Iron Fist:in säännöt
"Sota ei
ole muuta kuin kaksintaistelua suuressa mittakaavassa."
-Karl C. von Clausewitz
5. Joukkojen siirtäminen ja
sodankäynti
Sotilaallisesti Iron Fist on hyvin selkeästi kierrospohjainen
peli, jossa jokainen valtio ensin käskyttää armeijoitaan,
sitten joukot toimivat näennäisen yhtäaikaisesti, ja seuraa
uusi pelikierros joka alkaa jälleen sillä että valtiot
käskyttävät joukkojaan.
Joukkojen toiminta kierroksen aikana niiden saatua käskynsä
koostuu kolmesta osasta, siirtymisvaiheesta, hyökkäysvaiheesta
ja taisteluvaiheesta, ja ne suoritetaan aina tuossa,
edellämainitussa järjestyksessä.
Tiedot joiden pohjalta sinun tulisi tehdä sotilaalliset
päätöksesi tulevat sinulle joka vuoron alussa. Pääasiassa
saat tietää omien joukkojesi sijainnit omilla alueillasi ja
enemmän tai vähemmän heittelehtivän arvion niiltä vieraiden
valtioiden alueilta joihin sinulla on maarajaa. Jos olet
muodostanut sotilaallisen liittoutuman toisen valtion kanssa, saat myös
täydelliset tiedot sen valtion joukkojen sijoitteluista sen
omilla alueilla.
Joukkoja on kaikkiaan neljää eri tyyppiä, näitä kutsutaan
myös aselajeiksi: Jalkaväkiyksiköitä, tykistöyksiköitä, panssariyksiköitä
ja ilmavoimien yksiköitä.
Jalkaväki (JV) ja panssarit
(PA) voivat olla sijoittuneena mille tahansa
alueelle, ne voivat vuorollaan joko siirtyä yhden aluerajan yli
viereiselle omalle alueelle, tai hyökätä yhden aluerajan yli
vieraan valtion vihamieliselle alueelle.
Myös tykistö (TY) voi olla
sijoittuneena mille tahansa alueelle, ja siirtyä sieltä yhden aluerajan yli viereiselle omalle alueelle. Tykistö EI kuitenkaan voi muista maajoukoista poiketen siirtyä aluerajojen yli hyökätäkseen vieraan valtion vihamieliselle alueelle. Tykistö voi siirtyä ja osallistua taisteluun samalla vuorolla.
Ilmavoimat (IV) voivat
sijoittua ainoastaan kaupunkialueille, tai alueille joille on rakennettu erillinen lentotukikohta, sillä ne tarvitsevat lentokenttiä operaatioihinsa. Ilmavoimat voivat
siirtyä ja osallistua taisteluun samalla vuorolla.
5.1. Yksiköiden siirtäminen
Yksiköiden siirtäminen tapahtuu ennen hyökkäys- ja
taisteluvaiheita.
Siirtymisvaiheessaan JV-, TY- ja PA-yksiköt voivat
siirtyä yhden aluerajan ylitse toiselle omalle, tai valtion kanssa sotilasliitossa olevan naapurivaltion (kts. 5.3.) alueelle , riippumatta maastotyypistä tai säästä. Tämän
enempää ne eivät myöskään pysty kierroksessa liikkumaan, poikkeuksena tähän liike mahdollisia aiemmin rakennettuja rautateitä pitkin (kts. 5.2.)
Jos JV- tai PA-yksikkö on liikkunut vuorollaan, se ei enää
myöhemmin samalla vuorolla pysty hyökkäämään, joskin se voi puolustautua sillä
alueella jolle on siirretty.
TY-yksiköt voivat toimia taisteluvaiheessa myös silloin kun ne ovat
aiemmin vuorollaan siirtyneet.
Siirtymisvaiheessa IV-yksikkö voidaan siirtää
mihin tahansa valtion kaupungeista tai lentotukikohtaan, riippumatta etäisyydestä
paikkaan jossa yksikkö aloitti vuoronsa, myös sellaisiin
kaupunkeihin/tukikohtiin joihin pääsee vain kulkemalla vieraiden valtioiden
alueiden ylitse. Se ei kuitenkaan voi koskaan siirtyä
sellaiselle alueelle jolla ei ole lentokenttiä - siirtyminen on siis mahdollista vain kaupunkeihin, sekä maastoalueille joille on aiemmin rakennettu lentotukikohta.
IV-yksiköt voivat toimia taisteluvaiheessa myös silloin kun ne ovat
aiemmin vuorollaan siirtyneet.
5.2. Yksiköiden siirtäminen rautateitse
Rautatiet ovat valtionjohdon keino siirtää JV-, TY- ja PA-yksiköitä yhdellä pelivuorolla enemmän kuin yhden aluerajan ylitse. Rautatien katsotaan yhdistävän kahta aluetta, jos lähtöalueelta pääsee määränpääalueelle yhtenäistä, katkeamatonta rautatielinjaa pitkin. Jos kahta aluetta yhdistää rautatie, katsotaan noiden alueiden välinen liikkuminen yhden aluerajan ylitykseksi, riippumatta siitä kuinka monen alueen läpi rautateitä käyttävät yksiköt todellisuudessa kulkevat. Yhtä ja samaa rautatietä voi yhden vuoron aikana käyttää niin monen yksikön siirtoon kuin valtio haluaa, riippumatta siitä kumpaan suuntaan siirrettävät yksiköt rautatietä kulkevat. Kaikilta muilta osin rautateitä käyttäviä yksiköitä koskevat täsmälleen samat säännöt kuin normaalisti siirrettäviä.
5.3. Yksiköiden siirtyminen liittolaisen alueelle
Keskenään sotilasliitossa tai liittoutumassa olevat maat voivat siirtää yksiköitään toinen toistensa alueille. Siirrot noudattavat normaaleja siirtymiseen liittyviä sääntöjä. Tällaiset siirrot vieraan vallan alueelle eivät vaadi edes erillisen luvan pyytämistä (vaikkei sekään välttämättä pahitteeksi ole) kyseiseltä valtiolta, pelkkä olemassaoleva liittolaisuus riittää. Ainoastaan siinä tapauksessa että pelivuoron siirtymisvaiheessa yritetään siirtää joukkoja naapurivallan alueelle, ja samaan aikaan jompikumpi liiton osapuolista mitätöi liiton (joko sodanjulistuksellaan tai rauhanomaisesti), epäonnistuvat nuo kaikki siirtymisvaiheessa entisen liittolaisen alueille yritetyt siirrot. Tämän säännön tarkoituksena on ennen muuta estää "liittolaista" siirtämästä joukkojaan hyökkäyksensä kohteeksi valitsemilleen alueille esimerkiksi linnoitusten kiertämisen tai parempien tykistöasemien toivossa.
Yksiköt jotka on edellämainitusti siirretty liittolaismaan alueelle, ovat välittömästi valtionrajan ylitettyään lainattuja.
Lainatut yksiköt ovat niin siirtojen kuin hyökkäystenkin osalta aina sen maan komennettavissa, jonka hallitsemalla alueilla ne kulloinkin ovat.
Yksiköt lainaan antavan valtion osalta ovat voimassa seuraavat säännöt:
1) Valtio joka on lainannut yksiköt liittolaiselleen ei voi niitä siirtää, eikä myöskään estää niitä liikkumasta niin kauan kuin yksiköt ovat liittolaisen alueilla.
2) Ainoa määräys jonka yksiköt lainannut valtio voi niille antaa sotilasliiton voimassaollessa, on poistaminen - tämä tarkoittaa siis myös sitä, ettei lainattuja joukkoja voi (ilman sotatilaan siirtymistä) pakolla edes kotiuttaa takaisin yksiköt lainanneeseen valtioon.
3) Yksiköiden ylläpidosta vastaa aina se maa joka yksiköt on tuottanut, riippumatta siitä ovatko ne lainattuja vai eivät.
Valtio jolle yksiköt on lainattu, voi kohdella niitä kuten omiaan, seuraavin poikkeuksin:
1) Lainattuja yksiköitä ei voi käyttää hyökkäyssotatoimiin sellaista kolmatta maata vastaan, jonka kanssa yksiköt lainannut valtio ei ole sotatilassa. Lainatut yksiköt puolustavat kuitenkin automaattisesti liittolaismaankin maaperää kaikkia kolmansia maita vastaan, jos ne itse joutuvat hyökkäyksen kohteeksi.
2) Lainaajavaltio ei voi määrätä lainattuja yksiköitä poistettaviksi.
Tilanteessa jossa sotilasliitto tai liittoutuma syystä tai toisesta raukeaa, toimitaan lainattujen yksiköiden osalta seuraavasti:
A) Jos siirtyminen tapahtuu johonkin muuhun kuin sotatilaan, tulee lainatut yksiköt joko kotiuttaa yksikkölainan saaneen valtion toimesta, tai poistattaa yksiköt lainanneen valtion toimesta. Sotilasliitot eivät voi raueta rauhanomaisesti (toisin sanoen niiden katsotaan jatkuvan) niin kauan kuin entisten liittolaisten joukkoja on toinen toisensa alueilla.
B) Jos siirtyminen tapahtuu sotatilaan, käydään normaaliin tapaan taistelut kaikilla niillä alueilla joilla on entisen liittolaisen, nykyisen vieraan vallan joukkoja. Sillä kierroksella jolla sota syttyy, eivät lainatut yksiköt ota siirtymis- tai hyökkäyskomentoja keneltäkään, joskin tähän sääntöön poikkeuksen tekevät sellaiset siirtymiskäskyt joilla lainattuja yksiköitä palautetaan takaisin niiden alkuperäismaahan.
Kannattaa vielä muistaa, että tämä sääntö ei poista mahdollisuutta myös lahjoittaa yksiköitä naapurivaltiolle kahdenvälisessä diplomatiassa neuvotelluin sopimusehdoin - toiselle valtiolle lahjoitetut joukot liitetään välittömästi kyseisen valtion omiin joukkoihin, ja näihin tai näiden tekemisiin lahjan antajamaalla ei enää tämän jälkeen ole minkäänlaista päätäntävaltaa.
5.4. Yksiköillä hyökkääminen
Hyökkäysvaihe seuraa siirtymisvaihetta, ja
siihen voivat osallistua kaikki ne JV ja PA yksiköt
jotka eivät osallistuneet joukkojensiirtoon, ja jotka
kykenevät etenemään liikkuvuutensa puitteissa (=1 aluerajan
ylitys/vuoro) jonkin vieraan
valtion alueelle. Vieraan valtion alueelle siirtyminen merkitsee
aina sotatilaan siirtymistä ja sodanjulistusta, joten harkintaa kannattaa
käyttää siitä minne kulloinkin yksiköitään lähettää.
Yksittäinen JV- tai PA-yksikkö voi pelivuorossa hyökätä ainoastaan
yhtä aluetta vastaan. Samaan hyökkäykseen voi kuitenkin
osallistua useampia yksiköitä omalta alueelta, tai
omilta alueilta, sillä yhdelle alueelle voi hyökätä useammalta
suunnalta yhtäaikaa. Niin ikään yhdeltä alueelta voidaan
tehdä hyökkäyksiä useampiin eri suuntiin kunhan jokaisessa
hyökkäyksessä käytetään eri yksiköitä.
Hyökkäämään lähteneet yksiköt katsotaan siirtyneiksi pois
alueelta jolta ne hyökkäämään lähtevät, eivätkä ne
osallistu mahdollisiin puolustustaisteluihin tällä alueella.
Ilmavoimille tai tykistölle ei
anneta erillisiä hyökkäyskäskyjä. Ne osallistuvat
kierroksen aikana kaikkiin valtion käymiin taisteluihin (sekä
hyökkäyksiin että puolustuksiin) jotka tullaan käymään
niiden toimintasektorilla / taistelualueella taisteluvaiheessa.
TY-yksikön taistelualue kattaa sen alueen jolle yksikkö on sijoitettuna, sekä kaikki alueet
joille niiden sijoituspaikkana toimivalta alueelta pääsee
ylittämällä yhden aluerajan.
11.03.2002