Iron Fist: Puolustautuminen

"Joka pieneen etuun tarttuu, kärsii suuren tappion."
- Kiinalainen sananlasku

3. Puolustautuminen

Puolustautuessaan valtio yrittää torjua alueilleen kohdistuvaa hyökkäystä valitsemallaan tavalla. Sana puolustautuminen tässä yhteydessä on sikäli virheellinen, että puolustautuessaan valtio voi myös vetäytyä tai vastahyökätä. Yhtä aluetta puolustettaessa sana on yksiselitteisempi. Alueella on tietty määrä joukkoja ja ne puolustavat sitä automaattisesti mikäli alueelle hyökätään.

3.1. Puolustukseen vaikuttavat tekijät

Jotta valtionjohto saattaa luoda tehokkaan puolustuksen koko valtiollensa, tiettyjä faktoja kannattaa huomioida puolustussodankäyntiin liittyen.

Puolustusta suosivia tekijöitä
Tietyt alueet ovat maastonsa puolesta puolustussotaa suosivia. Tällaisia ovat rikkonaisen maaston alueet, joilla panssarien taistelukyky on tavallista maastoa heikompi, sekä erityisesti kaupunkialueet, joilla edellisen lisäksi valtiolla on usein käytössään kotimaan puolustuksesta saatava +10% bonus kokonaistaisteluarvoon. Näillä aluetyypeillä yksikkömäärältään pienemmällä armeijalla on paremmat mahdollisuudet torjua hyökkääjä kuin tavallisen maaston alueilla, varsinkin jos puolustajalla on pulaa panssariyksiköistä.

Myös linnoitteet vahvistavat puolustusta, ja jos ne on kerran rakennettu, ne kannattaa pitää vahvasti miehitettyinä niin kauan kuin mahdollista.

Vähän aluerajoja naapurivaltioiden alueille, tarkoittaa vähän suuntia joilta alueelle voidaan hyökätä. Joskaan tämä ei automaattisesti tarkoita että alue on suojattu ja turvassa, se tarkoittaa että ainakin alueelle tunkeutujan on tultava tietyltä kapealta suunnalta. Tämä tekee hyökkäysvalmistelut helpommin havaittavaksi tiedustelullesi, ja lisää myös riskiä jonka hyökkääjä ottaa mikäli suorittaa offensiivinsa.

Pitkä välimatka vihollisen lentokenttiin on etu puolustajalle. Jos tiedät että alue on vastapuolesi - ja myös tämän liittolaisten - ilmavoimien toimintasektorin ulkopuolella, ja varsinkin jos omat ilmavoimasi vielä ylettävät antamaan alueelle ilmatukea, voit huoletta laskea tästä edun puolustajalle, kenties vähentäen aluetta puolustavien maavoimien määrää. Harva vihollinen uskaltaa hyökätä alueelle jolle ei saa ilmatukea, ja vielä harvempi ottaa riskin joutua puolustajan mahdollisten ilmavoimien rusikoimaksi.

Puolustusta heikentäviä tekijöitä
Tavallinen maasto on helpompi kohde valloitukselle kuin rikkonainen maasto tai kaupunkialue, johtuen panssarijoukkojen korkeasta taisteluarvosta tavallisen maaston alueilla.

Paljon aluerajoja naapurivaltioiden alueille, tai vähän toisille omille alueille. Alue jolle vihollinen voi koota voimansa hyökäten usealta suunnalta on houkutteleva kohde, ja lisäksi tiedustelullasi on hankaluuksia saada selville tarkkoja arvioita vihollisen yksikkömääristä jos tietoja pitää kerätä usealta alueelta. Jos lisäksi peräytymisteitä alueelta on vain vähän tai ei ollenkaan, vihollinen voi saada, tai ainakin toivoa saavansa yksikkösi motitettua ja antautumaan.

Ota aina, ja etenkin puolustaessasi huomioon sääntö vihollisen ylivertaisesta aseistuksesta. Tuntuu kovin selkeältä sulloa kaikki panssariyksikkönsä tasamaalle, ja jättää rikkonaiset maastoalueet jalkaväen hoiviin. Tämä voikin olla totta jos olet todella tiukilla panssariyksiköiden suhteen, mutta jos käytössäsi on niitä edes kohtuullinen määrä, jätä yhdet myös rikkonaisen maaston alueille ja erityisesti kaupunkeihisi. Kaksinkertainen taisteluarvo yksikkötyypistä jota toisella osapuolella ei ole, ratkaisee hämmästyttävän usein taisteluita. Missään tapauksessa kuitenkaan, vaikka panssariyksikkö olisi armeijasi viimeinen, älä anna joukkojesi joutua puolustamaan tavallista maastoaluetta ilman panssareita jos vain sen voit estää. Jo kaksikin panssariyksikköä tasamaalla ilman vihollisvaunuja niitä estämässä tuottavat säästä riippuen 12-16 pistettä taisteluarvoon - tarpeeksi vastaamaan keskikokoisen valtion kaiken jalkaväen yhteenlaskettua taisteluarvoa.
Ilmavoimien suhteen pidä huolta ennenmuuta siitä että yksikköjesi toimintasektori kantaa alueille joita on tarkoitus puolustaa. Muuten uhkana on, että sinulle käy taistelun tullessa yhtä ohraisesti kuin edellisessä laskelmassa panssarien suhteen.

Muita puolustukseen vaikuttavia tekijöitä
On olemassa tekijöitä jotka vaikuttavat suuntaan tai toiseen puolustusta suosien tai haitaten, tilanteesta riippuen.

Yleiset voimasuhteet alueella on niistä tärkein. Yksinkertaistetusti on tietysti helpompaa puolustautua jos oma armeijasi on suurempi kuin vihollisen. Aina tilanne ei kuitenkaan ole näin yksiselitteinen - varsinkin kun ottaa huomioon että osapuolista heikompi yleensä on se joka on pakotettu puolustamaan. Vihollismaita voi olla monta, taisteluita voi olla monilla rintamilla, voit olla tullut yllätetyksi ja paikallisesti yksikkösi ovat alivoimaisia vaikka maasi kokonaisuutena onkin vahva, toisella puolella on enemmän panssareita, sinulla taas ilmavoimia jne.
Olisi liian monimutkaista alkaa käydä läpi kaikkia eri vaihtoehtoja, riittää vain että muistetaan niiden luonnollisesti vaikuttavan yleistilanteeseen. Ohjeena voitaisiin silti sanoa, että kannattaa pyrkiä varsin tasapainoiseen, voimakkaaseen joukkojensijoitteluun, jollei erityisesti tiedä minkälaisia yksiköitä ja missä tarvitsee. Tällöin on niin sanotusti valmis käymään kaikenlaista sotaa kaikkialla. Yleensä valtionjohtajalla on kuitenkin tiedossaan ainakin yksi selkeä painopiste, tai suunta jolla joukkoja tarvitaan enemmän kuin toisaalla.

Alueen strateginen arvo vaikuttaa myös siihen kuinka suotuisaa tai epäsuotuisaa sitä on puolustaa. Paitsi edellämainitut sijainnit suhteessa naapurialueisiin, huomioi myös alueen luonnonvarojen-, väestön- ja teollisuuden määrä, vihollisen mahdollisuudet edetä syvemmälle valtioosi tai kolmansien maiden alueille jos se valtaa jonkin tietyn alueen jne. Puolusta ennemmin keskeistä aluetta joka on sinulle arvokas, kuin köyhää periferiaa, jonka sijainti alunalkaenkin on vähämerkityksellinen. Älä kuitenkaan unohda, että kaikilla alueilla on arvonsa, toisilla suurempi, toisilla vähäisempi, mutta arvo yhtäkaikki. Älä luovu mistään ilmaiseksi ellei sinun ole aivan pakko.

Tarkkaile säätiedotteita. Vaikka niihin ei voikaan luottaa kuten peruskallioon, hyvän- ja huonon sään ennusteilla on eroja - myös vihollisesi mielessä kun tämä suunnittelee hyökkäystä alueellesi. Sään vaikutuksessa lopullisiin taistelutuloksiin on merkitystä erityisesti sillä kuka pitää hallussaan ilmaylivoimaa alueella. Jos hallussasi on "kick-ass" ilmavoimat, voit odottaa suotuisia aikoja hyvien säiden sattuessa.

3.2. Aluepuolustuksen tavoitteet

Puolustuksella on yhden alueen mittakaavalla kaksi pääasiallista tehtävää, jotka tärkeysjärjestyksessä ovat seuraavat:
I - Estää aluemenetykset
II - Voittaa alueella käytävät taistelut

Kuten sanottua, kohta yksi on tärkein. Tappio taistelussa on yleensä hyväksyttävissä, jos alue kuitenkin jää haltuusi. Hyökkääjän periaatteellinen pyrkimys on aina vallata alue jolle hyökätään, ja tämän estäminen on torjuntavoitto jo sinällään. Puolustaja pystyy pitämään alueen hallinnassaan jos hyökkääjä häviää taistelun, tai jos hyökkääjä voittaa muttei tarpeeksi suurella KTA-erotuksella jotta ylittäisi valloitusrajan JA puolustajalla jää ainakin yksi maavoimien yksikkö alueelle tappioiden vähentämisen jälkeen.

Edellisen kappaleen viimeisen lauseen loppuosa on tärkeä, sillä hyvin usein, varsinkin pienehköjen yksikkömäärien taistellessa, puolustus häviää nimenomaan sen takia että kaikki puolustavat yksiköt tuhotaan. Hyökkääjän käytössä muutama jalkaväen yksikkö parin panssarin tukemana harvoin riittää luomaan vähintään 11 pisteen KTA-erotusta (valloitusraja on tuo 11 pistettä), mutta riittää kyllä hyvinkin tuhoamaan esim. 2JV ja 1PA yksiköistä koostuvan puolustuksen viimeiseen mieheen. Ainoa todellinen lääke ja ratkaisu on puolustaa suuremmilla yksikkömäärillä, mutta joskus riittää jo pelkkä suuri yhden maavoimien aselajin määrä. Tappiot näet lasketaan aina yksikkömäärältään suuremman osapuolen mukaan. Siten tilanteessa jossa hyökkääjällä on 5JV ja 4PA yksiköt, ja puolustajalla 7JV ja 1PA, puolustaja ei varmasti menettäisi kaikkea jalkaväkeään, koska tappioprosentti laskettaisiin suuremmasta (tässä tapauksessa puolustajan) jalkaväkimäärästä. Hän häviäisi taistelun komeasti - ainakin jos kamppailu käytäisiin tavallisessa maastossa - hyökkääjän panssarien ansiosta, mutta mahdollisuudet olisivat hyvät sille ettei vihulainen ylittäisi valloitusrajaa, eikä näin myöskään valtaisi aluetta. Jos puolustajalla olisi alueella 3JV ja 2PA (tasamaalla täysin sama yhteenlaskettu KTA-arvo), taistelun tulos olisi sama kuin edellä, mutta puolustaja menettäisi alueen koska sen yksiköt tuhottaisiin kokonaan.

Puolustuksen tehtävistä toista, taistelujen voittamista, ei sitäkään pidä väheksyä vaikka se tässä toissijaiseksi nimetäänkin. Varsinkin sodan ollessa jo käynnissä, jolloin vihollisen aktiiviset hyökkäysaikeet eivät ole varsinainen salaisuus, tulee aina pyrkiä voittoihin taistelukentillä. Voitto taistelussa johtaa näet aina pienempiin, tai pahimmillaankin yhtäsuuriin tappioihin kuin vastapuolella - sekä nautinnolliseen tietoon siitä kuinka kurja vihollinen kärvistelee tappioidensa kasvaessa. Sotien venyessä pidemmiksi ja pidemmiksi, jokainen säästetty yksikkö on plussaa, ja jokainen vihollisen edelleen menettämä yksikkö on plussaa kaksinverroin - sillä vaikka vihollisella olisikin varaa luoda täydennysjoukkoja tuhottujen tilalle, hän joutuu marssittamaan ne rintamalle kenties hyvinkin kaukaa kaupungeistaan.

3.3. Strateginen puolustus

Koko valtiosi alueen puolustus koostuu yksittäisten alueidesi puolustamisesta, sekä tarvittaessa vastahyökkäyksistä. Näitä nimitetään tässä yhteydessä strategiseksi puolustukseksi. Jos kimppuusi on hyökätty, älä koskaan arkaile viedä sotaa vihollisalueelle mikäli siihen vain on tilaisuus. Strateginen puolustus on sellaisenaan harvoin hyvä tapa voittaa sotia (tai pelejä) mutta se on pohja jolle valtion kuin valtion on parasta rakentaa sotilaallista tulevaisuuttaan.

Strategisen puolustuksen pohja luodaan taloudella ja tiedustelulla, sekä suunnitelmalla siitä mitkä alueet valtiossa ovat helpoimmat/tärkeimmät puolustettavat, mitkä taas eivät niitä ole. Valinnat voivat olla hankalia. Kun juuri se tärkeä, luonnonvaroiltaan rikas, väestöä pursuileva alue on keskelle vihamielistä naapurimaata tunkeutuvassa pullistumassa... Kun juuri se tietty, tärkeä keskiosa maastasi on autiomaata niin väestön kuin luonnonvarojen suhteen... On valtionjohdon käsissä mikä lopulta nähdään minkäkin arvoisena.
Naapurivaltiot ja suhteet näihin ovat myös tärkeitä. Ei ole mitään järkeä pitää yllä jättiarmeijaa liittolaisen rajoilla, jos samaan aikaan toisaalla kimppuusi hyökätään ja omat saavat turpiin. Valtionjohtajan tehtävä on myös siirtää joukkojaan, ja siten siirtää puolustuksen painopistettä sen mukaan kuin diplomaattiset, sotilaalliset ja tiedustelulliset virtaukset ohjaavat.

Kenties noin 50% valtiotason puolustuksesta voidaan johtaa sen pohjalta mitä tiedetään, joissakin tapauksissa vielä paljon vähemmän. Suuri osa puolustussotaa käydään arvauksen ja yllätyksen ehdoilla. Puolustajan tulee pyrkiä voittamaan hyökkäävä vihollinen, sijoittamalla mahdollisimman suuri yksikkömäärä juuri sille alueelle jolle vihollinen on hyökkäämässä. Tässä suhteessa suurimman kysymysmerkin osa lankeaa vihollisvaltion valtionjohtoa pelaavan pelaajan aikeiden ja tekojen, ei niinkään tämän yksikkövahvuuden osalle. Kuka tahansa osaa siirtää yksiköt alueelle jolle hyökätään. Tietää mikä tuo alue kullakin hetkellä on, siihen tarvitaan ennustaja, tai mieluiten kaksi.

3.4. Vetäytyminen

Vetäytyminen joltakin alueelta vihollisen edeltä taistelutta, on tapa säästää joukkojaan taisteluihin toisilla, tärkeämmiksi katsotuilla alueilla. Lähinnä tätä vaihtoehtoa kannattaa käyttää jos vihollinen on ylivoimainen, omat yksikkösi ovat vähissä, eikä valtiosi syystä tai toisesta kykene tuottamaan uusia. Vetäytyminen ei koskaan ole hyvä ratkaisu, sillä sitä käytettäessä alue ojennetaan viholliselle taistelutta. Vaikka yksikkösi säästyvätkin, vihollisen säästyvät myös, ja kallisarvoinen alue menetetään vastapuolelle. Silti, joissakin tilanteissa on parempi lyödä naapuri yhdellä, tärkeällä alueella, vaikka tämä tarkoittaisikin tappiota toisella, vähemmän tärkeäksi katsotulla alueella. Tämä ajattelu on oleellista erityisesti ei niinkään puolustussodassa, mutta hyökätessäsi itse tärkeisiin vihollisesi kohteisiin, kuten tämän kaupunkeihin.

Palaa strategiahakemistoon

21.08.2002