Iron Fist:in säännöt

"Myös vihaan sisältyy mustasukkaisuutta: Haluamme pitää viholliset ominamme."
-Friedrich Nietzsche

6.4. Erikoistapaukset taisteluvaiheessa
Sodan tiimellyksessä eteen saattaa tulla erikoisia taistelutilanteita, kuten sellaisia joissa kaksi valtiota hyökkää yhtäaikaa toistensa kimppuun saman aluerajan ylitse, tai että kaksi valtiota hyökkää yhtäaikaa kolmannen valtion omistamalle alueelle. Tällaisia tilanteita varten on olemassa seuraavia sääntöjä:

6.4.1. Kohtaamistaistelu
Tällainen taistelun muoto tarkoittaa tilannetta, jossa kahden valtion joukot pyrkivät yhtäaikaa hyökkäämään saman aluerajan ylitse kumpainenkin toisensa alueelle. Syntyy kohtaamistaistelu kahden hyökkäävän armeijan välille. Tässä ei-niin-harvinaisessa tapauksessa tuloksena on taistelu, jossa molemmat osapuolet katsotaan hyökkääviksi. Taisteluun osallistuvat kummankin puolen hyökkäävät maajoukot, mutta ainoastaan sellaiset TY- ja IV-yksiköt joiden taistelu-/toiminta-alue kattaa kummallakin puolella taisteltavaa aluerajaa olevat alueet, liittyvät taisteluun.
Kohtaamistaistelutilanteessa taistellaan kahden alueen aluerajalla, joten jos jompikumpi tai molemmat alueista ovat rikkonaista maastoa tai kaupunkeja, taistelu katsotaan käytävän tällaisessa maastossa vaikutuksineen esimerkiksi panssariyksiköiden taisteluarvoihin. Ainoastaan jos molemmat alueista ovat tavallista maastoa, myös kohtaamistaistelu käydään tavallisessa maastossa. Linnoituksista ei koskaan ole hyötyä osapuolille kohtaamistaistelussa, ja sama koskee sääntöjä KTA:n vaikuttavista saarrostusuhasta ja kotimaan puolustuksesta. Kohtaamistaistelut ratkaistaan peliteknisesti aina ennen muita taisteluita.
Kohtaamistaistelun hävinneen osapuolen mahdolliset jäljellejääneet yksiköt perääntyvät alueelle jolta lähtivät hyökkäämään. Siellä ne voivat kuitenkin yhä puolustautua kohtaamistaistelun voittaneen osapuolen mahdollista hyökkäystä, tai mitä tahansa muuta hyökkääjää vastaan normaalisti.
Jos kohtaamistaistelun voittaja voittaa tarpeeksi suurella marginaalilla (toisin sanoen KTA-erotus ylittää valloitusrajan), hänen joukkonsa jatkavat hyökkäystä edelleen vihollisen alueelle käskynsä mukaisesti. Jos voitto on ollut niin vähäinen ettei valloitusraja ylity, yksiköt palaavat alueelle jolta lähtivät hyökkäykseen. Siellä ne voivat kuitenkin yhä puolustautua mahdollista hyökkääjää vastaan normaalisti.

6.4.2. Yhteishyökkäys
Yhteishyökkäyksellä tarkoitetaan tilannetta jossa kaksi tai useampia osapuolia hyökkää joko sattumalta tai ennaltasovitusti samalla pelikierroksella alueelle jota pitää hallussaan kolmas valtio joukkoineen.
Tällöin tilanteessa edetään seuraavasti:
Aina, riippumatta siitä onko se hyökkääjien alkuperäinen tarkoitus, kaikkien hyökkääjien joukot lasketaan aluksi yhteen puolustajaa vastaan. Tämän jälkeen ratkaistaan taistelu, jossa hyökkääjien tappiot tasataan näiden kesken. Jos puolustaja on voitokas - tai ainakin kykenee pitämään alueensa - ei erityistapahtumia enää synny.

Jos kuitenkin hyökkääjät kykenevät yhdessä valloittamaan alueen, ja heistä useammalle kuin yhdelle jää joukkoja joilla miehittää alue, ratkaistaan alueen kohtalo jommallakummalla kahdesta tavasta:

Mikäli alueelle saapuneet joukot ovat vihamielisiä keskenään, ne taistelevat nyt alueen hallinnasta. Jos joukkoja on enemmän kuin 2, pienin näistä joutuu aina aluksi taistelemaan suurempiensa yhteenlaskettua määrää vastaan, tätä jatketaan kunnes vain kaksi osapuolta on jäljellä, ja nämä voivat ratkaista alueen hallinnan keskinäisessä taistelussaan. Kaikissa valloitetun alueen hallintaa koskevissa taisteluissa molemmat osapuolet katsotaan hyökkääjiksi. Mikäli taistelun voittaja ei onnistu saamaan tarpeeksi suurta voittoa ylittääkseen valloitusrajan, alueen voittaa itselleen se jolla on lukumääräisesti enemmän maajoukkojen yksikköjä taistelun päätyttyä. Linnoitukset eivät vaikuta taisteluihin missään tilanteessa silloin kun ratkaistaan yhteishyökkäyksen jälkeistä alueen omistusta.

Jos taas alueelle tulleiden yksiköiden edustamat valtiot ovat keskenään rauhassa (tai jonkinlaisessa liitossa), alueen saa haltuunsa se osapuolista jonka maavoimien yksiköiden yhteenlaskettu lukumäärä alueella on suurin taisteluvaiheen päättyessä. Muiden osapuolten joukot joutuvat palaamaan alueille joilta ne saapuivatkin.

Joissakin tapauksissa on mahdollinen myös edellämainittujen tapausten yhdistelmä. Tällöin kaksi keskenään rauhassa elävää valtiota tietenkin ensisijaisesti liittoutuvat mitä tahansa molempien kanssa sotivaa valtiota vastaan riippumatta armeijain yksikkökoosta, ja päättävät sitten alueen kohtalosta keskenään rauhanomaisesti.
Jos taas tilanne on sellainen että jokin osapuolista on rauhassa muiden keskenään sotivien kanssa, sotivat valtiot selvittävät ensin välinsä vihamielisille armeijoille tarkoitettujen sääntöjen mukaan, jonka jälkeen jäljellejäänyt voimakkain sotija päättää alueen kohtalosta rauhanomaisesti valtion kanssa joka ei yhteishyökkäystä seuranneeseen välienselvittelyyn osallistunut.

Palaa sääntöhakemistoon

11.03.2002