Nihilian sisällissota
Kesä - elokuu 1980

Sodan osapuolet: Nihilian tasavaltalaiset vs. Sotilashallinto vs. Trostoja

Sodan kulku:

Nihilian sisällissota syttyi kesäkuussa 1980, ja jatkui elokuun loppuun asti. Sodan osapuolina olivat ensi alkuun vain Nihilian sotilashallinto ja tätä vastaan kapinoineet tasavaltalaiset, mutta heinäkuussa mukaan liittyivät Trostojan tasavallan joukot. Nämä saapuivat kuitenkin lopulta vihollisina molemmille Nihilian sisällissodan osapuolille, ja yksi kerrallaan murskasivat ensin tasavaltalaisten ja sitten sotilashallituksen vastarinnan vallaten koko Nihilian alueen.
Rajat 1.6.1980

Kesäkuu 1980
Pohjois-Carpathian sodan vielä ollessa käynnissä Ylä-Karpatiassa, Nihilian tasavaltalaismieliset, jotka olivat pysytelleet maan alla kenraali Jacob Franzin suorittaman sotilasvallankaappauksen jälkeen, näkivät hetkensä koittaneen. Franzin syrjäyttämän entisen presidentin Albert Plockin johdolla Gratzissa toimeenpantiin vallankaappaus johon osallistui sekä armeijan yksiköitä että aseistautunutta kansanmiliisiä. Vallankumous (tai vastavallankumous kuten sotilashallitus sitä nimitti) saikin kaupungin haltuunsa, mutta Nihilian muut maakunnat, Polonia ja Truk jäivät sotilashallituksen joukkojen käsiin. Samoin kävi pääosalle maan asevoimista, muun muassa kaikille Nihilian panssarivoimille. Molemmat osapuolet ottivat yhteyden myös naapureihinsa. Sotilashallitus, joka uskoi voittoonsa taistelukentällä, vaati sekä julkisesti että kahdenvälisissä neuvotteluissa Nihilian naapurivaltioita kunnioittamaan kriisiä Nihilian sisäisenä asiana. Tasavaltalaisten viesti oli toisensuuntainen, ja mm. Trostojan kanssa käytiin neuvotteluja sotilasavusta kenraali Franzin joukkojen voittamiseksi. DDR, ja hallitsijansa vaihtoon liittyvistä ongelmista kärsivä Trumpethia jättäytyivätkin kriisissä puolueettomiksi. Trostoja sen sijaan ei niin tehnyt, ja tämä muutti koko Nihilian sisällissodan luonteen täysin toisenlaiseksi.
Nihilian jakautuminen tasavaltalaisten ja sotilashallinnon valtapiireihin kesäkuussa 1980

Heinäkuu 1980
Sekä Trostojan armeija, että Nihilian sotilashallituksen joukot hyökkäsivät heinäkuun alussa Gratzin kaupunkia vastaan. Koska maiden välillä vallitsi virallisesti rauhantila, hyökkäystoimet toteutettiin yhdessä. Tämä vei viimeisenkin toivon tasavaltalaisilta, joiden tuho varmistui huolimatta presidentti Plockin uskoa valavista julkisista esiintymisistä joissa tämä vakuutti ulkopuolisen avun olevan tulossa. Trostojalaiset korjasivat voiton taistelukentällä verrattain helposti, ja miehittivät Gratzin kaupungin hallintaansa. Asiaa kommentoidessaan presidentti Sterppow sanoi lehdistöhaastattelussa lauseensa monimerkityksellisesti asetellen:"Emme aio antaa sisällissodan tuhota nihilialaista kansaa lopullisesti, vaan aiomme avustaa heitä siinä, että rauha heidän alueelleen tulee nopeasti". Trostojan eteneminen Gratziin herätti arvostelua kaikkialla Carpathiassa, ei vähiten Nihilian sotilashallituksen piirissä, joka oli toivonut sodan pysyvän sisällissotana ilman ulkovaltain puuttumista asioihin. Myös Trostojan liittolaisen, Arkhamistanin sisällä heräsi keskustelua sodan oikeutuksesta.
Trostojan tasavaltalaisilta heinäkuussa 1980 valtaamat alueet

Elokuu 1980
Nihilian sisällissota muuttui lopullisesti Trostojan käymäksi valloitussodaksi näiden hyökätessä sotilashallituksen yhä hallussaan pitämiin Polonian ja Trukin maakuntiin Gratzista ja Kadran ylängöiltä. Ylivoimaisilla Trostojalaisjoukoilla ei ollut vaikeuksia lopettaa vihollisensa vastarintaa, varsinkin kun näiltä puuttui kokonaan ilmatuki. Tästä huolimatta sodan viimeinen kuukausi oli myös kaikkein verisin, ja myös Trostojan tappiot ovat ensi kertaa huomattavat. Kuolleiden joukossa oli myös Nihilian sotilashallitusta itsevaltiaana johtanut kenraali Jacob Franz, joka riisti itseltään hengen asevoimainsa tappion hetkellä. Aseiden puhuessa jo viimeisiä kertojaan, diplomatiarintamalla toiminta jälleen kiihtyi. Arkhamistan arvosteli julkisesti - ja ihme kyllä kärkevimmin kaikista Carpathian kansoista - Trostojan toimintaa, toivoen kuitenkin samalla että hyvät välit maiden kesken säilyisivät. Trostoja itse puolestaan kosiskeli Nihilialaisia uudelleen puolelleen käynnistämällä jälleenrakennustöitä, ja luvaten jo pariin otteeseen vallasta kammetulle presidentti Albert Plockille Nihilian maaherruutta - tämä kuitenkin kieltäytyi kunniasta.
Trostojan sotilashallitukselta elokuussa 1980 valtaamat alueet

Sodan seurauksia:
Sodan välittömät seuraamukset olivat Nihilian valtion katoaminen kartalta, ja Trostojan huomattava vahvistuminen tämän seurauksena. Vaikka tätä kriisiä luonnollisesti tuleekin tarkastella myös muiden samaan aikaan pinnalla olleiden ja kenties merkittävämpien tapahtumien yhteydessä, ehkä jopa jonkinlaisena sivunäyttämönä Pohjois-Carpathian sodassa, on silti mielenkiintoista huomata kuinka vapaasti Trostoja lopulta pääsi miehittämään Nihilian. DDR, Arkhamistan, Ylä-Karpatia ja Trumpethia esittivät tuskin lainkaan edes vastaväitteitä, sotilaallisista interventioista puhumattakaan. Sodan seurauksena syntynyt maantieteellinen tilanne puolestaan vahvisti lopullisesti Trostojan aseman suurvaltana Carpathiassa. Samalla se osaltaan siirsi Trostojan ja Trumpethian hallinnon mielenkiintoa pois Carpathian laidoilta ja keskiosiin, alueille joita aiemmin oli totuttu pitämään lähinnä "neutraaleina" Nihilian osina. Tämä oli osasyy sille tapahtumaketjulle joka myöhemmin johti Suureen Carpathian sotaan vuoden 1980 lopulla.
Rajat 1.9.1980

Nihilian sisällissodan statistiikkaa

Nihilian sisällissodan kartasto

Paluu takaisin

19.01.2003