydään vasta sen jälkeen kun jokainen valtio on ilmoittanut siirto- ja hyökkäysvaiheidensa toiminnan oman valtionsa osalta pelinjohdolle.
Jos/kun valtion alueella on toisen, vieraan ja vihamielisen valtion joukkoja hyökkäysvaiheen päätösten seurauksena, ja myös puolustajalla on maajoukkoja alueella, syntyy taistelu. Taistelun käyminen ei varsinaisesti ole valtionjohdon huolenaihe, sitä kiinnostavampia ovat tulokset, mutta jotakin on silti hyvä tietää siitä mitä tapahtuu, ja miten taistelujen lopputulokset määräytyvät.

6.1. Taisteluarvot
Jokaisella yksiköllä on taisteluarvonsa. Taisteluarvo on pistemäärä joka kuvaa suurpiirteisesti voimaa jolla yksikkö pystyy sotaa käymään. Maasto- ja säätekijät vaikuttavat usein taisteluarvoihin. Eri yksikköjen taisteluarvot ovat:

Yksikkötyyppi:	Taisteluarvo:	Olosuhteet:
Jalkaväki	1	Sama kaikilla alue- ja säätyypeillä
Tykistö	1	Sama kaikilla alue- ja säätyypeillä
Panssari	4	Tavallinen maasto, hyvä- tai vaihteleva sää
	3	Tavallinen maasto, huono sää
	1	Rikkonainen maasto tai kaupunki, kaikilla säätyypeillä
Ilmavoimat	3	Kaikilla aluetyypeillä, hyvä säätila
	2	Kaikilla aluetyypeillä, vaihteleva säätila
	1	Kaikilla aluetyypeillä, huono säätila

Kun alueeseen kohdistuvaan hyökkäykseen osallistuvien yksiköiden taisteluarvot lasketaan yhteen, saadaan hyökkääjän kokonaistaisteluarvo (KTA), ja kun sama tehdään niille joukoille jotka puolustajalla on alueella, saadaan luvut joita voidaan verrata toisiinsa ja määritellä taistelun lopputulos.

Tietyt asiat muuttavat KTA-lukuja suuntaan tai toiseen:

1. Sattuma
Koska sodankäynti ei varsinkaan taistelukentällä ole puhdasta matematiikkaa, tarvitaan jonkinlainen muuttuja kuvaamaan satunnaisuutta. Tämä ratkaistaan käytännössä siten, että jokaista muutoin valmista KTA-arvoa hilataan suuntaan tai toiseen jonkin arvon mukaisesti välillä -20% - +20%. Tällöinhän, jos toinen osapuolista kokee +20% onnenpotkaisun, ja toinen -20% epäonnen, se on…korkeampaa matematiikkaa!

2. Linnoitteet
Mikäli hyökkäävä osapuoli yrittää edetä alueelle yksinomaan sellaisista suunnista joita vastaan puolustaja on aiemmin linnoittanut aluerajansa, saa puolustaja +30% lisän KTA-arvoonsa. Jos sen sijaan yksikönkin verran hyökkääjiä (poislukien IV-yksiköt) etenee alueelle linnoittamattomien aluerajojen ylitse, puolustaja ei saa tätä bonusta, riippumatta siitä onko jollakin osalla hänen puolustautuvista aluerajoistaan linnoitteita vai ei. Kaikki alueen linnoitteet tuhoutuvat jos hyökkääjä valloittaa alueen. Jos puolustaja taas on voitokas, linnoitteet pysyvät entisellään, ne eivät siis kulu voitokkaissa puolustustaisteluissa.

3. Ylivertainen aseistus
Jos toisella osapuolista on käytössään aselaji joka toiselta kokonaan puuttuu (oli kyse sitten JV, TY, PA tai IV-yksiköistä) saa osapuoli jolla on ylivertainen aseistus kertoa kyseessäolevan aselajin itselleen tuottaman taisteluarvon kaksinkertaisena laskettaessa KTA-lukua.

4. Uhka saarrostuksesta
Vihollisen hyökätessä alueelle jonka puolustavalla osapuolella ei ole aluerajoja joiden kautta perääntyä oman valtion toiselle alueelle - toisin sanoen ei pakotietä jos taistelun tuloksena on häviö - puolustaja saa KTA-lukuunsa +10% korotuksen.

5. Kotimaan puolustus
Jos taistelua käydään kaupungista, jota puolustava valtio on hallinnut pelin alusta asti, puolustaja saa KTA-lukuunsa +10% bonuksen. Korotusta ei saa enää jos kaupunkialue kerrankin menetetään viholliselle, ei edes tilanteessa jossa kaupunki on vallattu takaisin ja sitä puolustetaan uudelleen. Tätä lisää ei koskaan anneta hyökkääjälle.

6. Toivoton taistelu
Mikäli jokin valtio on menettänyt kaikki kaupunkialueensa, sen armeijan valtaa epätoivo. Valtion joukoilla on taisteluissa KTA-luvuissaan -20% vähennys niin kauan kunnes valtio onnistuu valtaamaan itselleen ainakin yhden kaupungin.

Kaikki edellälasketut prosentuaaliset muuttujat lasketaan aluksi yhteen, ja vasta tämän jälkeen korotus/vähennys liitetään lopulliseen KTA-arvoon. Lopullinen KTA on aina lähin kokonaisluku, ja vähintään 1 jos aluetta puolustaa edes yksikin JV-, TY- tai PA-yksikkö.