"Carpathian kansat valikoivat itse oman tulevaisuutensa" - Tohtori Joseph Frecknellin haastattelu

News of Todayn toimittaja haastatteli viime jouluna tohtori Joseph Frecknelliä, Yhdysvaltain ulkoministeriön Carpathia-asiantuntijaa, jota pidetään alallaan yhtenä parhaista koko maailmassa. Haastattelun teemana oli Carpathian asema, merkitys ja sen muuttuminen 1980-luvun maailmassa, sekä Carpathian tulevaisuus yleisesti. Seuraavassa osa kyseisestä haastattelusta.

JF: "Näen Carpathian tulevaisuudessa mahdollisuuksia vaurauteen ja hyvinvointiin, mutta yhtälailla suuria uhkakuvia. Tämä alue, nämä kansat, niiden historia tulvii sotia ja kostoa koston päälle. Carpathialta puuttuu se sellainen rauhan perintö, joka toimisi pohjana todelliselle vakaudelle. Nytkin, vaikkei sotaa olla nähty vuosikausiin, kaikki yritykset vastakkainasettelujen ja varustelukilvan katkaisemiseksi ovat valuneet hukkaan. Carpathiasta ei puutu resursseja rauhaan, mutta sieltä puuttuvat luottamus ja sieltä puuttuu todellinen tahto sellaiseen."
TOIM: "Ennustatte siis, että levottomuudet alueella ovat pikemminkin lisääntymässä kuin vähentymässä."
JF: "En näe moniakaan muita vaihtoehtoja. Viime aikojen tapahtumat Nihiliassa ovat jo olleet sellaisia, että ne viittaavat juuri tämänkaltaiseen kehitykseen. Sotilaalliset edut asettuvat demokratian ja perustuslakien edelle. Carpathian kansat valitsevat itse oman tulevaisuutensa, mutta en ole optimistinen sen suhteen millaisia nuo valinnat tulevat olemaan. Moni valtio Carpathiassa väittää yhtä, mutta tekee toista - ja näin nimenomaan niiden sotaanvarustautumisen suhteen."
TOIM: "Viittasitte äsken Nihilian tapahtumiin. Uskotteko te kenraali Franzin vakuutuksiin uusista vaaleista?"
JF: "Uskon että Franz kyllä haluaa palauttaa vallan siviilien käsiin, mutta hän tietää ettei asiaa voida hoitaa yhtä yksinkertaisesti kuin yksi ynnä kaksi. Nihilian sijainti Carpathian keskiosissa on strategisesti hankala, ja kaikenlaiset levottomuudet maassa ovat puolittaisia kutsuja Nihiliaa ympäröiville valtioille puuttua tilanteeseen."
TOIM: "Aseellisesti?"
JF: "Ehkä ensin poliittisella painostuksella, mutta myöhemmin kyllä, en epäile etteivätkö kenraali Franz ja hänen tukijansa olisi pelänneet myös naapurimaiden sotilaallista puuttumista tapahtumiin jos Nihilian omat asevoimat eivät olisi reagoineet ensimmäisinä. Naapurimaat, varsinkin Ylä-Karpatia ja DDR joilla on pitkä yhteinen raja Nihilian kanssa, ovat hyvin tietoisia siitä että ne ovat sekä suurempia, että sotilaallisesti voimakkaampia kuin pieni naapurinsa." TOIM: "Nihilian tilanne on kieltämättä mielenkiintoinen, mutta palataanpa Carpathiaan yleisesti. Onko Carpathiassa mielestänne syytä huolehtia jostakin valtiosta erityisesti?"
JF: "En sanoisi että huolehtia, se voitaisiin ymmärtää väärin. Niinikään sanojani ei saa tulkita väärällä tavalla. Uskon rauhaan, uskon Carpathian hallituksiin ja niiden pyrkimyksiin yhteisen hyvän edistämiseksi. Olen kuitenkin myös realisti ja ymmärrän suurten ideologisten ja maantieteellisten ongelmien vaikutuksen alueen valtioiden väliseen politiikkaan. Ylä-Karpatialla ja Arkhamistanilla on pitkä raja, ja niiden historiassa on käyty monia sotia. Näiden valtioiden hallituksilla on tärkeä rooli pohjoisen-Carpathian vakauden turvaamisessa. Hiukan vastaavanlainen tilanne on Trumpethian ja DDR:n välillä idässä, eivätkä Trostojan poliitikkojenkaan mielipiteet ole yhtään vähemmän tärkeitä."
TOIM: "Entäpä Carpathian ylänköalueet?"
JF: "Olin juuri tulossa siihen. Keskiosien vuoristojen kätkemät luonnonvarat kiinnostavat varmasti monia ahneita hallituksia. Huolestuneena olenkin kuunnellut viime aikojen tietoja siitä, että itse kukin Carpathian valtioista on aina vain lisännyt sotilaallista voimaansa nimenomaan tällä alueella."
TOIM: "Jos sellainen skenario toteutuisi, jossa Carpathia ajautuisi sotaan, mitä valtiota pidätte sotilaallisesti voimakkaimpana?"
JF: "Tuollaiseen kysymykseen lienee mahdotonta vastata, sillä tuollaisen skenarion luomiseksi pitäisi tietää mitkä valtiot olisivat toisilleen vihamielisiä. Puhtaasti materiaalin ja väestön pohjalta laskettuna Carpathiassa on monia keskenään tasavahvoja sotilasmahteja. Arvelisin, että tilanteessa jossa Carpathiassa ajauduttaisiin sotaan, voiton veisi se joka kykenisi paitsi marssittamaan rintamalle eniten joukkoja, myös se joka osaisi varmistaa selustansa liittoutumalla."
TOIM: "Uskotte siis että taistelut saattaisivat ratketa pikemminkin neuvottelupöydissä kuin rintamilla?"
JF: "Ei varsinaisesti niinkään. Carpathian maasto on hyvin haastava jopa nykyaikaisellekin armeijalle, eikä minkään maan taistelukykyä tule aliarvioida. Sodan ikiaikaiset periaatteet ovat yhä ratkaisevat. Hyväkään strategia taistelukentällä ei kuitenkaan riitä jos jokin valtio joutuu yksin vihollisten keskelle."
TOIM: "Viittaatteko tällä Nihiliaan?"
JF: "Jätän vastaamatta tuohon kysymykseenne. Palaan sen sijaan strategioihin. Yhdysvaltain asevoimat käyttävät osana upseerikoulutustaan skenarioita Carpathian aiemmista sodista. Niissä on todettu, että alueen maasto tukee tavanomaistakin paremmin periaatetta hyökkäyksistä mahdollisimman suurin joukkojenkeskityksin, samalla kun puolustus tulee pitää uskottavan vahvana joka puolella. Tärkeää on havaita myös keskiosien vuorten rajoittava vaikutus panssariaselajin toiminnalle."
TOIM: "Toistan aiemman kysymykseni: Mitä valtiota pidätte strategisesti vahvimpana Carpathiassa tänä päivänä?"
JF: "Tuon tietävät vain Carpathialaiset itse, ja epäilen että sielläkin saisitte jokaisessa valtiossa hiukan erilaisen vastauksen.

[News of Today:n oma toimittaja]