Iron Fist - Carpathia
Pelin Statistiikkaa

Tämä Carpathia-pelin historiatiedostojen osuus sisältää monenlaisia graafisia käyriä, joita katselemalla voidaan lukea yhtä jos toistakin pelin kulusta. Riippumatta siitä kuinka syvällisesti kuvaajien merkityksiin haluaa uppoutua, ainakin pelin voittajille useimmat näistä ovat miellyttävää luettavaa :)

Valtioiden sotilaallisten voimasuhteiden kehitystä pelin edetessä sangen ansiokkaasti kuvaavaan indeksiin on laskettu kulloisenkin valtion sotilaallisen voiman arvo jokaisen kuukauden alussa. Valtiot ovat saaneet pisteitä indeksiinsä jokaisesta yksiköstä joka niiden käytössä on ollut, seuraavien painotuskertoimien mukaisesti: JV x 1 -- PA x 3 -- IV x 3. Kulloinenkin Carpathiassa syntynyt vähänkin suurempi kriisi voidaan nähdä kuvaajista melko selkeästi. Huomionarvoista on, että kaikkiaan neljä valtiota (mukaanluettuna mm. DDR helmikuussa 1980) voivat kerskua olleensa joskus voimakkaimpia sotilasmahteja koko Carpathiassa!

Valtioiden taloudellista voimaa kuvaava indeksi noudattelee samaa periaatetta. Siinä on jokaisen kuukauden kohdalla otettu huomioon paitsi selkeät teollisuus, väestö ja luonnonvarat, myös valtion kauppaliitoista saama kauppapistehyöty, sekä sen vuorolla käytössä ollut valmistuspistemäärä. Viimeksi mainituista johtuen vain suurvallat ovat olleet mukana valtioiden talousindeksilaskelmissa. Painotuskertoimet talousindeksipisteille ovat: Väestö x 1 -- Luonnonvarat x 1,5 -- Teollisuus x 1,5 -- Kauppaliitot x 1 --- Valmistuspisteet x 0,5. Valmistuspisteiden vähäisempi painotus johtuu siitä, että samat pisteet ovat jo vahvistaneet kertaalleen maan taloutta sekä teollisuutena että luonnonvaroina, valmistuspisteistä saatava taloudellinen etu on siis ikäänkuin bonusta näiden päälle. Trostoja hallitsee alkumetrejä lukuunottamatta tätä tilastoa melko selkeästi. Huomattavaa on myös vankkojen kauppaliittojen aiheuttama voimakas noste varsinkin DDR:n muutoin astetta heikomman talouden kohdalla.

Yksinkertaisemmin tulkittaviin kuvaajiin siirryttäessä, ensinnä esitellään valtioiden aluemäärien kehitystä kuvaava kaavio. Carpathian suurimman (ja kauneimman) titteliä on vispattu Ylä-Karpatian, Trumpethian ja Trostojan kesken, mutta lopulta se päätyi sittenkin Arkhamistanin käsiin.

Valtioiden väestömäärien kehitys on luettavissa alta. Myös muhkeimman väestömäärän on ajoittain voinut lausua omanneensa neljän eri suurvallan johto, tosin näistä suurvalloista kaksi päätyi myös lopulta tyystin katoamaan Carpathian kartalta... Lopussa piikkipaikan korjasi tässäkin tilastossa Arkhamistan, alun hivenen vaikean startin jälkeen.

Pelin trendi oli jo alkuun sellainen, että Trostoja eteni nimenomaan vahvojen luonnonvarojen alueille, rikkonaisiin keskiosiin Carpathiaa. Tämä näkyy luonnonvarojen hallintaa kuvaavasta kaaviosta erittäin selkeästi, ja toukokuun 1980 jälkeen Trostoja on jatkuvasti selkeä ykkönen tällä mittarilla tarkasteltuna.

Toisin kuin edelläolleet väestö ja luonnonvarat, valtion teollisuuskehitys riippui paitsi valtauksista, myös maan omasta innosta ja mahdollisuuksista teollistaa. Pelin alkupuolella pääasiassa vain Trostoja ja Trumpethia käyttivät kauppapisteitään teollisuutensa kehittämiseen, ja se näkyy hyvin tästä kaaviosta jota nuo kaksi hallitsevat aina siihen saakka kunnes Trumpethian teollisuus romahtaa ensin valtion hajoamisen ja myöhemmin maata runtelevan sodan seurauksena.

Siirryttäessä palkkikaavioihin, alla on tilasto jota ehkä hiukan yllättäenkin DDR voi ylpeillä hallitsevansa. Kyseessä on kaavio, jossa näkyvät koko pelin aikana kauppaliittojen seurauksena valtioiden rahakirstuihin kertyneiden kauppapisteiden summat. Erot luvuissa ovat melkoiset, mutta huomata toki täytyy myös se että suuri osa varsinkin Arkhamistanin ja Trostojan pisteistä on kertynyt niille myöhäisessä vaiheessa peliä näiden liittolaisten keskinäisten rajojen pidennyttyä, aikana jolloin sota Trumpethiaa (Ylä-Karpatiasta puhumattakaan) vastaan oli jo ohitse, tai ainakin ratkennut niiden eduksi. Myös pisteiden käytössä maan politiikan edistämiseksi voidaan sanoa olleen eroja, sillä DDR päätti pelinsä kesäkuun alussa 1981 varastoissaan ylelliset 378 käytettävissä olevaa kauppapistettä...

Valtioiden koko pelin aikana kokoon saamien valmistuspisteiden taulukko kertoo kenties yhden selkeimmän syyn etenkin Trostojan menestykseen. Vahvat luonnonvarat ja teollisuus turvasivat etenkin pelin keskivaiheissa runsaasti valmistuspisteitä, jotka puolestaan loivat edellytykset voimallisen Trostojalaisen ilma-aseen rakentamiseen. Trostoja sai pelin aikana käyttöönsä enemmän valmistuspisteitä kuin muut pelin aloittaneet suurvallat yhteensä (näillä pisteitä yht. 127) ja esimerkiksi neljä kertaa niin paljon kuin toinen pelin "menestyjistä", Arkhamistan, joka on yllättävän heikoilla nimenomaan tässä tilastossa.

Paluu takaisin

19.01.2003